Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Rajapintaa ja sisäpiirin innostamista

Kirjoitettu 02.12.19
Esseen kirjoittaja: Hanna Lehtomaa
Kirjapisteet: 2
Kirja: Markkinointiviestintä - merkitys, vaikutus ja keinot
Kirjan kirjoittaja: Pirjo Vuokko
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kun lähdin aikoinaan myymään tiimilleni ajatusta drifting-kilpailun järjestämisestä, kaikki alkoi oikeastaan yhteisen leikkauspinnan löytämisestä, kilpailun järjestämisen ajatuksen markkinoinnista tiimille. Lajina drifting oli vielä outo monelle, joten homma aloitettiin aika ruohonjuuritasolta, kertoen mitä drifting on ja mitä se ei ole. Myin ajatusta muille pelkästään omalla innostuksella ja aika suttuisella dialla. Oma innostus asioihin on osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi osaksi myymistä. Kun oma tiimimme oli kasassa, lähdimme omasta porukastamme ulospäin asiakkaisiin päin ja aloimme rakentaa samaa yhteistä leikkauspintaa asiakkaiden kanssa.

Kun myydään tuotetta tai lähdetään rakentamaan jotain muuta uutta, niin yleensä ajatus on, että miten tästä saadaan asiakkaat innostumaan. Tätäkin melkeinpä tärkeämpi asia on, että miten saa asian myytyä työskentelevälle tiimille. Jos tiimi ei itse usko tai ei ole innostunut projektista, on aika vaikeaa saada ketään muutakaan innostumaan kyseisestä projektista tai tuotteesta. Sisäiseen markkinointiin tarvitaan eri välineitä, kun asiakkaisiin markkinoinnissa. Tai ei välttämättä tarvita, mutta keinot yleensä ovat aika erilaisia koska eri keinot eroavat eri tavoilla eri paikoissa.

Tiimiakatemialla talon sisäinen markkinointi näkyy aika paljon. Meillä on paljon yhteisiä, talon sisäisiä tapahtumia, kuten vahvuuslaskenta eli vahvari, 24h synnytys ja Tiimiakatemian syntymäpäivät, joita markkinoimme toisille tiimeille. Tiimiakatemialle on tyypillistä innostuksen ja hypen ilmapiirin luominen ja tähän pyritään milloin milläkin kikolla ja markkinointitavoilla. Yksi perinteisimmästä taitaa olla vessamarkkinointi, itselleni mieleenpainuvin oli kun kahvinkeittimen suodattimesta ja kengästä löytyi ”oletko valmis?” lappuja, kun Tiimiakatemian Learning Circus lähestyi. Esimerkiksi digimarkkinointi taas ei oikeastaan kuulu Tiimiakatemian sisäiseen markkinointiin, se ei aja samaa asiaa kuin ulkopuolisille asiakkaille markkinoituna, se ei kasvata hypeä samalla tavalla ja onhan digimarkkinointi aika tylsää ja perinteistä, toisin kuin Tiimiakatemia itsessään.

Sisäisen markkinoinnin tarkoitus on saada oma porukka innostumaan tapahtumista, ja tätä kautta on huomattavasti helpompi lähestyä talon ulkopuolella olevia ihmisiä, lähteä myymään. Kun oma jengi on todella innostunut, niin ei tarvitse miettiä, että millaisilla sanavalinnoilla saa asian X kuulostamaan mielenkiintoiselta, kun oma ääni ja eleet jo paljastavat sen, miten innoissaan asiasta itse on. Asiat myöskin leviävät esimerkiksi somessa aika helpolla itsekseen, jos iso joukko innostuneita laittaa omiin someihinsa siitä uutiskirjeen sijasta. Esimerkkinä, verkosto tiimiakatemialaisten ja alumnien välillä on aika vahva ja yltää monien ikäpolvien päähän. Kun nykyiset Tiimiakatemialaiset postaisivat jotain omissa kanavoissaan se varmasti leviäisi myös aika monen alumnin silmille ja houkuttelisi ne tulemaan tapahtumiin myös. Pelkällä alumnikirjeellä tai Tiimiakatemina omalla postauksella on vaikea välittää hypeä ja innostusta.

Talosta ja tiimistä kokonaan ulospäin lähdettäessä oman innostuksen kanssa tärkeää on myös se yhteisen leikkauspinnan löytäminen asiakkaan kanssa. Asiakaspolun rakentaminen helpottaa leikkauspinnan rakentamista tai liekkö toisinpäin, asiakaspolun myötä yhteinen leikkauspinta hahmottuu. Tiedän useita, useita eri tapauksia missä on käsitetty jotain hieman väärin ja lopputuloksessa kukaan ei ole tyytyväinen. Väärinymmärrysten myötä aletaan liikkumaan jo rahallisten harmin ja negatiiviseen maineen nurkilla.

Itse olen hieman kärsimätön luonne, turhaudun kun aikaa ”haaskataan” pelkkään asioista jauhamiseen. Haluaisin, että asiat etenevät hyvään tahtiin eikä turhia jäädä mutustelemaan, mutta olen oppinut, että jutteluun menee aikaa ja sitä tarvitaan. Varsinkin projekteissa, joissa luomme jotain kokonaan uutta, olemme lähes poikkeuksetta aliarvioineet sen, miten paljon tarvitsemme aikaa asioiden läpikäymiseen. Olemme olleet eri mieltä jostain asiasta ja kiistelleet mihin suuntaan jatkamme ja sitten huomaamme, että puhumme oikeastaan täysin eri asioista koska meillä on eri käsityksen siitä. Rajapintaa on hyvä myös välillä varmistella, vaikka luulisi että kaikki on täysin selvää.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!