Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Saa maustaa, muttei keittää!

Kirjoitettu 07.12.14
Esseen kirjoittaja: Emma Kyyrä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Nautitaan raakana
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nautitaan raakana

Luvussani oli yhtäaikaisesti Henkka Hyppösen Nautitaan raakana, sekä Myymäläympäristö elämysten tuottajana –kirjat. Yhdistettynä nämä kyseiset opukset saivat sellaisen sekamelskan aivoihini, että jäsentely ja esseiden kirjottaminen kummastakaan kirjasta ei tuntunut lähtevä, ei millään. Olisi varmaan paikallaan Tyhjän paperin nautinto, sillä punaista lankaa, suuntaa tai ajatuksia on vaikea tavoittaa.

En siis lähtisi suosittelemaan ainakaan kyseistä kirjakomboa.

 

Vanhempani opettivat minulle pienenä, kuinka suuttuessa lasketaan ensin kolmeen, ja toimitaan vasta sen jälkeen. Muistan useammankin kolmeen laskemisen, hampaita yhteen purren ja pää punaisena. Kolme sekuntia tuntui pitkältä, ja lievensi sen jälkeistä reaktiota myös toki huimasti. Nyrkki ei ehkä heilahtanutkaan, ja ainakin leuat oli niin kipeät yhteenpuremisesta, että ainakin toisen pikkuveljen selkä säästyi hammasmerkinnältä.

Kiristelen edelleen hampaitani. Hermostun, raivostun ja ärsyynnyn helposti, nykyään osaan paremmin selvitä tilanteista, jopa hermostumatta, raivostumatta ja ärsyyntymättä. Antamalla aivoille aikaa (purren hampaita yhteen), edes sen kolme sekuntia.

Tiimiakatemialla olen oppinut tiedostamaan, kuinka aivot (eli minä!) todella tarvitsevat aikaa, ja miten ajan antaminen ajattelulle tekee erinäisissä tilanteissa erittäin hyvää. Reaktioille ja tunteille on löydettävissä  usein jonkinlainen syy, ja ainakin itselläni näiden syiden tunnistaminen vie enemmän aikaa, kuin itse tunnereaktion ilmaisemiseen. Tilanteista selviää siis helpommin ajattelemalla, tarkentamalla ja kysymällä. Ei se treenitilasta sinkoaminen oikeastaan auta.

Mielestäni olen oppinut paljon ihan elämän raaempana nauttimista,  kuin ajatteluakin Tiimiakatemian aikana. Olen oppinut jäsentelemään ajatuksiani ja hallitsemaan negatiivisia tunnereaktioitani. Edelleen on ihan jäätävän haastavaa, ainakin toisinaan, mutta samalla palkitsevaa, kun mustavalkoiseen maailmaani löytyykin uudenlaisia tapoja ajatella

Ennustaminen ja spekulointi

Henkka Hyppönen kirjoitti esimerkkitarinan: Puoliso on lähtenyt työmatkalle autolla, soitat hänelle, mutta puhelimeen ei vastata hälyttämisestä huolimatta. Et pysty keskittymään mihinkään, ja päässä alkaa vilisemään ajatuksia: onko sattunut onnettomuus, onko puoliso pettämässä?

Lopulta puoliso soittaa takaisin ja kertoo että puhelimesta oli loppunut virta.

Tarina herätti. Tunnistin itseni, sillä hermostun herkästi epätietoisuuden alla. Kaipaan raameja, faktoja ja varmuutta tulevasta. Tiimiakatemia on opettanut ja haastanut, ärsyttänyt ja raivostuttanut. En osaa olla innoissani rakettipäivistä, Learning Sircuksesta tai muista vähän salaisista jutuista. En osaa ottaa niitä raakana. Ilman turhia spekulointeja (entä jos käy näin, mitä teen). Ilman että kypsyttelet kaiken ylikypsäksi, ennustat maailmanloppuun saakka asioita.

En ole ikinä ajatellut, että toiminta perustuu täysin ennustamiseen. Kuitenkin huomaan nyt toimivani erittäin vahvasti juurikin tuolla tavoin, pitäen jotain joskus tapahtunutta ainoana totuutena. Ei siis olekaan niin ihmeellistä, että pelkään, hermostun ja ahdistun hassuista asioista. Tein huomion, että kyseisissä tilanteissa kaikki ei vain mene niin kuin olen olettanut, sillä olen erittäin kova spekuloimaan!

Nautinto, onnellisuus ja kuluttaminen

Myymäläympäristö elämysten tuottajana – kirjaa lukiessani taas mietin, miksen voi suhtautua kirjaan positiivisemmin, vaan näen elämysten hehkuttamisen hömpöttelynä.  Miksi Raakana sai vihreää valoa, kun tämän olin valmis heittämään kaivoon?

Myymäläympäristö elämysten tuottajana kertoi, kuinka ihmiset saadaan ostamaan lisää ja enemmän, viettämään aikaa liikkeessä yhä enemmän ja enemmän, ja kuinka elämyksellisyydellä kaupassa käynnistäkin tehdään nautinto. Samanaikaisesti itse mietin, kuinka pääsisin eroon kaikesta aikojen saatossa kertyneistä vaatteista ja roinista, jotka eivät aiheuta minkäänlaista tunnetta.

 

Älä vältä nautiskelua ja huippukokemuksia, mutta ymmärrä, että ne eivät muuta mitään pysyvästi.


Ehkäpä tässä onkin lause, joka tiivistää ajatukseni tällä hetkellä. Kun ei ne vaatteet esimerkiksi muuttaneet mitään. Tällä hetkellä aiheuttavat lähinnä pään vaivaa, ja ahdistusta, mutta toisaalta olen oppinut paljon. Muun maassa suhtautumaan siihen, kuinka luopua vaatteesta jota ei ole ikinä käyttänyt (myöntää tappio!), tai siihen, ettei ehkä vuosi sitten ollut vielä kovin viisas.

 

Raakaviikko.

Kirjan lopussa Hyppönen esittelee viikkoharjoituksen. En tiedä, miten kyseinen tulee minulla toimimaan, sillä mustavalkoisessa maailmassani on niin paljon ennakko-olettamuksia. Tulen silti yrittämään, saa tulla kyselemän, kuinka sujui 😀

Maanantai: Hyväksyminen

Tavoitteena on hyväksyä asiat sellaisenaan kun ne ovat. Haastavimpia tilanteita on muun maassa ruuhka ruokakaupassa, sekä muiden hermostuminen arjen keskellä tavallisissa asioissa.

Tiistai: Kiitollisuus

Onnellisuus kasvaa kiitollisuuden mukana, ja oon tajunnut tämän! Siksi en usko päivän tuottavan mulle sen suurempia ongelmia, koska oon kiitollinen helposti ja pienestä.

Keskiviikko: Uskomukset ja tarinan työstäminen

Tavoitteena nähdä negatiiviset uskomukset ja kehittää omaa tulevaisuuskuvaa. Teen tällaista lähes joka päivä, aamulla lenkillä ja muutenkin. Mielenkiintoista nähdä miten vaikuttaa se, että teen tätä tiedostaen ja pitkin päivää.

Torstai: Keho

Tavoitteena tulla tietoisemmaksi siitä miltä kropassa tuntuu ja tapahtuu. Ennakko-olettamuksella viikon ahistavin päivä! Tosin voisin yrittää miettiä, onko kipu oikeesti kipua vai johtuuko se esimerkiksi turhautumisesta tai kärsimättömyydestä.

Perjantai: Uteliaisuus

Normaaleista poikkeavien asioiden kokeileminen. Ajattelin toteuttavani tämän poikkeamalla vahvoista rutiineistani, esim. Jättää lenkin väliin, syödä lounasta tai pukeutua jotenkin erilailla. Ei niin pelottava vaihtoehto olisi esimerkiksi luontoretki, joista tykkään, mutten koskaan käy.

Lauantai: Myötätunto

Tavoitteena on, ettei arvostele muita ja toivottaa hyvää ihmisille. Ajattelin viettää lauantain kotona 😀 Uskoisin, että kyseisestä toimintatavasta olisi minulle hyötyä kaupassa käydessäni, sillä arvostelen helposti muiden toimintatapoja, etenkin ruokakaupassa.

Sunnuntai: Hiljaisuus

Tähän Hyppönen suositteli meditaatiota, ja hiljaisuudessa pysähtymistä. Itse en kuitenkaan pidä metitaatiosta ajatuksena, mutta hiljaisuuden sietämistä voin harjoitella (ja samaan lopputulokseen päästä) käymällä rauhallisen vauhdin lenkillä, ilman spotifyä ja ehkä jossain poikkeavassa paikassa.

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!