Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sanojen supervoima

Kirjoitettu 07.05.20
Esseen kirjoittaja: Riku Kylä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sanojen supervoima
Kirjan kirjoittaja: Martti Vaalahti
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sanojen supervoima. Millainen voima sanoilla oikeasti on? Palaa hetkeksi muistoihisi. Mitkä tapahtumat sinne ovat jääneet? Todennäköisesti tapahtumat, joissa on mukana suuria tunteita. Sanat saavat ihmiset tuntemaan. Tuntemaan iloa, surua. Tuntemaan rakkautta, tuntemaan vihaa. Tunteet ovat loppupeleissä se viimeinen niitti, jonka perusteella teemme päätöksiä. Ja niihin voimme vaikuttaa olemalla tietoisia sanojen voimasta ja hallitsemalla sitä.

Useimmille meille on sattunut tilanteita, joissa toivomme, että emme olisi sanoneet jotain ja sitten hävettää. Miksi koemme häpeän tunnetta sanottuamme vääriä sanoja? Todennäköisesti olemme aiheuttaneet toisessa osapuolessa negatiivisen reaktion sanoillamme, vaikka se ei ollut tarkoituksemme. Näitä tilanteita on sattunut varmasti kaikille, hiljaisille ihmisille varmasti vähemmän kuin paljon puhuville, mutta silti. Itse muistan keväältä 2019 tapahtuman, kun olin itse tiimimme team leader. Olimme jo pitkään keskustelleet aiheesta ja aloin olla aika loppu, tiimillämme ei myöskään mennyt silloin kovin hyvin. Lopulta minulta loppui ymmärrys ja aloin räyhäämään. Heti räyhäämisen lopetettuani tajusin, että olin toiminut väärin ja pahoittelin purkaustani. Kuitenkin edelleen kyseinen tilanne välillä mietityttää itseäni. Kyseisestä tilanteesta oppineena ja tätä kirjaa kuunneltuani olen ymmärtänyt, kuinka tärkeää on tarkkailla omaa olotilaa ja miettiä, miten se vaikuttaa omiin sanomisiini.

Myös sanamuodot olisi syytä hallita. Haluatko puhua positiivisen kautta, vai olla käskevä persoona. Tässäpä muutama esimerkki:

  • ”Älä kaadu” vai ”Pysy pystyssä”?
  • ”Ole varovainen” vai ”Käytä harkintaasi”?
  • ”Älä mokaa tai saat potkut” vai ”Onnistu ja saat bonuksen”?
  • ”Sinä et osaa” vai ”Sinä voit oppia”?

Kumman muotoilun sinä kuulisit mieluummin? Uskallan väittää, että suurin osa valitsisi mieluummin jälkimmäisen. On jännittävää, kuinka pienillä lausemuotoiluilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia viestin välityksessä ja siinä ilmapiirissä, minkä viesti luo. Vaalahti myös väittää kirjassaan, että jos haluat ajaa haluamaasi asiaa läpi, kannattaa suosia näitä positiivisia muotoja, jotta viestin vastaanottajatkin olisivat myötämielisempiä. Tässä minulla on vielä harjoitettavaa, sillä minulle on nuoresta saakka kehittynyt jonkinlainen tapa kannustaa negatiivisen kautta.

Vaalahti puhuu myös ottajista ja antajista sosiaalisissa piireissä. Voit olla porukan ottaja, jos tuot aina kaveriporukkaan kaikki huolesi sekä murheesi ja alat märehtiä niitä, etkä ikinä tuo mitää positiivisia fiiliksiä. Tottakai kaikilla on joskus huonompia päiviä, mutta ei jatkuvaa surkuttelua jaksa kukaan katsoa, vaikka olisi kuinka hyvä kaveri. Antajia taas ovat ne, jotka piristävät porukkaa ja tuovat boostia tekemiseen. Hehän ovat niitä ilopillereitä, joiden kanssa kaikki haluavat olla.

Pienetkin sanat voivat aiheuttaa suurta iloa vastaanottajalle.

Kirjassa tuotiin myös esille kysymys: ”Miksi puhumme ihmisistä hyvää vasta heidän hautajaisissaan?” Sanomme harvoin hyviä asioita suoraan ihmisille, vaikka tiedämme, että heille tulee siitä todella hyvä olo, eikä se maksa meille mitään. Samaan aikaan, kun luin kirjaa sain hyvän mahdollisuuden piristää erään akatemialaisen päivää, kun huomasin yhden viestin keskustelussa, johon hänellä ei ollut pääsyä. Noin pieni teko, mutta varmasti piristi vastaanottajan päivää. Tuli itsellekin hyvä mieli. Pitäisi vain muistaa kehua jatkuvasti enemmän.

Niin kuin jo alussa tuli sanottua, sanat ovat jatkuvaa tunteisiin vaikuttamista. Ja sitähän monet työt ovat. Pyritään herättämään ihmisissä tunteita. Niiden keskiössä ovat tarinat, joita kerrotaan sanoilla. Olisi hyvä oppia sanoittamaan omia tunteitaan. Itse olen tätä harjoittanut aluksi kuvieni kautta ja myöhemmin olen koittanut pukea kuvien takana olevia tunteita sanoiksi. Se on auttanut minua tuntemaan itseni paremmin ja tutkimaan ympäristöäni objektiivisemmin. Kun tuntee itsensä, osaa myös hallita sanojaan. Kun hallitsee sanojaan, osaa vaikuttaa muihin haluamallaan tavalla ja antaa myös palautetta ilman, että kukaan loukkaantuu.

Vaalahti antaakin 10 askeleen ohjeet hyvään keskusteluun kenen tahansa kanssa.

  1. ”Esitellessäsi itsesi kiinnitä huomiota myönteisiin yksityiskohtiin.
  2. Osoita kiitollisuutesi mahdollisuudesta tavata. Mainitse yksityiskohta, jonka huomasit tavatessanne.
  3. Kysy toiselta, miten hänellä menee. Saatat yllättyä, mitä tästä seuraa.
  4. Kuultuasi vastauksen jaa oma kokemuksesi, älä mielipidettä.
  5. Jatka kysymällä. Älä ala esitellä omaa asiaasi, vaan selvitä arkiset huolet.
  6. Reagoi vastauksiin ymmärtävästi. Anna hänen avautua.
  7. Jos olet tekemässä ehdotuksen, jatka kysymällä.
  8. Kun tiedät riittävästi, vastaa: ”Kertomasi perusteella…”, ja osoitat ymmärtäväsi häntä.
  9. Päätä ideasi esittely kysymykseen, joka liittyy kuulemaasi tuskaan. Hänen on saatava oivaltaa itse.
  10. Kerro, kuinka asia etenee ja kiitä.

Todennäköisesti palaan tämän kirjan äärelle vielä rauhassa, ilman painetta esseen tekemisestä. Uskon myös, että jokainen tiimiakatemialainen voisi hyötyä paljonkin kyseisen kirjan lukemisesta tai kuuntelusta, onhan dialogi yksi tärkeimmistä oppimisvälineistämme.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!