Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Reinventing organizations

Kirjoitettu 30.11.20
Esseen kirjoittaja: Lotta Kankainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Reinventing organizations
Kirjan kirjoittaja: Frederick Laloux
Kategoriat: 1. Oppiminen, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet, 8.4. Ihmisen tulevaisuus

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olisimmeko inhimillisempiä ihmisiä toisillemme työpaikalla, jos soveltaisimme Frederick Lalouxin kehittämää teal-metodia ennemmin kuin tavanomaista organisaatiomallia. Kun kuulet nämä kolme tärkeää tekijää teal-metodista päähäsi saattaa tulla mieleen tuttu paikka. 1) Itseohjautuvuus 2) Ihmisen huomioiminen kokonaisvaltaisesti 3) toimiminen jonkin suuremman päämäärän hyväksi.

Ihminen on kokonaisuus, jota ohjaa vahvasti ego, ego ohjaa ihmistä ulkoapäin. Teal- metodissa ihmisiä pyritään ohjaamaan sisäisesti, pysähtymistä ja esim. meditoimista suositellaan. Mitä jää egolta monesti varjoon, no tunteet etenkin feminiiniset sellaiset. Onko niiden näyttäminen hyväksyttävää työpaikalla? Ehkä, ehkä ei, ei välttämättä ainakaan normaalissa organisaatiossa, jossa korotetaan maskuliinisia tunteita.  Mutta mitä se edellyttää tiimitasolla, että voimme tehdä niin.Tekeekö tunteet ihmisestä huonomman ihmisen? Entäs jos saisimme tuntea kaikki tunteemme myös töissä ja olla samalla kokonaisvaltaisempia. Millainen on sitten tulevaisuuden organisaatio?

 

Palaan noihin aiemmin numeroimiini kohtiin. Paikka, jota hain on tietysti mikäs muukaan, kuin Tiimiakatemia. Joka menee melkein kokonaan tuohon metodiin mutta sekoittuu myös hieman vihreään väriin. Teal-metodin mukaan valta on hajautettu koko organisaatiolle, osuuskunnallemme. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa eikä varsinaisia johtajia, paitsi meillä on tiimiliideri, markkinointi- , talous- ja asiakkuuspäällikkö. Päästäisiinkö me eteenpäin missään jos meillä ei olisi näitä ja mentäisiin suoraan teal-metodilla. Luulen, että ei. Tärkeää on myös miettiä, että on yhtä tärkeä ihminen vaikka ei olisikaan missään johtoroolissa. Mietin, kuinka ensi vuosi tulee sujumaan, kun en ole mukana vaikuttamassa suoraan johtoryhmän toiminnassa. Pelkäänkö sitä, että vaikutusvaltani viedään pois. Toisaalta koen, myös valtavaa vapauden tunnetta siitä, että saan vaan “olla” tavallinen tiimiläinen.

Kohta kaksi ihminen hyväksytään kokonaisuutena, kaikki inhimilliset asiat ovat sallittuja. Aivan kuten tiimiakatemialla, siellä ilmapiiristä huokuu se että olet hyväksytty juuri sellaisena kuin olet. Vaikka esimerkiksi yhteisökyselystä tuli hieman poikkeavia tuloksia, ilmapiiri ei ole enää niin salliva yms. Meillä onixiassa näkisin, että saamme olla todella kokonaisvaltaisia kaikilla elämän alueilla, tunteet saavat tulla esiin sekä intuition voi päästää valloilleen. Olemme luoneet tiimiimme oman safe space :mme ja näin voimme jakaa myös kaikki henkilökohtaisen elämän ilot ja surut. Se on mahtavaa! Meistä huokuu se, että välitämme toisistamme koko ajan enemmän. Olemme siis luoneet psykologista turvallisuutta keskuuteemme. Harmiksemme meiltä peruuntuivat mökkitreenit, joissa oltaisiin käsitelty jokaisen meidän lapsuutta ja perhetaustoja. Kaikki pohjahan rakentuu tuolta lapsuudestamme ja koko loppu elämämme reflektoi osittain niitä kokemuksia.

 

Kolmanneksi, jokin suurempi päämäärä ohjaa teal-metodin organisaatioden toimintaa. Meidän kohdalla näkisin pieninä steppeinä eteenpäin menisin kohti suurempia tavoitteita, kuten Golden step tai Kultamunaus. Myös tulevaisuudessa häämöttää mymmi, mutta siihen on liian pitkä aika, joten sitä ei toinna miettiä vielä. Ja kun miettii aivan arkipäivästä tasoa kaikki pohjautuu meidän jatkuvalle oppimiselle. Syksyn aikana teimme team canvasin ja siinä tärkeäksi arvoksi nousi oppiminen. Kukaan meistä ei ole vielä seppä syntyessään tullessaan tiimiakatemialle, ja tuntuu että tuo meinaa välilllä unohtua meidän tiimissä.  Tällä hetkellä meiltä kuitenkin puuttuu iso yhteinen päämäärä, mitä kohti ollaan menossa. Melkein unohdin, onhan meillä liikevaihtotavoite tälle syksylle 70 000€. Mutta onko se riittävä? Keväällä meitä puski kovalla vauhdilla eteenpäin LC. Mutta tämä tavoite ei ole synnyttänyt samanlaista “tulta perseen alle” efektiä. Joka johtuu osittain myös siitä että olemme lähteneet suurin osa työstämään jonkin tasoista unelma projektia eteenpäin. Ja se näkyy suoraan tuloksessa, tilille ei ole ilmestynyt kuin muutaman penni.

 

Tulevaisuuden organisaatio tulee olemaan Tiimiakatemian kaltainen. On ilo olla testaamassa tälläistä uuden ajan organisaatiota, joka on itseohjautuva, ihmisiä käsitellään inhimillisesti sekä toimimme jonkin suuremman päämäärän hyväksi ja sanoisin sen olevan oppi. Tiimiyrityksen vaurastuminen tulee siinä sivutuotteena. Ja ehdottomasti paras kohta koko kirjassa, kun koirat tuodaan työpaikalle. Se herättää ihmisissä todella paljon ihmillisiä tunteita, he eivät ole niin helposti suuttuvia toisilleen kun vähän silittelevät kahvitauolla koiraa ja sama efekti tapahtuu, kun tuodaan lapset työpaikalle. Ota lapsesi mukaan työpaikalle päivä. Muut kollegat näkevät ihmisen lämpimän puolen näiden esimerkkien ansiosta. En muista milloin viimeksi psykologia, olisi vienyt näin mukanaan, sitten lukion. Aivan uskomattoman hienoa oppia ihmisistä lisää!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!