Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pysy parhaana – kestäväksi kehitetty

Kirjoitettu 13.01.15
Esseen kirjoittaja: Otto Ilari Schmidt
Kirjapisteet: 3
Kirja: Pysy parhaana - kestäväksi kehitetty
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins, Jerry I. Porras
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3.5. Yrittämisen klassikot

Pysy parhaana - kestäväksi kehitetty, 5.0 out of 5 based on 2 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (2 votes cast)

 

Kirjan Pysy parhaana – kestäväksi kehitetty ovat kirjoittaneet Jim Collins ja Jerry I. Porras. Kirjassa tarkastellaan visionäärisiä yrityksiä, eli sellaisia yrityksiä jotka toimivat ydinarvojensa kautta ennemmin kuin hapuilevat lyhytaikaisia voittoja vailla muuta päämäärää. Kirjan perusideologiasta voi löytää huomattavia samankaltaisuuksia Tiimiakatemian kanssa. Tarkastelenkin kirjan oppeja tiimiakatemialaisen näkökulmasta(käytän usein sanoja visonaarinen yritys, mutta myös Tiimiakatemian kaltainen organisaatio voi olla visionaarinen).  Kirjan opetus voidaan kiteytettää yhteen kuvaan:

 

  • Säilytä ydin. Turvaa edistys

Tiimiakatemialla rakennetaan kelloja

 

Tiimiakatemialla kuulee usein sanottavan “luota prosessiin”. Aluksi sanonta vaikutti hölmöltä ja merkityksettömältä. Ajan kuluessa olen kuitenkin ymmärtänyt mitä sanonnalla haetaan. Pysy parhaana kirjassa visionaarista yritystä kuvataan evoluutioteorian kautta. Tiimiakatemiallakaan ei ole kaikki heti voittajia, mutta siellä jylläävät prosessit ja perusdynamiikka muovaavat kaikista parempia tiimiyrittäjiä ajallaan, kunhan uskoo sen perusidealogiaan ja heittäytyy oppimiskulttuuriin  mukaan. Huonot ideat ja toimintamallit karsiutuvat pois, kun taas kannatusta saavat ideat kehittyvät ja kasvavat. Mokaaminen kuulu osana oppimista, eikä se ole huono asia.  Aina ei siis  tarvita aluksi suurta ideaa tai visiota, eikä menestyvän yrittäjän tarvitse olla karismaattisesti suuri johtaja. Kirjassa kerrotaan hyvän johtajan olevan organisatorinen visionaari eli toisin sanoen sellainen henkilö, joka kykenee luomaan itse itseään ylläpitäviä  prosesseja, jotka luojansa jälkeenkin kannattelevat organisaatiota. Esimerkiksi Thomas Jefferson, James Madison ja John Adams pohtivat perustuslakia luodessaan kuinka voisivat kehittää sellaisia prosesseja, jotta myös heidän jälkeensä tulisi valituksi hyviä presidenttejä. Näin syntyi Yhdysvaltojen perustuslaki, joka siis  on organisatoristen visionaarien luoma. Perustajia voi kutsua myös kellonrakentajiksi, joka terminä kuvaa visonaarista yritystä. Yritys joka on rakentanut kellon  on kokonaisuus, joka pystyy menestymään ideasta tai tuotteesta riippumatta. Tärkeämpää on itse yritys ja mitä se edustaa. Ensisijaisesti he keskittyvät yrityksensä organisaation kehittämiseen -käyvän kellon rakentamiseen- sen sijaan, että pyrkisivät keksimään prikulleen oikeanlaisen visionaarisen tuoteidean, ja hyötymään houkuttelevan tuote – elinkaaren kasvukäyrästä. Tavoitteena yrityksellä olisi hankkia visionaarisessa johtajuudessa tarvittavia ominaispiirteitä, eli he soveltaisivat arkkitehtonista lähestymistapaa ja kehittäisivät visionaarisen yrityksen organisatorisia ominaispiirteitä. Tiimiakatemialla johtavat ajatukset ovat juuri näitä kellonrakentamisen peruselementtejä. Johtavia ajatuksia noudattamalla säilytetään ydin ja niiden kautta uutta kehittämällä turvataan tiimiakatemian edistys. Tiimiakatemiallakin on siis useita visionaarisen organisaation erityispiirteitä, joita erittelen seuraavaksi.

Perusideologia

 

Visonaarisessa yrityksessä sen ideologian aitous ratkaisee, ei se mihin se keskittyy. Pysy parhaana kirjassa tutkittiin ja listattiin useaa eri yrityksen perusideologiaa. Ideologioissa ei ollut mitään selvää yksipuolista samankaltaisuutta. Osa yrityksistä keskittyi asiakkaisiin, kun toiset taas työntekijöihinsä ja niin edelleen. Tärkeintä ei siis ollut mikä ideologia oli kyseessä vaan sen aitous ja se missä määrin yritys on ideologiansa mukainen. Tiimiakatemialla on slogan “Synnytämme rohkeita tiimiyrittäjiä”, eli opiskelijat – työn tekijät – ovat ideologiamme keskeisiä tahoja. Johtavat ajatukset tukevat ja täydentävät perusideologiaamme. Tiimiakatemia tosissaan keskittyy siihen mihin lupaa, tiimiyrittäjiin.

Uskaliaat tavoitteet

 

Haastelliset ja uskaliaat tavoitteet ovat yksi merkki visionaarisesta yrityksestä. Tiimiakatemialla on yhteisiä tavoitteita, mm. saada vietyä Tiimakatemia brändiä maailmalle, ja tiimiyrityksillä lisäksi vielä omat tavoitteensa. Uskaltaminen ja haasteellisten (usein riskialttiiden)  tavoitteiden ottaminen ovatkin keskeisiä kannustimia Tiimiakatemian kulttuurissa.  Haasteellisen ja uskaliaan tavoitteen tulisi olla niin selvä ja mukaansa tempaava ettei sitä tarvitsisi paljoa selitellä. Tavoite ei ole hyvä jos se ei saa ihmisiin vipinää. Tavoitteiden tulisi olla myös aina mukavuusalueen ulkopuolella, siten että tavoite on kyllä saavutettavissa mutta se vaatii rutkasti työtä ja ehkä hitusen onnea. Vaikka organisaation johtajat vaihtuisivat pitäisi yhteisen tavoitteen olla itsessään niin rohkea ja kiehtovat että se jouduttaisi edistystä. Lisäksi pitää muistaa tavoitteen saavutettua, ettei saa jäädä paikoilleen vaan pitää olla valmiiksi laadittuna jo uusia tavoitteita edistyksen turvaamiseksi. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että haasteellisen ja uskaliaan tavoitteen tulee olla sopusoinnussa organisaation perusideologian kanssa.

 

Kulttimainen kulttuuri

 

Tiivis, suorastaan kulttimainen kulttuuri on visonaarisen yrityksen perus elementtejä. Kyseisessä asiassa Tiimiakatemia vastaa kuvailua.  Yhteisöllisyys on iso osa Tiimiakatemiaa, ilman sitä koko tiimioppimisen ajatus rikkoutuisi. Tiimiakatemialla on havaittavasti selvästi oma kulttuurinsa ja ulkopuolisen on haastavaa aluksi ymmärtää ja samaistua siihen. Toisaalta kulttuuri on kuitenkin niin avoin ja läpinäkyvä, että se on helppo omaksua melko nopeasti, kunhan vain haluaa. Pysy parhaana kirjassa kerrotaan visionaaristen yritysten joko sopivan sen työntekijöille täydellisesti tai sitten ei lainkaan. Tiimiakatemialla toimii vastaava käytäntö: Joko kyseinen oppimiskulttuuri sopii sinulle ja nautit ajastasi tai alat hylkimään toimintamallia ja päädyt vaihtamaan muualle opiskelemaan. Kun organisaatio toimii täysin perusidealogiansa mukaan ei sellainen henkilö, jolle ei kyseinen perusidealogia sovi sovellu kyseiseen kulttuurin. Sama asia kun yrittäisi tunkea neliönmuotoista palikkaa samankokoisesta ympyränmuotoisesta reiästä.

 

Kokeillaan sitä ja tätä ja säilytetään se, mikä toimii

 

Tässä Darwinin evoluutioteoria pääsee valloilleen. Se pätee visionaarisessa yrityksessäkin: Evoluutio teoriassa sellaiset lajin ominaisuudet, jotka edistävät lajien selviytymismahdollisuuksia kehittyvät. Ominaisuudet, jotka eivät ole oleellisia eivätkä edistä kehitystä katoavat ja hiipuvat. Olosuhteiden muuttuessa vastaavasti uudet, sille otolliset ominaisuudet alkavat kehittyä. Yritykselläkään ei välttämättä heti ole yhtä huippuominaisuutta, jonka avulla se pääsisi suoraan kärkeen. Se mitä yrityksen pitää tehdä on kokeilla kaiken näköistä ja pitää se mikä toimii. Vastaavasti Tiimiakatemialla osuuskunnat voivat kokeilla eri projekteja ja kehittyä niiden kautta. Hyväksi osoittautuneet projektit pidetään ja niitä kehitetään. Epäonnistuneet tai menestyksettömät projektit muistetaan ja niistä otetaan oppia tulevaisuuden varalle. Ajatusta voi tarkistella puumallina, jossa eri projektit ovat kasvavia haaroja. Epäonnistuneet projektit ovat karsittuja oksia ja ne projektit, jotka ovat ottaneet tuulta alleen jatkavat kasvamistaan ja tarpeeksi vahvettuaan haarautuvat uudestaan pienemmiksi projektiksi. Tiimiakatemian kehitystä voi tarkastella vastaavalla tavalla. Eri ratkaisuja kokeillaan, kuten osuuskuntien kokojen ja treenien pituuksien muuntelua.  Poimin kirjasta viisi vinkkiä, jotka liittyvät yrityksen kehitykseen kokeilujen kautta:

 

 

1.Kokeile sitä ja vähän äkkiä!

“Jos olet epävarma, tee muutoksia, ratkaise ongelma, tartu tilaisuuteen, kokeile, keksi jotain uutta kokeiltavaa (tietysti sopusoinnussa perusideologian kanssa) – vaikka et voikaan ennakoida, miten asiat tarkalleen ottaen sujuvat. Tee jotain. Jos yksi asia epäonnistuuu, kokeile toista. Korjaa. Kokeile. Tee. Muokkaa. Etene. Toimi. Älä missään nimessä pysähdy paikallesi. Tarmokas toimeen tarttuminen – varsinkin jos eteen tulee odottamatttomia mahdollisuuksia tai yksittäisiä asiakasongelmia – luo muuntelua.”

 

“2. Hyväksy että virheitä sattuu

 

Koska etukäteen ei voi tietää, mitkä muunnelmat osoittautuvat suotuisiksi, virheet ja epäonnistumiset pitää hyväksyä evoluutioprosessin olennaiseksi osaksi. Toimivan evoluution turvaamiseksi tulee tehdä riittävästi erilaisia kokeita, säilyttää ne jotka toimivat ja hylätä kaikki muut.  Toisinsanoen ei voi olla elinvoimaista itsemuuntuvaa järjestelmää ilman lukuisia epäonnistuneita kokeiluja.  Onnistumisesta voi oppia, mutta sen eteen pitää nähdä vaivaa; epäonnistumisesta oppiminen on paljon helpompaa. “

 

“3. Etene pienin askelin

 

On tietenkin helpompaa sietää epäonnistuneita kokeiluja, jos ne jäävät kokeiluksi eivätkä ehdi aiheuttaa yrityksellle laajamittaista tuhoa. Muista, että pienet vähittäiset askelet voivat olla pohjana suunnattomille strategisille siirtymille.”

 

“4. Anna ihmisille heidän tarvitsemansa tila

 

Kun ihmisille antaa tilaa toimia, ei voi ennustaa täsmällisesti mitä, mitä he tekevät – ja se on hyvä. Visonaariset yritykset hajauttivat enemmän ja tarjosivat enemmän operatiivista itsenäisyyttä…”

 

“5. Mekanismit – rakenna se kello!”

Muunna edellämainitut neljä kohtaa konkreettisiksi ja keskenään yhteensopiviksi keinoiksi, jotta evoluutiomainen edistys turvaantuu. Tee tavoitteista ja niiden keinoista niin konkreettisia, että pelkät hyvät puheet eivät riitä. Laita siis kaikki liikkeelle ja tuli hännän alle.

 

Johtajat omasta takaa

 

Visionaariset yritykset suosivat johtajia, jotka ovat niin sanottuja firman kasvatteja, eli ovat jo ennestään tehneet pitkän uran yrityksessä. Syynä on perusidealogian omaksuminen. Vaikka johtaja muuttuu niin yrityksen ydin – perusidealogia – pysyy samana. Visionaaristen yritysten perus tukipilareita onkin suunniteltu jatkumo sukupolven vaihdosten yhteydessä. Yrityksen perusideologia on siis onnistunut, koska se ei ole riippuvainen yksittäisen henkilön olemassa olosta. Tiimiakatemiallakin on elinarvoisen tärkeää, että ainakin osa valmentajista on talon kasvatteja ja heidän koulutuksensa tasosta ei tingitä. Näin ollen pysyy muistissa se että olemme siellä itseämme, eli tiimiyrittäjiä varten. Pidämme siis kiinni johtavista tavoitteista ja perusidealogiastamme, kuitenkin kokoajan kokeilemalla ja kehittämällä tehokkaampia oppimisen keinoja. Vain siten voimme pysyä tiimioppimisen huippuyksikkönä.

Riittävän hyvää ei olekaan

Tärkeimpiä periaatteita  visonaarisessa yrityksessä on se ettei ikinä saa jäädä paikoilleen. Yrityksen pitää kehittää alati itseään. Hyvänä tavoitteena on ajatella olevansa kaiken aikaan askeleen edellä. Uusiin innovaatioihin investointi ja rohkeat kokeilut ovat avain menestykseen tulevaisuudessakin. Kaiken aikaa mukavuusalueen ulkopuolella olo takaa omahyväisyyden poissaolemisen ja omaehtoisten muutoksien ja parannuksien olemassaolon. Oikotietä onneen ei ole. Raataminen, puurtaminen eli vanha kunnon pitkäaikainen työnteko on avain menestykseen. Tiimiakatemiakaan ei saisi koskaan tyytyä tilanteeseensa. Oppimismenetelmiä tulisi alati kehittää ja vaikeinakin aikoina kyetä investoimaan tulevaan. Joka päivän päätyttyä pitäisi pohtia kuinka suoriutua huomisesta paremmin kuin tästä päivästä.

Esseen loppu, Tiimiakatemian alku

 

Yritys on visionaarinen, jos sillä on järkkymätön perusidealogia, hellittämätön halu edistyä ja se on suunnitellut organisaationsa niin hyvin, että se pystyy säilyttämään ytimen ja turvaamaan edistyksen, sekä varmistamaan että kaikki tärkeät osat ovat sopusoinnussa keskenään. Nämä kolme vaatimusta erottivat visonaariset muista yrityksistä satavuotta sitten ja tulevat erottamaan vielä sadan vuoden päästäkin tästä hetkestä. Omasta mielestäni Tiimiakatemian ainoa ongelma, joka estää sen täyttämästä kaikkia visionaarisen – tässä tapauksessa – organisaation vaatimuksia  on sen riippuvuus Suomen koulujärjestelmästä. En ole kovin syvästi perehtynyt siihen mitä vaatii, jotta organisaatio täyttää vaatimuksensa toimia osana Suomen ammatikorkeakoulujen koulutusjärjestelmää ja mitä esimerkiksi Tradenomin tutkinto edellyttää koululaitokselta. Sen olen kuitenkin huomannut, että Tiimiakatemia on törmännyt haasteisiin haarauduttuaan liian pitkälle perus liiketalouden koulutusohjelmasta, eikä Suomen koulutusjärjestelmä vaikuta olevansa valmis niin radikaaleille muutoksille. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää että Tiimiakatemia on osana yhteishakujärjestelmää ja valtion tukien alaisena. Kuinka siis säilytämme ytimen ja turvaamme edistyksen kyseisessä tilanteessa? Se on ehkä tärkeimpiä kysymyksiä Tiimiakatemian tulevaisuuden kannalta. Visionaariset yritykset ovat pysyneet perusideologiassaan ja uineet vastavirtaan vaikeinakin aikoina.  Visonaarisen yrityksen luomiseen ei tarvita yli-ihmisiä tai suuria visionaareja, sen luomiseen tarvitaan työtä. Hyvä uutinen on se, että Tiimiakatemialla on paljon ihmisiä, hyviäkin. Yhdessä voimme siis rakentaa Tiimiakatemiasta visionaarisen organisaation, joka vielä lähdettyämme jatkaa menestystään. Itse olen ylpeä Tiimiakatemialainen.

 

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!