Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Saiturin markkinointikirja on tarkoitettu niille, jotka toteuttavat markkinointiaan mieluummin villien ideoiden kuin suurien markkinointibudjettien avulla. Ja vaikka saiturin markkinoinnista on kyse -tämäkään markkinointi ei ole ilmasta. Se vaatii ainakin aikaa ja vaivaa, luultavimmin myös rahallista panostusta.

 

Ideointityypit

Lähdetään liikkeelle ideoinnista. Yrityksen tai työyhteisön sisällä ideointia toteuttaa mitä yleisimmin itse yritys. Minkälaisia ideointityyppejä työyhteisö kätkeekään sisälleen?

 

Ideakone on se ihminen, joka ei ajattele ideoiden hyvyyttä tai vaikutuksia. Ideoita syntyykin yleensä sen kuuluisan boksin ulkopuolelta, ilman sen suurempia analysointeja. Porukassa olisi hyvä olla ainakin yksi, tällainen villi ideoija.

Idea-arkailija on pohdiskeleva tyyppi, joka tekee aikaisemman ideakoneen ideoista toteutuskelpoisia. Jollakin kumman lailla hän saa hulluistakin ideoista järkeviä.

Ideapihtaaja pelkää, että joku muu yritys tai organisaatio toteuttaa hänen hyvät ideansa ensin. Kun pihtaaja saa idean, hän haluaa myös viedä sitä eteenpäin. Ja miksi sitä on pakko saada viedä eteenpäin? Sen takia, että se on tietysti ideoista paras.

Kriitikko on täynnä teknistä tuntemusta ja asiantuntijuutta. Hän osallistuu ideointiin lähinnä analysoinnilla ja hirveällä määrällä pohtimista. Tämä datan rakastaja voikin hidastaa ideointia aika lailla.

Viimeisimpänä, muttei lainkaan vähäisimpänä joukkoon mahtuu vielä suorittaja. Hän ei anna ideoita, mutta loistaa tiimissä pikkutarkkuudellaan sekä rutiineilla ja aikatauluilla.

 

Meiän tiimin kesken ollaan ideoitu viime aikoina jonkun verran. Usein on helpointa, että jakaannutaan pienempiin ryhmiin, jotta jokainen tyyppi pääsee ääneen. Tällä tavalla pyritään nostamaan esille myös niiden tyyppien ideat, jotka jäisivät helposti sanomatta, viitaten juurikin äskeisiin ideointityyppeihin. Erilaisia ideointityyppejä meidän tiimistä kyllä löytyy, lähes kaikkia edellä mainittuja. Erityisesti tunnistan meidän porukasta tuon tyypin, joka idean saadessaan vie sitä eteen päin kun hullun lailla. Onneksi tiimi koulii aika hyvin vahvoja persoonia, jota meidänkin tiimissä on ehtinyt näiden kolmen vuoden aikana tapahtua. Samalla tavalla myös ne hiljaisimmat on saatu ääneen ideoidessa, rohkaisemalla ja kuuntelemalla.

 

loistava essee

 

Edullisen markkinoijan Facebook

 

Facebookissa alkuun pääsee hyvin helposti. Jokainen osaa toki tehdä postauksia, mutta strategia markkinointiin löytyy melko harvalta. Se ei vaadi paljoa, vain vastaukset kysymyksiin mitä, miksi ja miten. Pelkkien postauksien lisäksi on tärkeää olla läsnä Facebookissa myös muulloin -silloin kun asiakkaat sitä tarvitsevat. Kun joku kommentoi kuvaasi, lähettää viestin tai kirjoittaa aikajanalle, on niihin vastattava. Toki pienellä yrityksellä tavoitettavissa oleminen on ristiriitaista: on hyvä olla paikalla, mutta toisaalta täytyisi myös tehdä selvä ero oman ja työajan välillä. Toisaalta esimerkiksi Facebookin yrityssivuille onkin mahdollista saada nykyään automaattinen vastaus, jossa voi kertoa esimerkiksi sen, milloin viesti tullaan lukemaan.

Facebookin sisältöön tulisi kiinnittää huomiota. Kun sitä tuottaa säännöllisesti, yleisö antaa kyllä palautetta siitä ihan vaan tykkäyksillään. Mutta miten luoda hyvää sisältöä? Tee jotain mitä muualta ei saa niin, että sisällöstä on asiakkaalle hyötyä tai sen on hauskaa -miksei molempia, jos siihen pystyy. Tärkeintä asiakkaiden kanssa telmiessä Facebookissa on olla avoin ja jättää rankan käden sensurointi pois. Toki täysin asiattomat viestit voi olla hyvä siistiä pois, mutta se ei tarkoita esimerkiksi negatiivista palautetta.

Ja viiminen asia, joka on ennenkin kolahtanut Facebook-markkinointiin liittyen: harkitse tarkkaan tykkää ja jaa -kilpailuja. Ensinnäkin, Facebookin säännöt näihin liittyen ovat aika tarkat, joten ne on tunnettava. Toisekseen on hyvä miettiä, mitä kilpailulla todella haetaan. Tuoko se yrityksen sivulle juuri sellaisia seuraajia, jotka kuuluvat asiakkaisiin? Korreloituuko 2000 kommenttia todella rahaksi? Erityisesti kilpailun palkintojen avulla voi puhutella potentiaalisia asiakkaita. Meillä EduFuturan Facebook-sivuilla oli kilpailu, jossa palkintona oli alkuvuoden Antti Tuiskun Jyväskylän keikka. Se keräsi melkein tuhat kommentteja ja tykkäyksiä 500, mutta sillä saatiin lähinnä Antti Tuisku -fanit onnelliseksi. Loppujen lopuksi, kun arvonta suoritettiin, sen voittaja vielä kysyi, voisiko lipun vaihtaa toiseen kaupunkiin. Siis EduFutura Jyväskylän arpoman lipun vaikka Lahteen. Ei voinut.

 

Mediatiedote

 

Saiturimarkkinoinnissa lehdistön käyttö on erityisen suotavaa. Ei maksa nimittäin mitään lähettää mediatiedotetta paikkaan jos toiseenkin.

Hyvän mediatiedotteen piirteitä:

  • Otsikko kertoo, mitä tiedote koskee. Ilman vaikeita termejä tai paljastamatta kuitenkaan ihan kaikkea.
  • Erottuu kilpailijoistaan ja muusta massasta. Kilpailijoiden tiedotteet on hyvä käydä läpi ja tehdä näin omista tiedotteista vieläkin parempia.
  • Erilainen näkökulma aiheeseen, joka iskee
  • Tarjoaa lisämateriaalia tai jotain muuta tietoa
  • Tiedote lähetetään vain tietyille tyypeille, myös tässä kohderyhmä on mietitty. Ei massakirjettä kaikille, mieluummin personoituja kirjeitä muutamalle. Ja näidenkin sähköpostien jälkeen vaan soittoa perään, ihan niin kun normiasiakkaidenkin.

 

Muita kikkoja

 

Ilmiöt, meemit ja viraalihitit ovat kyllä huikeita, edullisia markkinointikeinoja, mutta erityisen paljon helpommin sanottu kun tehty. Esimerkiksi useiden yritysten yritykset tehdä omista Facebook-videoistaan viraaleja ovat aika läpinäkyviä. Usein puolihuolimattomat heitot voivat muodostua hiteiksi, valitettavasti. Ilmiön rakentamiseen taas hyvää vinkkiä saa  Ilmiön kaava -kirjasta. Yleiset ilmiöt kuten Harlem Shake tai Gangnam Style vaativat yritykseltä nopeaa reagointia hypätä mukaan. Vain ensimmäiset, nopeiten reagoineet yritykset muistetaan.

Hyväntekeväisyys on usealle yritykselle tietynlainen markkinointitempaus. Toki kohteen täytyy noudattaa yrityksen arvomaailmaa, mutta se silti hakee huomiota osakseen. Toisaalta hyväntekeväisyyden toteuttaminen rahan lahjoittamisen sijasta voi olla esimerkiksi tietoisuuden lisäämistä yritykselle tärkeän asian puolesta.

Kirjaa lukiessa jäin miettimään, miksi Tiimiakatemia loppujen lopuksi päätti alkaa tekemään hyväntekeväisyyttä NKA-kampanjan muodossa. Oliko syyt kaikille selvät? Ja vaikka hyväntekeväisyyskohde päätettiin yhdessä, tukiko se Tiimiakatemian arvoja? Nopeasti mietittynä varmaan mikään hyväntekeväisyyskohde ei ole huono, mutta olisiko enemmän omien arvojen mukainen kohde nostanut esimerkiksi tiimien motivaatiota kampanjaa kohtaan? Jotain yrittäjyyteen, nuorten työllistymiseen tai unelmointiin liittyvää?

 

Saiturin markkinointikirja oli monipuolinen leikkaus eri markkinoinnin keinoja, ja suosittelenkin kirjaa sellaisille tyypeille, jotka kamppailevat markkinoinnin kanssa: ehkä se on tylsää tai ei tavoita asiakkaita?

 

Iiris Nokka

www.seiiris.fi

Tagit: , , , , , , , , , , , , , , , ,