Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sanojen supervoima – Henkisen kasvun ja myynnilstä reflektointia

Kirjoitettu 06.04.20
Esseen kirjoittaja: Elias Mäkinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sanojen Supervoima
Kirjan kirjoittaja: Martti Vaalahti
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 4. Johtaminen, 5. Valmentaminen, 6. Markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sanojen supervoima

Henkisen kasvun reflektointia

Etuoikeutettu. Parempi. Paras. Minä. Ympäristö. Ei kukaan. Fokusointi. Aloita. Ajattele isommin. Rakkaus. Empatia. Luominen. Seikkailut. Ihmiset. Matkustaminen. Muunmuassa näillä sanoilla vastasin Martti Vaalahden kirjan Sanojen Supervoima alussa ja lopussa esitettyihin kysymyksiin elämäni nykytilanteesta. Kysymykset löytyvät kirjasta mutta tiivistetysti ne menevät syvälle itsetutkiskelun pariin, maalaten kuvaa elämäni huipuista ja pohjista. Oli ihana muistuttaa itseään siitä mikä on tärkeää. Myöskin siitä mitä pitää työstää.

Olen elänyt jo vähän aikaa ns automaattimodella ajautuen hiljalleen kauemmaksi minuudestani. Sain ystävältäni kommentin, että olen muuttunut vuoden sisään todella paljon. Varmasti, mutta huoleni heräsi, kun ymmärsin, että muutos oli eri suuntaan mihin olisin halunnut. Viime vuoteen verrattuna yleisesti olen innostunut vähemmän, hankkinut itselleni putkinäön luovuuden sijaan, treenaan vähemmän, kirjoitan vähemmän, ajattelen vähemmän, teen vähemmän, elämän vähemmän. Olen edellisen vuoden pyrkinyt kehittämään ammatillista osaamistani jättäen varjoon oman henkisen kasvun, joten ammattini yrittäjänä ja videotuottajana on hyvin pitkälti ohjannut minua millaiseksi ihmiseksi olen tullut. En ole enää se sama lapsenomainen innostuja ja sinisilmäinen vipeltäjä. Olen kasvanut aikuiseksi. Liian aikaisin.

Sen tuntee siitä kun sana verkostoitumistilaisuus kuulostaa houkuttelevammalta kuin metsässä kävely ajatusvihkon kanssa. Haluan saada lapsenomaista ajatteluani takasin. En täysin, vaan jotain välimuotoa. Yhdistelmää. Sellaista välimuotoa, jossa olen rautainen ammattilainen uudella tavalla. Sellaista, joka ei ole täynnä päätöntä puurtamista, vaan on ennen kaikkea hauskaa. Sellaista, jossa en ajattele menestystä itseisarvona, vaan seurauksena. Sellaista, jossa keskityn prosessiin lopputuloksen sijaan. Sellaista, jossa hyppään seikkailuihin automaattisesti ja en suunnittele tulevaisuuttani liikaa vaan määrittelen suuntaviivat joissa saan kasvaa. Toki korjausliikkeet (kuten nyt) ovat aina sallittuja.

Tähän suuntaan pystyn kasvamaan puhumalla itselleni oikein. Monesti ne itselle puhutut sanat ovat se kaikista tärkeimmät. Minun ei kannata puhua enää, että haluan x-määrän seuraajia tai suorittaa näin siistin jutun. Vaan ennemmin pyrkiä elämään jokainen päivä niin hyvin kuin osaan, tiedostaen, että se vie minut sinne minne minun pitääkin päästä.

Oman sisäisen ääneni lisäksi myös ulkoinen viestintä pitää saada paremmaksi. Kirjassaan Vaalahti painottaa jatkuvasti millaisen tunteen jätät kuulijalle. Emme muista sanoja kovinkaan pitkään, mutta tunteen, erityisesti negatiivisen, muistamme vielä lukiessa henkilön kuolinilmoitusta. Vaikka en hirveästi negatiivisia asioita puhu, aion silti jatkossa keskittyä vielä enempi minkälaisen tunnelman sanani luovat. Jos ei ole positiivista tai rakentavaa sanottaa, on parempi olla vain hiljaa.

Varman puhetyylin merkitys aukesi itselleni uudella tavalla. Aion jatkossa pyrkiä täsmällisyyteen viestinnässäni, eli esimerkiksi palaveriehdotuksista kieltäytyessäni, ehdotan heti uutta, parempaa aikaa, pelkän ”ei”:n -sijaan. Lisäksi jos joku kysyy asian, jota haluaisin kierrellä, aion vastata jatkossa suoraan, enkä ohjata kysyjää aiheen ohi, hipaisten vastausta tyydyttäen kysyjän. Esimerkkinä, jos en olisi tehnyt sovittua asiaa x, ennen saatoin kertoa nopeasti, että hommat etenee, puhua väliin vähän muusta asiasta ja lopulta unohduttaakseni alkuperäisen aiheen, heittämällä vastakysymyksen. Täällä kaavalla kysyjän aivot ovat käännetty kokonaan pois omasta asiastani ja pääsen kuin koira veräjästä. Ei enää tätä, vaan aion jatkossa kertoa täsmällisesti, että olen tehnyt tunnin projektia viime viikolla, joka on liian vähän. Täsmälliset ilmaisut kasvattavat luottamusta vrt. olen tehnyt sitä jonkin verran viime viikolla. Luottamus on kuitenkin tärkein asia vuorovaikutuksessa.

Myynnillinen näkökulma

Olen B2B-myyjä. Oikeat sanat asiakassuhteiden luomisessa ja ylläpidossa ovat toissijaisia. Tärkeämpää on edelleen se tunne, jonka sanat herättävät. Sanat unohtuvat. Demo tai esimerkki muistetaan. Mutta vasta ottamalla kuuntelija osaksi, eli tekemällä, hän ymmärtää. Vaikuttamisessa siis kuulijan pitää älytä itse asia x. Tekeminen ei usein ole mahdollista, joten oikeilla kysymyksillä saadaan sama aikaan. Silloin kun asiakas älyää itse ongelmansa ja ”keksii” siihen ratkaisun, hän innostuu siitä ja silloin asia etenee. Oikeilla kysymyksillä ratkaisuksi pääsee juuri sinun yrityksesi. Vaalahti kehotti tiivistämään kolmen sanan kysymykseen omat ideat ja osaamisen arkipäiväisen merkityksen asiakkaalle. Videotuottajan näkökulmasta, omaksi kysymyksekseni muodostui ”millainen mainos pysäyttää selaamisesi?”.

Huomasin myös, että on hyvä pohtia miksi minulle joskus sanotaan ei. Kerran menetin 2000€ kuvauskeikan, koska portfolioni ei ollut ajantasalla laadullisesti. Tiesin, kuitenkin, että laatu on kohdallaan, en vain ollut poistanut vanhempia ns, perusvideoita verrattuna nykyiseen high-endimpään. Totesin itselleni, että laadun perusteella minulle ei tulla enää sanomaan ei. Se siis toimi älyttömän isona motivaationa puskea eteenpäin. Muita perusteita voi olla myös hinta. Yli tonni voi jollekin olla kova hinta videosta, mutta halvemmalla kalenterini on todella ylibookattu. Käytännössä asiakkaikseni siirtyvät isommat firmat, koska heillä on varaa maksaa laadusta.

Myyntitilanteessa kannattaa pyrkiä positiiviseen tunnejälkeen. Muutamia tärkeitä asioita on termistön miettiminen kuulijalle ymmärrettäväksi, arkipäiväiseksi. Toisena tulee samaistumisen tai halun samaistua (Inspiraatio, ihailu) herättäminen. Ihmiset janoavat tulla ymmärretyksi.  Jos joku pystyy sitä heille antamaan, se on arvokasta. Tälläisenä kameleonttina, jota kiinnostaa ja innostaa kaikki, yhteisen asian löytäminen on usein aika helppoa. Sitä helpottaakseni aion kokeilla tuleviin asiakastapaamisiin valmistautumista vilkaisemalla myös mahdollista muuta taustaa riippuen toisen osapuolen digitaalisesta jalanjäljestä. Tämä voi yksinkertaisuudellaan tarkoittaa Instagramista yhteisten harrastuksen bongaamista. Helppo jutun juuri ja  se on aivan normaalia nykyään. Kukapa ei olisi ennen ensitreffejä selannut toisen Instaa läpi.

Loppuun kiteytys. Tunnejäljen jättäminen on kaikki kaikessa. Olen pyrkinyt vähentämään sanoja ”mutta” ja ”ei”. Ne herättävät heti kehon stressihormoonit eloon. On hyvä puhua posin kautta ja muistaa tsempata aina muita uudelleen. Koitan myös muistaa ajatella millä sanoilla puhun itselleni.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!