Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Rohkeus?

Kirjoitettu 28.11.16
Esseen kirjoittaja: Paula Äijänen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tuhonomia
Kirjan kirjoittaja: Valtteri Karjula
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Valtteri Karjula on ollut rohkea ja kertonut omat kokemuksensa, oman tarinansa Tiimiakatemiasta kirjassaan. Hän on toteuttanut yhden omista unelmistaan, kirjoittaa kirja. Valtteri inspiroi minua miettimään omaa tarinaani, Tiimiakatemialla. Valtteri on onnistuneesti saanut oman tarinansa kansien väliin, ja vielä jakanut sen rohkeasti muillekin. Se kannustaa muitakin ajattelemaan omia valintoja ja tekemistä. Minä aloin pohtia omaani.. Kiitos Valtteri kirjasta, herätit minut ajattelemaan.

Minun tarinani, minun kokemukseni, minun polkuni, jokaisella on omansa. Kuljemme oman matkamme, vaikka yritämme mennä samaan suuntaan. Me näemme, kuulemma ja havainnoimme erilailla asiat. Me koemme asiat eritavalla, eri tavalla tärkeiksi ja tarpeettomiksi. Minulle kaikki on tarpeellista, en mieti, että miksi tämä pitää tehdä vaan teen tekemisen ilosta. Ei ole väliä onko minulla, jotain mihin voin peilata koulutusta. Minulla on elämä, ja minä itse, johon voin kaikkea oppimaani käyttää. Ja joku päivä voi eteeni tulla tilanne, jota en ole osannut odottaa, ja oppimani asia sopii siihen. Kuka tietää? Kuka tietää mitä asioita eteeni tulee?

Näen asian, kerron siitä, ymmärrät erilailla. Olemme nähneet saman asian, mutta olemme kiinnittäneet aivan erilaisiin asioihin huomioita. Sisarusteni kanssa seuraamme samoja asioita ja kiinnitämme samanlaisiin asioihin huomioita. Se on mielenkiintoista ja hauskaa. Voisimme istua kaupungilla hiljaa ja tuijottaa ohikulkevia ihmisiä, välillä tietenkin kommentoiden, jos huomaamme jotain erilaista tai normista poikkeavaa. Olemme erilaisia, mutta samanlaisia. Kuitenkin katselemme maailmaa jokainen erikulmasta, eri kokemuksilla, eri laseilla. Minulla on omat tarpeeni, omat kiinnostuksen kohteeni, tavat joilla toteutan itseäni. Olen minä.

Käymme läpi oppimisprosessin Tiimiakatemialla, jokainen omalla tahdillaan. Toiset juoksevat vauhdilla eteenpäin, suorittaen kaiken mahdollisen ja nopeasti. Toiset laahustavat perässä, tehden mitä eteen sattuu. Toiset taas tekevät ne mitä on pakko, tekemistä on vähemmän. Unelmoimme, kokeillemme unelmaprojekteja, omia siipiämme. Kuinka pitkälle ne kantavat? Uskaltaako omien siipien varaan hypätä, leijailla kohti suurta ja tuntematonta. Uskon, että siivet ovat vielä hauraat, ne eivät vielä kanna kauas. Rohkeutta ei vielä ole tarpeeksi. Rohkeus tulee kokemusten ja yritysten kautta.

Minä olen tehnyt Tiimiakatemian aikana kaikenlaista. Harmittaa kun en ehtinyt olla VTL eli vuokratiimiliideri tai apuavalmentajana missään koulutusohjelmassa, ehkä teen ne sitten myöhemmin. Kuitenkin aika on kulunut nopeasti ja olen oppinut valtavasti asioita. En osaa edes luetella kaikkia taitoja, joita olen 3,5 vuoden aikana oppinut. Se on yllättävän pitkä aika, mutta on mennyt todella nopeasti. Olen onnellinen, että olen saanut viettää se näiden kaikkien ihanien ihmisten kanssa.

Mietin itseäni. Haluisin töihin, mutta en usko, että olen vielä valmis. Mitä jos epäonnistun? Minulla ei olekaan tiimiä tukemassa, ja minulle on asetettu oikeat tavoitteet. Eikä Kela ole ainoa, jolta tulee sanomista jos myöhästyn tavoitteista. Minua pelottaa. Kuitenkin haluaisin kokeilla minne siipeni kantavat. Tuskin missään työssä, kaikkea joutuu yksin tekemään. Tuskin missään työssä täytyy aivan valmis olla. Tältäkö jokaisesta työnhakijasta tuntuu? Pelko epäonnistumisesta? Entä jos minusta ei olekaan siihen? Mistä sitä tietää onko siihen, jos ei edes yritä tai kokeile?

Täytyy olla avoin itselle ja työnantajalle. Pitää osata kehua itseä ja erottua, mutta liioittelua ei saa olla, taas Kultainen keskitie. Avoimesti kertoa mitä osaa ja mitä on tehnyt. Kertoa mikä pelottaa, tai missä haluaisi kehittyä. Onko kukaan koskaan valmis?

Rohkeus, on kyllä jännä juttu. Erilaisia asioita pitää uskaltaa ja opetella tekemään. Kiittämään kun on kiitoksen aika. Anteeksi pyytäminen. Antaa palautetta rohkeasti. Puhua suoraan, loukkaamatta ketään. Kertoa asioista, jotka mielen päällä pyörii. Rohkeutta tunnustaa, rohkeutta olla avoin. Rohkea hakee töitä. Rohkea epäonnistuu ja nousee sieltä uudelleen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!