Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sankarin matka – monomyytti käytännössä

Kirjoitettu 03.05.15
Esseen kirjoittaja: Henry Vesin
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sankarin tuhannet kasvot
Kirjan kirjoittaja: Joseph Campbell
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sinut on kutsuttu seikkailuun. Voit tietenkin kieltäytyä kutsusta ja jatkaa omaa turvallista elämääsi. Se olisi sääli, sillä tarinankerronnan todellisuudella on sinulle paljon näytettävää. Jotain ainutlaatuista.

 

the-heros-journey1

juliste_final

 

 

Visa huikkasi vuoden alussa että ”hei, meidän pitää järjestää tarinankerrontaseminaari”. Mukaan hyppäsi myös Nimionin Valtteri. Viikko sitten oli The Day, ja nyt on hetki aikaa kulunut, joten on aika kirjoittaa reflektio.

Semman valmistelu

Kaikki lähti liikkeelle siitä, että tapasimme kolmestaan ja mietimme mitä halutaan. Nopeasti huomasimme että meillä on henkilöitä jotka voi kertoa tarinankerronnasta. Sovimme noin viikoittaisia tapaamisia ja asetimme tapahtumapäivämäärän tuonne 27. päivälle huhtikuuta. Myyntiin oli varattu paljon aikaa ja nopeasti seminaari otti muotonsa.

Muutaman tapaamisen eli muutaman viikon jälkeen, juuri mitään ei ollut tapahtunut. Olimme vähän laiskoja starttaamaan. Tila oli varattu Vaajakoskelle, sen maksimihenkilömäärä oli tiedossa, ja hiukan puhujia kyselty. Myyntiin ei oltu koskettu. Tässä vaiheessa epäröimme, mutta päätimme sukeltaa syvemmälle ja esille otettiin Kultainen sirkkeli (Golden Circle). Kohti ydintä, miksi?

Miksi? Koska haluamme luoda ympäristön jossa voi löytää tarinankerronnan kipinän.

Tämä kysymys johdatti meidät kokonaan uudelle suunnalle. Rehellisesti sanottuna, heitimme seminaarin roskiin. Halusimme hyödyntää Tiimiakatemialla opittuja dialogin malleja ja luoda konkreettisesti jotain erilaista. Jotain mikä sytyttäisi. Halusimme siis luoda puitteet tarinankerronnan kipinän etsimiseen.

Esittelin näillä main ensimmäisen kerran Joseph Campbellin monomyytin eli Sankarin matkan. Huomasimme saman tien että tässä on jotain sellaista mikä herättää kiinnostusta, intohimoa ja paloa. Hahmottelimme Kutsun seikkailuun, ja totesimme että tässä se on. Tällä mennään. Tapahtuman juliste siis rakentuu tähän Campbellin kirjaan Sankarin tuhannet kasvot. Tästä lisää vielä myöhemmin.

Visalla tuli aika paljon kiireitä yhtä aikaa joten otimme Valtterin kanssa tarinatuokiosta koppia ja lähdimme painamaan kohti kyseistä päivää.

Arvaat varmaan että olimme edelleen hieman laiskoja toteuttamaan asioita. Juu, tavattiin noin kerran viikkoon ja koitettiin miettiä mitä siellä tapahtumassa tapahtuu. Vähän rakenneltiin nettisivua tarinankertojat.fi ja luotiin hahmotelmaa siitä, että mistä tässä on kyse. Palloteltiin vähän Open Space-periaatteita, pyöriteltiin mahdollista oparia tästä aiheesta, ja etäisesti koitettiin myös myydä.

Alusta alkaen oli yksi asia aika selvä. Ei haluttu myydä täysin avoimesti ihan kenelle tahansa. Sivusto ja kutsu on tarkoituksella rakennettu hieman hämäräksi. Kohderyhmää ovat siis ne, jotka kokevat saavansa jotain irti niistä. Jos ei ymmärrä tai ei nappaa, niin silloin ei ole oikea henkilö tälle matkalle.

Matkalle mukaan tuli myös yksi yllättävä enkeli. Ukko Kärkkäinen, Suomen ensimmäisen lumilaudan tekijä, tarinankertoja ja sankarin matkan useita kertoja kokenut henkilö. Valtteri oli sattumalta jossain tapahtumassa törmännyt tähän sankariin (en vieläkään ymmärrä täysin että miten), ja kertonut tästä tapahtumasta. Siitä oli alkanut ketju, jossa meitä junnuja vietiin kohti tarinankerronnan olemusta kuin pässiä narussa. Tapasimme muun muassa Kahvila Muistossa ja vietimme pari tuntia kuunnellen kun tarinankertoja kertoo tarinoita ja luo lumousta. ”Mielenkiintoista!” niin kuin Ukko usein huudahti meidän kertoessa lisää tästä tarinatuokioajatuksesta.

Sitten tuli lisää oparipajaa, muutama tapaaminen joissa hiukan pyöriteltiin ajatuksia ja pitkällä tikulla tehtiin etäisesti jotain, ja hop! Sitten olikin viimeinen tapaaminen ennen tapahtumapäivää.

Sankarin Matka

Ajattelimme jotenkin hienosti että maanantai olisi hyvä päivä, koska sitten jäisi loppuviikko vielä aikaa toteuttaa käytännössä tapahtumasta saatuja ajatuksia. Ihan hyvä ajatus, mutta edellisellä viikolla oli vielä Learning Circus. Kun torstai-iltana vielä Amsterdamissa oli bileet käynnissä, niin sunnuntai-iltana pitäisi olla jo Vaajakoskella järjestämässä tapahtumaa. Valtterin osalta tämä oli helppo nakki, koska lentokone. Mun osaltani tässä oli sellainen pieni mutka että olin liikkeellä moottoripyörällä. Perjantaiaamuna moottori käyntiin klo 07 aamulla ja kohti Suomea. Ensimmäisenä päivänä 900 km, toisena 700 km että ehtii Tukholmasta illalla lähtevään lauttaan, ja sunnuntaina vielä loppumatka 350 km +4 asteessa ja vesisateessa. Kaikki tämä että ehtii illaksi järjestämään tarinankertojille seminaaria!

Olimme lyöneet suuret linjat ja periaatteet kuntoon koko tapahtumaa ajatellen, mutta käytännön toteutus oli, no, todella raakavaiheessa. Käytännössä tulimme Valtterin kanssa neljän aikaan sunnuntai-iltana Wanhalle Woimalalle mustan muovirullan kanssa ja aloimme pohtimaan että ”Huomenna täällä pitäisi syttyä tarinankerronnasta. Miten?”

Yllättävää kyllä, se kaikki valmistui. Pureuduimme Sankarin Matkaan palvelupolkuna ihan konkreettisesti. Itse asiassa, koko palvelupolku tuotiin käytäntöön kun löysimme ison valkoisen paperirullan. Paperi toimi Sankarin Matkan polkuna koko päivälle. Rakensimme myös kutsun mukaisen ympäristön yläkertaan, joka jälkikäteen saadusta palautteesta päätellen toimi erinomaisesti. Kohdattiin mentoreita, vihollisia ja liittolaisia. Sukellettiin syvimpiin kuiluihin ja noustiin sieltä takaisin ylös. Löydettiin kipinöitä, joita vietiin käytäntöön.

Toteutimme siis Joseph Campbellin teoriaa sankareista. Campbell on kirjoittanut tämän kirjan jo vuonna 1949, ja sen jälkeen siitä on johdettu useita Hollywoodin käsikirjoituksia ja uusia teoksia. Sankaritarinoilla on siis usein hyvin yhteneväinen kulku, ja se on tiivistettynä esseen ensimmäiseen kuvaan. Tästä linkistä voi löytää lyhyesti lisää tietoa sankarin myyttisestä matkasta.

Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Hyvin prototyypiksi.

Kehitettävää jäi paljon, mutta osallistujamme (4 henkilöä + me) olivat tyytyväisiä. Myynti ei siis onnistunut, mutta tulimme hiukan ennen tapahtumaa siihen tulokseen että hyvä näin. Tuli kokeiltua pienellä ryhmällä, ja tästä voi sitten lähteä kasvattamaan ja kehittämään

Palvelupolku oli erittäin hyvä alkuvaiheessa. Olimme miettineet muutaman ensimmäisen vaiheen aika valmiiksi apukysymyksineen, ja ne onnistuivat parhaiten. Hyppäsimme itse mukaan tähän Sankarin Matkaan osallistujina, koska emme olleet koskaan käyneet sitä läpi. Olimme siis osa ryhmää. Tämä toi epävarmuutta mitä pidemmälle polku eteni, koska meillä ei ollut valmiita apukysymyksiä tai vastauksia. Tämä oli yksi linjauksista, että valmista konseptia ei luoda, vaan annetaan ryhmän itse luoda päivä. Joitain apukysymyksiä olisi silti pitänyt miettiä.

Alakerran kuilun osuus oli mun mielestä pettymys. Ukolla oli hyvä setti sinänsä, mutta odotin jotain vahvempaa kokemusta. Ehkä olin asettanut vain oman rimani liian korkealle? En tiedä, mutta seuraavassa tapahtumassa alakerran kuiluun täytyy luoda paljon voimakkaampi lataus, jotta se todella tuntuu syvimmältä kuilulta, kuolemalta.

Miljöö oli erinomainen. Wanha Woimala, ja askeettinen sisustus toimi erittäin hyvin fiiliksen luomisessa. Hyödynsimme käytännössä vain sieltä löytyneitä pöytiä, penkkejä ja muita härpäkkeitä.

Kokonaisuutena meille jäi pitkä lista kehitettävää, mutta myös pitkä lista oppeja. Tapahtuma oli ensimmäisen kaksi tuntia nousujohteinen, mutta sitten asiakkaan kokemus kääntyi laskuun. Tämä käytännössä johtui suunnitelmattomuudesta. Elämys onnistuttiin luomaan ensimmäisten liikkeiden aikana, mutta sitä olisi täytynyt pitää yllä paljon pidempään. Nyt olemme kuitenkin Valtterin kanssa saaneet kokemuksen kokonaisuudesta, ja tästä on siis hyvä jatkaa.

Mitä nyt?

Ensinnäkin yksi opari kolkuttelee tuossa olkapäätä. Jollain tavalla tämä Sankarin Matka tulee näkyviin siinä. Toisekseen, näitä tapahtumia on luvassa lisää. Nyt kun tämä on kerran järjestetty, niin toinen kerta onnistuu jo helpommin. Suunnittelimme jo matkatoimiston perustamistakin!

Matkatoimisto Sankarin Matka – kadonneen kipinän metsästäjät

Kolmanneksi, arki jatkuu ja tarinankerronan ylläpitäminen arjen keskellä. Nuoren tarinankertojan on aika jatkaa omaa matkaansa.

 

 

Henry Vesin
Nuori tarinankertoja
Osuuskunta Mittava Innovations
p. 040 734 8559
henry@mittava.fi

 

Tagit: , , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!