Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Rakenna itsestäsi aito menestyjä

Kirjoitettu 23.10.19
Esseen kirjoittaja: Liisa Jamsa
Kirjapisteet: 2
Kirja: Menestymisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Herätys kello 4.30. Hyppäät ylös sängystä ja painelet suoraan kuntosalille. Treenin jälkeinen tunne on mahtava. Täydellisen keskittymisen ja flown vallitessa teet koko päivän töitä, ja tunnet syvää täyttymystä aikaansaannoksestasi.

Edellä olevaa kuvausta täydellisestä, tehokkaasta päivästä on mahdollista jäljitellä. Ehkä avain on paras mahdollinen aamurutiini, säännöllisyys tai kenties huolellinen suunnittelu edellisenä päivänä. Ehkä sinun tulisi lukea joku hyvä kirja ja elämäsi olisi helpompaa ja tehokkaampaa. Oikeasti mikään noista keinoista ei riitä alkuunkaan. Mikä on aito menestyksen salainen ainesosa?

Aloin lukea F1-lääkäri Aki Hintsan elämästä kertovaa kirjaa suositusten perusteella tietämättä juurikaan mitään sisällöstä. Kirjan nimi viittasi siihen, että menestymiseen on olemassa resepti. Kirja vei nopeasti mukanaan, ja voin suositella sitä kaikille – siinä on harvinainen tasapaino hyvää fiilistä ja kehittävää sisältöä. Oma tilanteeni juuri Tiimiakatemialla aloittaneena oli todella hektinen, sillä uusia asioita oli paljon. Kalenteri oli täydempi kuin koskaan ja mietin usein, mikä oli oikeasti tärkeää. Kirjasta sain suuren oivalluksen, jonka avulla voin priorisoida tekemisiäni ja elämää yleensä.

Mitä hyvänsä kikkoja menestykseen löytyykään, ne ovat kaikki pinnallisia yksityiskohtia. Mitä menestyneet ihmiset tekevät ei ole syy heidän menestykseensä, vaan sen tuotos. He tekevät asioita, koska ovat menestyneitä – eivät jotta olisivat menestyneitä. Miksi näiden asioiden tekeminen tuntuu olevan toisille niin vaivatonta, kun meille muille se on tervassa tarpomista ja säännöistä lipsumista?

Kuka tahansa voi päästä pitkälle noudattamalla Aki Hintsan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehää. Kehän osa-alueet ovat biomekaniikka, ylenen terveys, fyysinen aktiivisuus, ravinto, lepo sekä henkinen energia. Aika yksinkertaista – ruumiista tulee pitää huolta, onhan ihminenkin vain eläin, jollain tapaa kone. Kaikista tärkeintä on kuitenkin henkinen terveys, joka on vahvasti yhteydessä fyysiseen kuntoon. Hintsan mukaan epätasapaino yhdelläkin ympyrän alueella voi johtaa toiminnan häiriöihin ihmisessä. Silloin ei ole edes mahdollista tavoitella omaa potentiaaliaan. Fyysinen eikä henkinenkään terveys kuitenkaan vielä takaa menestymistä.

Olen intohimoinen hyvinvoinnin ja terveyden harrastelija, joten moni osa-alue oli suurimmaksi osaksi mallillaan alkaessani arvioida omia menestymisen mahdollisuuksia. Minulla oli kuitenkin priorisointiongelma, joka vei minulta valtavasti energiaa. Sitoutuminen ja päätöksenteko oli mahdotonta. Aloitin miljoonia asioita, enkä saattanut yhtäkään loppuun. Luovuttaminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Lienee selvää, että menestyminen on tällaiselle ihmiselle hankalaa. Ymmärsin, että olin herkistynyt ulkoisille signaaleille – joita oli paljon varsin sosiaalisessa elämässäni. Seurasin kuvioita ja statistiikkaa. Mikä vaikutti olevan fiksuin tapa tehdä asiat? Mitä muut tekivät?

Kun reseptorini automaattisesti korostivat ulkoisia signaaleja ne samalla vaimensivat elintärkeät sisäiset signaalini. Toisin sanoen, en kuunnellut omia haluja ja tarpeita. Tukahdutin ne, sillä en luottanut että ne olivat yhtä järkeviä kuin ympäriltäni nappaamat. Tehdessäni päätöksiä kysyin usein: ”mitä kannattaa tehdä?” Sen sijaan että olisin kysyny: ”mitä haluan tehdä?” Kyseessä on itsensä kuuntelun taito, ja se on tärkein taito mitä ihmisellä voi olla.

Mikä siis on menestymisen salainen ainesosa? Mikä on kone, joka on vahvempi kuin mikään ihmisen rakentama? Aki Hintsa käsittää tämän ominaisuuden corena. Core on kaikkien hyvinvoinnin osien keskellä, kehän sisällä. Ihmisen ydin on tämän menestyksen salaisuus. Core on käytännössä sisäinen motivaatio – puhtaasti se, mitä itse haluat ja miksi. Se rakentuu arvoistasi ja identiteetistäsi. Uskon että core voi myös vahingoittua, jos sitä suojaavat ja vahvistavat kehän osat ovat heikkoja. Esimerkiksi jos fyysisen terveytesi ongelmat vievät energiaasi ja huomiotasi jatkuvasti, keskityt kehäsi paikkaamiseen. Tällaisessa tilanteessa ytimesi ei pääse täyteen potentiaaliisi. Siksi on niin tärkeää olla myös ulkoisia, konkreettisia voimavaroja.

Itse ajattelen että core on ikiliikkuja, kone. Ikiliikkuja tarkoittaa laitetta, joka pystyy loputtomasti tuottamaan oman energiansa käyttöönsä, eikä se tarvitse voimaa ulkopuolelta. Jos ihmisen toiminta ajaa kohti omaa aitoa intohimon kohdetta, hän saa siitä energiaa. Energiaa voi käyttää tekemällä sitä asiaa, joka on hänen aito intohimonsa kohde. Tuloksena on itseään ruokkiva sykli, positiivinen kierre.

Hintsa on aikanaan valmentanut menestynyttä etiopialaista kestävyysjuoksijaa, joka kuvasi itseään ”juoksevaksi mieheksi” siksi että juokseminen oli asia jota hän rakasti. Koskaan juoksemiseen kyllästymättä hän ammensi energiansa siitä mitä teki. Etiopiassa kun on vähemmän häiriötekijöitä kuin vaikkapa Suomessa – meillä on liikaa valinnanvaraa ja houkutuksia. Ironisesti se on tavallaan harmi. Kuitenkin, jos houkutusten keskellä pääsee vaatimattomaan tyytyväisyyden tilaan, voi todella onnitella itseään vahvuudestaan.

Valitettavasti emme useinkaan voi tehdä vain juuri sitä mitä haluamme tehdä. Joudumme päivittäin siivoamaan, laittamaan ruokaa puhumattakaan heistä, jotka pitävät huolta perheestään itsensä lisäksi. Lisäksi energiaa valuu myös hukkaan tehdessämme töitä tavoitteidemme saavuttamiseksi, yleensä koska työtavat ja välineet eivät ole täydellisiä. Mikään systeemi ei ole täydellinen, ja hukka on luonnollista. Oleellista on kuitenkin minimoida se, ja varmistaa, että energiaa tulee enemmän sisään kuin menee ulos. Minulla on tapana suunnitella asioita, vatvoa niitä mielessäni jopa kuukausia, kun itse tekemiseen menee vain muutama tunti. Jos tekisin nuo asiat heti, säästäisin naurettavan paljon energiaa laadukkaammille ajatuksille.

Toki on mahdollista pakottaa itsensä aamulla juoksulenkille, tekemään vielä pari tuntia töitä tai mikä ikinä onkaan sinun haasteesi itsellesi. Tällöin käytät energiaa, ja jos sitä ei ole varastossa – varastat sitä. Kaivat sitä itsestäsi aiheuttaen vahinkoa, pahimmillaan niin paljon että se on pysyvää ja vaatii paljon paikkaavaa energiaa korjaamaan vauriot. Ilmiö tunnetaan myös nimellä burning out. Opi tunnistamaan, onko itsesi haastaminen energian varastamista vai investointia. Jos olo on juoksulenkin tai muun ponnistuksen jälkeen aivan loistava ja sinulla on moninkertaisesti energiaa, kyseessä on sijoitus. Tämähän on melkein kuin matiikkaa. Fiilismatiikkaa! (ja fiiliksesi arvioiminen on itsetuntemusta, joten opettele kuuntelemaan coreasi!)

Ne sisäiset signaalini, joita olen vuosia jo blokannut enemmän tai vähemmän tietoisesti, olivat ääniä corestani. Ymmärsin, että intuitio on coren tapa kommunikoida kanssani.  ”Intuitio on älykkyyden korkein muoto” on oivallus joka tuli vastaan eräässä markkinoinnin kirjassa, mutta sopii loistavasti tähänkin aiheeseen. Humanoideja on ollut olemassa miljoonia vuosia, ja jos lajimme on intuition voimalla kehittynyt tänne saakka ei sitä tule aliarvioida. Intuitio on syvältä tuleva vastaus ja reaktio, jolle ei välttämättä löydä järkevää perustetta tai syytä, ja siksi se on helppo järkeillä pois.

Olin kuunnellut niin paljon maailmaa, etten osannut enää tunnistaa mikä on sisäistä ja mikä ulkoista motivaatiota. On tullut minun aikani käynnistää prosessi, jossa puhdistan tämän kultaakin kalliimman kojeiston kaikesta ylimääräisestä ja pidän siitä huolta kuuntelemalla itseäni ja kyseenalaistamalla omia ajatuksiani.

Tämän syksyn aikana olen jo jonkin verran ohjannut motivaatiotani asioihin, joista aidosti välitän. Tuloksena on ennennäkemättömän tyytyväinen ja energinen minä, jolla riittää virtaa muihinkin asioihin.  Positiivinen puoli kaikessa elinhistoriani energiantuhlauksessa on se, että en olisi koskaan voinut ymmärtää, mikä on tärkeää ennen kuin olen tehnyt jotain, mikä ei ole tärkeää; perspektiivi. Coreni on ottanut muodon ja tiivistynyt kiinteäksi.

Coren  löytäminen ja vahvistaminen

Pölyttyneeseen coreen saa myös kirjasta apua. Hintsalla oli hyviä kysymyksiä coren herättelyyn, koneen käynnistämiseen. Ensin tuli vastata kysymykseen ”kuka olet”. Identiteetti on suuri osa corea. On vaikeaa, jos identiteetti perustuu toimintaan, sillä se voi johtaa oman itsensä kadottamiseen toiminnan loppuessa, johtaa toiminnan jatkumiseen vaikka sitä ei enää haluaisi tehdä tai tasapainottavien asioiden laiminlyömiseen, esimerkiksi jos urheilijan mielestä aivojen haastaminen ja henkinen kasvu tuntuu turhalta, vaikka oikeasti olisivat terveellistä vaihtelua ja voisivat vaikuttaa motivaatioenergiaan positiivisesti.

Itselleni identiteettini määrittäminen on aina ollut haastavaa, sillä en ole koskaan tehnyt samaa asiaa juuri kokeilua pidemmälle. Olen jo oppinut, että aito identiteetti ei muodostukaan siitä, mitä tekee. Minun identiteettini onkin juuri siinä kokeilevaisuudessa, uutuudennälkäisyydessä ja muutoshakuisuudessa. Kokeilen uusia asioita ja haluan muuttaa ympäristöäni paremmaksi. Identiteettini jättää minulle paljon pelivaraa, enkä pääse kyllästymään ja törmäämään identiteettikriisiin.

Seuraavaksi haaste – mitä haluat? Toisin sanoen, minne haluat mennä?

Tuskallisen vaikea kysymys, jota Hintsa onneksi purkaa osiin seuraavilla kysymyksillä.

Oletko tyytyväinen siihen, miten käytät aikasi?

Voi olla, että et tiedä mihin aikasi menee. Jonkinlaisen seurannan aloittaminen ei ole huono idea. Netflix ja somen selailu ovat tuttuja aikavarkaita, mutta olen oppinut kantapään kautta, että aina ei kuulu tehdä jotain järkevää ja hyodyllistä. Ylisuorittaja laiminlyö palautumista tai tekee palautumisestakin suoritteen. Jos vaihdat netflixin meditaatioon ja joogaan erityisesti nauttimatta kummastakaan toiminnasta, et palaudu. Kuuntele itseäsi, herää hetkessä kysymään, että haluanko minä oikeasti tehdä tätä? Tällä keinolla pääsen usein helposti ylös sohvalta. ”Nouse ylös ja tee jotain järkevää” on paljon vähemmän motivoiva ääni, jolle sisäisen motivaatiosi voi sanoa vaikka Kimi Räikkösen tavoin että ”Just leave me alone, I know what to do”.

Kun olet varma, että kuuntelet itseäsi, priorisoinnin pitäisi olla jo helpompaa. Helppoa se ei siltikään ole; velvollisuudet ja ympäristö vaativat aina huomiotasi. Sinun tulee tunnistaa ne velvollisuudet, jotka olet itse valinnut ja jotka pohjautuvat arvoihisi. Esimerkiksi minun aikaani vie asuntoni siivoaminen. Siivoan kuitenkin sen vuoksi, että viihtyisin paremmin kotona ja voisin kirjoittaa täällä hyvillä mielin esseetä, joka kehittää itseäni ihmisenä, mikä taas on ehdottomasti tärkeä osa coreani. Jos siivoaisin siksi, että olen oppinut lapsuudenkodistani tietyn standardin jonka olen omaksunut sen kummemmin miettimättä, saatan tuhlata aikaani. Kyseenalaistamisen taitoa ei saa aliarvioida myöskään. Listaa kaikki asiat, mitä päivittäin teet. Kysy sitten jokaisen kohdalla, miksi teet niitä asioita. Mitä oikeasti kävisi, jos et tekisikään niitä enää?

Ovatko tavoitteesi pysyviä vai vaihtuvatko ne usein? Tällä kysymyksellä selvitetään myös syitä tekemisillesi. Jos tavoitteet vaihtelevat usein, se voi johtua siitä että ne eivät ole kiinnittyneet coreen. Ne voivat perustua johonkin ulkoiseen signaaliin, joka ei kuitenkaan ole tarpeeksi pysyvä pitääkseen motivaatiotasi yllä. Esimerkiksi itse olin katsomassa tanssiesitystä aivan haltioituneena, ja päätin alkaa itsekin opettelemaan tanssimista. Innostukseni kuitenkin haihtuii nopeasti, sillä signaali eli tanssivat ihmiset katosi elämästäni.  En siis ollut aidosti kiinnostunut tanssimisesta ja ehkä oli hyväkin että tavoitteeni muuttui motivaation mukana. Jos olisin pakottanut itseni kerrankin pysymään jonkun asian parissa, olisin tuhlannut energiaani ja pettynyt itseeni motivaatiopulan lopulta vietyä viimeisetkin energian rippeet. Siksi on tärkeää analysoida, miksi haluaa tehdä mitä haluaa.

Kysymys on siis siitä, että voitko johtaa tekemisestäsi punaista lankaa coreesi. Minun täytyy huomenna aamulla mennä kuntosalille. Ajatus tuntuu lamaannuttavan tylsältä. Kysyn itseltäni; miksi menen salille aamulla? Itseni haastaminen ei riitä uniselle minälle vastaukseksi, vaan painaisin takuulla torkkua. Kaivellaan coresta joku hyvä kiintopiste. Identeettihän se siellä! Olen energinen ihminen. Saan koko päiväksi energiaa salilla käymisestä aamulla. Jos en mene salille, en ole aidosti oma itseni. Jos punaista lankaa ei vaan löydy, drop it. Kyseessä on pakkomielle tai muulta maailmalta omaksuttu tapa.

Kirjassa oli hyvä huomio tyytyväisyydestä; se ei ole intohimon vastakohta, eikä tarkoita sitä että jäisi paikalleen. Se voi olla myös tyytyväsiyyttä prosessiin, matkaan, silloinkin kun ei ole vielä perillä. Jälleen kyseessä on tilanne, kun itse toiminta antaa energiaa.

Tiivistetysti opit Voittamisen anatomiasta. Älä varasta itseltäsi energiaa, siitä jää lommo.  Vaikka se on näkymätöntä, on fakta että aivotkin kaipaavat lepoa. Et siis voi tehdä töitä 12 tuntia päivässä. Kuuntele itseäsi, jotta alat hahmottamaan energiasi virtausta sisään ja ulos. Jokin asia, mistä rakastit ennen onkin nykyään pakkopullaa. Sosiaalisuus voi olla toisinaan energisoivaa, toisinaan kuluttavaa. Sääntöjä ei siis ole, sinun pitää vain osata kuunnella fiilistä.

Fyysinen terveys on oleellista, ja sitä kannattaa integroida arkeen niin paljon kuin mahdollista. Aivojen verenkierto on oikea asia, joka vaikuttaa ajatuksien laatuun uskomattoman paljon. Jos teet liikaa töitä, et jaksa mennä salille. Jos menet salille anyways, vaikket jaksaisi, varastat energiaa ja väsyt tavalla tai toisella(paitsi jos oikeasti nautit siitä, etkä vain jälkeenpäin). Älä siis tee liikaa töitä, vaan jätä tilaa kaikille hyvinvoinnin osa-alueille tasapainoisesti.

Siivoa elämäsi: etsi kaikelle tekemisellesi motiivi, vähän niinkuin tavaralle käyttötarkoitus. Jos motiivia ei ole – roskiin. Älä harmittele sitä, jos et ole menestynyt jossain asiassa: kyse on todennäköisesti siitä, että et nauti siitä asiasta tarpeeksi tehdäksesi sitä niin paljon että sinusta tulisi siinä huippu. Käännä katseesi niihin asioihin, joista aidosti nautit, tai kokeile uutta löytääksesi sen.

Kirja sai minut ymmärtämään kaikki liibalaaba-kliseet ja teki minusta hippihörhön! Ainakaan ne kliseet ei suututa enää, kun tietää niiden olevan totta.

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!