Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Radikaali brändi

Kirjoitettu 04.10.18
Esseen kirjoittaja: Tatu Levänen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Radikaali Brändi
Kirjan kirjoittaja: Nando Malmielin, Jukka Hakala
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin kirjan Radikaali Brändi (Nando Malmielin ja Jukka Hakala). Kirja käsitteli nimensä mukaisesti brändin muodostamista ja kuinka hyvin hoidetusta brändistä voidaan hyötyä. Mielikuvanani oli ennen kuin olin aloittanut tämän kirjan lukemisen, että se oli julkaistu vuonna 2007. Kuvittelin tämän faktan perusteella että kirjassa käsiteltäisiin usein vanhentunutta tietoa sillä vaikka sosiaalinen media tunnettiinkin jo terminä tuolloin, ei sitä varmasti osattu ennustaa vielä täysin kirjaa tehdessä. Facebook oli vasta tuloillaan Suomeen tuolloin ja tuolloin kommunikointiin käytettiin aikalailla luolamaalausten ja savumerkkien jälkeen vakiintunutta kommunikointijärjestelmää nimeltä SMS. Yllätyin kuitenkin kirjaa lukiessani että ajatukset pätevät vielä hyvinkin tänäkin päivänä. Brändejään värittävien yhtiöiden on vieläkin tulevaisuudessa etsittävä uusia väyliä päästä kuluttajan luokse muovaamaan mielikuvaa. Juomayhtiö Anheuser-Busch, tunnettu erityisesti Budweiser oluestaan lanseerasi 2007 verkkotelevisiokanavan Bud.tv:n joka esittää kaikkea ohjelmaa tosi-tvstä draamaan. Kirjoittajatkin epäilivät tuon verkkokanavan tulevaisuutta eikä siitä olekaan juuri kuultu. Tämä nosto osoitti kuitenkin kirjoittajien olleen kartalla siitä mihin suuntaan maailma on tästä menossa. Suurilla yrityksillä on mahdollisuuksia tulla kuluttajan luo erilaisia kanavia pitkin.

 

Brändin luomisessa kirja painottaa kuinka  tärkeää kaikkien yrityksen työntekijöiden on tietää millainen yrityksen brändi on ja mitä siitä yritetään muovata. Viestintä nostetaan tässä asiassa keskiöön. Viestinnälllä ei tarkoiteta ainoastaan sitä mitä yhtiö viestii itsestään ulospäin vaan myös sitä mitä yhtiön sisällä viestitään. Tästä annettiin mieleenjäävä esimerkki. Jos joukkueessasi osa pelaajista ei tiedä mihin suuntaan joukkueen pitäisi pelata, ei lopputulos ole hyvä. Yhdellä Brändillä olevat arvot eivät voi olla ihan kaikkea tai mitä sattuu, vaan on edustettava tiettyjä arvoja. Mikäli arvoja olisi äärettömästi menisi viestikin sekavaksi. Kirjan parasta antia oli mielestäni siinä olevat esimerkit joita yhtiöt olivat käyttäneet luodakseen brändiään. Muun muassa Habbo, Iittala, Voss of Norway, French Connection ja Dove esitettiin hyvien esimerkkien kautta. Dove on Ultralever yhtiön alla oleva brändi joka oli aimmin paljon pienempi sillä sen ajattelutapa siitä miten kauneutta myydään ei eronnut suurien markkinoilla olevien brändien aatteesta. Dove kuitenkin päätti lanseerata uudenlaisen ajattelumallin millä heidän tuotteitaan alettiin myymään ja markkinoimaan. Aiemmin vallassa ollut aate langanlaihoista malleista vaihtui tavallisen näköisiin naisiin joilla oli jopa ylipainoa. Dove oli tehnyt luonnollisesti tutkimusta aiheesta ja heidän saamansa palaute oli ollut sen suuntaista että miksi parikymppinen laiha malli mainostaisi kiinteytysvoidetta kun ei sitä tarvitse. Tämä lanseeraus oli todella iso menestys.

Mielestäni Dove oli tuon asian tajuamalla iskenyt kultasuoneen. Kauneusbrändien vuosia jatkamalla työllä muokata kauneusihanteet ääripäähän jossa mallit ovat laihoja tilanne oli vääristynyt eikä alalla olevat varmasti kummemmin edes ajatelleet että olisi muitakin vaihtoehtoja kuin käyttää toinen toistaan laihempaa mallia kuvissa tai mainoksissa. Kuitenkin Dove pääsi samalla kun teki rahaa, muokkaamaan kauneusihanteita eettisempiin ja terveempään suuntaan. Tälläisiä mahdollisuuksia tehdä konkreettisia muutoksia löytyisi varmasti muiltakin aloilta kun vain ihmiset osaisivat ajatella tarpeeksi laatikon ulkopuolelta eikä mennä periaatteella ”näin tämä on aina aiemminkin tehty”

Igglo tarjosi myös kirjaan mielenkiintoisen esimerkin. Igglo on kiinteistönvälitys firma jossa asunnonvälittäjän ei tarvitse suoranaisesti tehdä niin paljon töitä myydäkseen yksittäisen asunnon vaan käyttäjä käy itse rekisteröimässä tiedot verkkoon. Näin välityskustannukset ovat alhaisemmat. Tämän idean ansiosta Igglo pystyikin markkinoimaan itsensä olevan yksityishenkilön puolella suuria ja perinteisiä välitysfirmoja vastaan. Tämä osoittaa mielestäni hyvää ajattelutapaa jolla uskalletaan tehdä asiat uudella tavalla huolimatta alan vanhasta mallista.

 

Kirjan parasta antia oli mielestäni se miten se laittoi ajattelelemaan asioita laajemmin ja kuinka asioita täytyy uskaltaa tehdä uudella tavalla. Brändäykseen soveltamisessa kirja avasi mielestäni hyvin ymmärrystäni siitä mitä yritykset saavat aineettomaan talouteen panostamalla. Yrityksen on pidettävä brändistään kiinni ja oltava tietyllä tapaa ehdottomia siinä mitä tekevät brändillään. Jokaisella teolla on vaikutuksensa.