Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sapiens

Kirjoitettu 12.02.20
Esseen kirjoittaja: Arttu Laaksokari
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sapiens
Kirjan kirjoittaja: Harari, Yuval Noah
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Näin saat koko ihmiskunnan tekemään mitä tahansa puolestasi

Noin 70 000 tuhatta vuotta sitten tapahtui ihmisen kehityksen kannalta tärkeä vallankumous. Kognitiivinen vallankumous. Ihmiset oppivat höpöttelemään keskenään, jolloin yhdessä toimiminen helpottui. Ihmiset pystyivät metsästämään isommissa ryhmissä, jolloin voitiin metsästää isompia saaliseläimiä ja saada näin enemmän ravintoa ja energiaa. Aivomme kehittyivät.

Jotta ihmisjoukko pystyy työskentelemään yhdessä, täytyy kaikkien heidän uskoa johonkin yhteiseen tarinaan. Metsästäjä-keräilijät saattoivat metsästää useamman kymmenen ihmisen muodostamissa heimoissa, kun taas nykyään yhden älypuhelimen valmistus saattaa vaatia kymmenien, ellei jopa satojen tuhansien toisilleen tuntemattomien ihmisten yhteistyötä. Kaikkien näiden ihmisten täytyy uskoa kapitalismin olevan totta, jotta he vaivautuvat antamaan työpanoksensa koboltin louhimiseen tai uuden puhelinmallin designin suunnitteluun ja saamaan siitä vastineeksi palkkaa.

Miljoonat kapitalismin tarinaan uskovat jonottavat maanantain aamuruuhkassa päästäkseen työpaikalleen. Amerikkalaissotilas antaa henkensä suojellakseen vieruskaveria, josta hän ei tiedä muuta kuin sukunimen. Tuhannet muslimit vaeltavat joka vuosi Mekkaan päästäkseen koskettamaan Kaaban mustaa kiveä.

Kaikkien näiden ihmisten tulee uskoa johonkin yhteiseen tarinaan toimiakseen näin. Se tekee tarinoista voimakkaimman isojen massojen johtamisen muodon.

Miten rakennetaan myyvä tarina?

Tarinat siis vetovat ihmisiin kaikkialla. Ne myyvät viihteessä, mainoksissa ja bisnesvalmentajan puheissa. Mutta mistä hyvä tarina rakentuu?  Käsittelemme nyt hyvän tarinan rakennetta Cambpellin monomyytin avulla.

Nykypäivänä julkaistaan paljon erilaisia elämänkertoja, ja niitä julkaisevat myös ihmiset, joita ei voi pitää ennestään kuuluisuuksina. Joidenkin ihmisten elämäntarina voi olla myös muille puhutteleva, mutta yleisesti ottaen henkilökohtaisista ongelmistasi on kiinnostunut vain äitisi.

Kun alat suunnitella tarinan rakennetta, mieti ensin, miksi haluat kertoa tarinan. Mitä haluat yleisösi ajattelevan, tuntevan tai tekevän? Entä miksi yleisö haluaisi kuunnella sinua tai välittäisi tarinastasi tai haluaisi jakaa sen eteenpäin?

Monesti bisnestarinankerronnassa yritetään mennä sieltä missä aita on matalin. On asiakas, hänen ongelmansa sekä yrityksen ratkaisu ongelmaan. Tarinaa ei tarvitse, eikä tule keksiä tyhjästä, mutta jos haluamme herättää tunteita ja saada oikeasti ihmiset kiinnostumaan tarinastamme, täytyy siihen saada enemmän syvyyttä.

Edellä mainitussa tarinassa yritys yrittää nostaa itsensä sankariksi. Parasta olisi, jos asiakkaalle saadaan välitettyä tunne, että hän on sankari. Laittamalla jalkaasi Niken nappulakengät, voit tuntea miten kikkailet kuin Ronaldo ja ratkaiset EM-finaalin tulisella vapaapotkullasi. Tarinan sankari on asiakas, ei Nike tai sen valmistamat kengät.

Tarinan rakenne on kuin rakennuksen piirustukset. Tavoitteellisessa tarinankerronnassa täytyy olla selkeä tavoite; syy, miksi tarina halutaan kertoa. Monesti bisnestarinankerronnassa vedetään mutkat suoriksi. Päähenkilöltä puuttuu vastustaja. Kun pohdit, miksi yleisö välittäisi tarinastasi, hahmottelet jo vastustajaa sekä yleisöä koukuttavaa konfliktia. Se, miksi yleisö haluaa jakaa tarinasi, ilmentää myös sitä, miten sankari päätyy tiettyyn ratkaisuun ja millainen loppu tarinalle muodostuu.

 

HYVÄ ALOITUS ON TÄRKEIN

Bisnestarinankertojalle on yhtä tärkeää osata koukuttaa yleisö ensimmäisillä lauseilla tai kuvilla kuin Bond-elokuvien ohjaajille. Bondeissa tarina rakentuu alun ja lopun ihokarvoja nostattavien toimintakohtausten väliin. Alun toiminnallinen tilanne kiinnittää huomion, mutta samalla se perustelee yleisölle, miksi tarinaa kannattaa seurata. Bisnestarinankerronnassa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi otsikon suunnittelemista myyväksi.

Sen sijaan, että aloitat jollakin yleisöllesi tutulla asialla, johon heillä on kosketuspintaa, kuvaile jotain sellaista tilannetta, jonka kuulijat ovat kohdanneet ja halunneet ratkaista. Mieti vaikka, mikä ero on esimerkiksi näillä kahdella otsikolla: ”10 kirjaa, jotka muuttivat elämäni” ”10 kirjaa, jotka muuttavat elämäsi”.

Hyvän tarinan alussa sankari saa kutsun seikkailuun (call to action) tai jokin muu asia pakottaa hänet lähtemään matkalle. Kun sankari lähtee matkalle, hän kohtaa ensimmäisenä oppaan. Opas on yliluonnollisen suojelijahahmo, joka antaa sankarille jonkin esineen tai tiedon, jolla tämä voi suojautua matkalla. Obi-wan Kenobi oli Luke Skywalkerin opas ja mystinen kuningas kannusti paimenta lähtemään etsimään aarrettaan Paulo Coelhon Alkemistissa.

 

ESITTELE TAUSTA HYVIN LYHYESTI, SITOUTA YLEISÖ

Tausta sitoo tarinan paikkaan ja aikaan ja tekee siitä ymmärrettävän. Tyypillinen moka on taustoittaa liian tukevasti. Ystäväsi saattavat kertoa jostakin hauskasta sattumasta, ja taustoitus kestää kauemmin kuin itse tarina. Pidä siis tausta yksinkertaisena ja kerro yleisölle vain ja ainoastaan ne asiat, jotka heidän on tarinaa ymmärtääkseen pakko tietää.

Tarinalle voi rakentaa konkreettisen ympäristön, vaikka vain muutamalla sanalla tai parilla lauseella. ”Pari vuotta sitten Lontoossa.” ”Eilen Kuopion-toimipisteellä.” Muista kuitenkin, että osallistujien pitää voida tunnistaa tarinan tausta, jotta he voivat eläytyä ja jopa sijoittaa itsensä siihen. Tähtien sota -elokuvat alkavat usein avaruusaluksen laskeutumisella jollekin planeetalle. Alus on kuvattu kauempaa, jolloin katsojalla on mahdollisuus tutkia miljöötä.

 

SANKARIN ESITTELY – TARJOA SAMASTUMISKOHDE

Tarina käynnistyy kunnolla vasta silloin, kun sankari astuu kuvaan. Hän on toimija, johon yleisö samastuu, jonka puolesta yleisö jännittää ja jolle se toivoo parasta. Myyttisissä tarinoissa sankari on joko yhteisönsä arvostama tai hylkäämä.

Päähenkilön on oltava ominaisuuksiltaan sellainen, johon yleisö voi joko samaistua tai jota kohtaan se voi tuntea empatiaa. Tärkeää on, että yleisö voi asettua sankarin eli päähenkilön asemaan ja ottaa omakseen hänen tavoitteensa eli tarinan tavoitteen. Tästä syystä kannattaa miettiä huolella, kenestä tarinan kerrot – ja kenelle sen kerrot.

 

VASTUSTAJAN ESITTELY

Hyvä vastustaja on lähes yhtä tärkeä kuin itse sankari. Vastustaja voi olla mutakin kuin toinen ihminen. Se voi olla ryhmä, yhteisö tai vaikea ongelma. Tarina, jossa ei ole vastustajaa, ei ole tarina. Barack Obama ymmärsi tämän ja hän puhui usein jostakin abstraktista joukosta ihmisiä, jotka olivat hänen ja hänen puolueensa agendan vastustajia.

Oli vastustaja sitten ihminen, firma, jokin abstrakti ongelma tai hankala tilanne, hyvässä tarinassa se ei saa olla sankarin voimiin nähden täysin ylivoimainen. Konfliktiin on aina oltava useampi mahdollinen ratkaisu, eikä yleisön pidä heti arvata, mikä ratkaisu tulee olemaan. Mies ei saa pudota niin syvään kuoppaan, että vaatisi ihmeen päästä sieltä pois.

On eri asia, että Luke Skywalker ystävineen listii muutaman Stormtrooperin, kuin että bisnestarinankertoja uskottelee yleisölleen kesätyöläisen pelastaneen muutamilla kaupoilla ison konsernin vararikolta.

Bisnestarinankerronnan ihmetarinat ovat esimerkiksi ”ryysyistä rikkauksiin” -tyyppisiä kertomuksia, jossa intohimoinen kiipeilijä alkaa aluksi valmistaa kiipeilytarvikkeita ystävilleen ja lopulta päätyy rakentamaan maailmankuulun ulkoiluvaatebrändin, kuten Patagonian ja Yvon Chouinardin tapauksessa. Patagonian tarinassa haasteet olivat voitettavissa ja eteneminen suuryrityksesksi kulki usean vastustajan ja haasteen kautta.

 

SANKARIN TIE KOHTI TAVOITETTA

Tarinassa on vähintään yksi käännekohta. Lyhyessä riittää yksi, pitkässä voi olla useampikin. Tärkein käännekohta on sankarin viimeinen kohtaaminen vastustajan, muun esteen tai hankaluuden kanssa. Varsinkin pidemmissä tarinoissa pienempiä yhteentörmäyksiä on useita, mutta viimeinen este on aina vaikein. Tämä niin sanottu kuolemanlaakso saa yleisön eläytymään ja toivomaan sankarin onnistumista entistä vahvemmin. Kun mies on kuopassa, miten hän oikeasti pääsee sieltä pois? Mitä vastustajia ja esteitä hänen on voitettava?

 

LOPPU – ANNA YLEISÖLLE SYY TOIMIA

Loppuratkaisun pitää olla yllättävä mutta realistinen.

Konflikti ja sen ratkaisu paljastavat tarinankertojan näkemykset ja arvomaailman. Kun kerrot tarinan, kerrot samalla siitä, mikä mielestäsi on hyvää ja huonoa, mitä vastaan pitää taistella ja mikä on optimaalinen loppuratkaisu. Sankarin kohtalo ja ongelman ratkaisu saavat kuulijat päättämään, ovatko he kanssasi samaa mieltä ja kertovatko he tarinasi eteenpäin. Jos tarinan arvomaailma sotii kuulijan periaatteita vastaan, tarina voi huonoimmillaan loukata kuulijoita.

Viihdeteollisuudessa tarinat loppuvat yleensä niin, että yleisölle jää rauhallinen mieli. Ongelma on ratkennut ja kaikki elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Tavoitteellisessa bisnestarinankerronnassa saa toki viihtyä, mutta syy tarinan kertomiseen on todennäköisesti muu kuin yleisön viihdyttäminen. Haluat saada yleisön toimimaan tai miettimään jotain asiaa uudelta kannalta. Siksi bisnestarina ei pääty siihen, kun tarina loppuu. Tarinan on tarkoitus saada aikaan toimintaa tai ajatuksia. Siksi tarinan loppu kannattaa rakentaa niin, että yleisölle jää syy ja mahdollisuus toimia.

 

Yhteenveto

Kerro tarina näiden kysymysten avulla:

  1. Missä ja milloin tarina tapahtuu?
  2. Kuka on tarinan päähenkilö?
  3. Mikä on päähenkilön tavoite, mitä hän haluaa?
  4. Mikä tai kuka on esteenä tavoitteen saavuttamiselle?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!