Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Selkeän ajattelun taito

Kirjoitettu 30.08.19
Esseen kirjoittaja: Antti Stolt
Kirjapisteet: 2
Kirja: Selkeän ajattelun taito
Kirjan kirjoittaja: Rolf Dobelli
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiläiseni suositteli tätä kirjaa, joten päätin ottaa sen lukuun. Käsittelen reflektiossani ajatusvirheitä, joihin syyllistyn itse ja joihin myös tiimimme toisinaan syyllistyy.

Kirjan ensimmäinen ajatusvirhe, henkiinjäämisharha, herätti minussa ristiriitaisia tuntemuksia. En tiedä mitä mieltä siitä olin. Ensimmäinen ajatukseni oli, että eikö tämänkaltainen ajattelu voi olla myös hieman lannistavaa? Jos jollain on mahtava bisnesidea eikö epäonnistuneiden ja epäonnistumisen miettiminen ole masentavaa? Sitten päähäni tuli toinen ajatus. Toisaalta jos vierailu epäonnistuneiden hautausmaalla saa jonkun lannistumaan, idea ei varmaan ollutkaan niin hyvä. Hautausmaalla vierailu vetää hieman päätä pilvistä takaisin maanpinnalle. Huomaan kuitenkin itsestäni, että tällainen vierailu saattaa olla minulle vaarallista. Olen taipuvainen kyseenalaistamaan ja epäröimään omia päätöksiäni ja ajatuksiani. Tiiminä kuitenkin olemme mielestäni tämän suhteen realistisia. Tiimissämme on niitä ihmisiä, jotka vetävät meitä maan pinnalle, jos niin täytyy.

Hieman samankaltaisesta realistisesta ajattelusta puhui myös liiallisen itseluottamuksen harha.Tähän sorrun itsekin toisinaan, erityisesti musiikin ja toisinaan elokuvien saralla. Rohkenen väittää olevani jonkin tason asiantuntija näissä asioissa ja sen takia toisinaan erehdyn näistä asioista keskusteltaessa. Joskus yliarvioin tietoni ja kykyni. Tällainen ajatusvirhe voi olla hieman rasittavakin. Ihminen, joka luottaa liiallisesti omiin kykyihinsä ja tietoonsa voi olla raskasta seuraa. Onneksi tiimissämme ei ole tätä ajatusharhaa. Ja toivottavasti minä en ole rasittava.

Sosiaalinen vahvistus on mielenkiintoinen harha. Tähän on tiiminä helppo sortua ja uskonkin, että toisinaan tähän olemme erehtyneetkin. Olemme kuitenkin tiiminä menneet tässä parempaan suuntaan. Ihmiset tuovat esille muun tiimin mielipiteestä eriävän mielipiteensä ja pystymme keskustelemaan näistä. Hieman samanlainen harha kirjassa oli myös joukkoajattelun harha. Sama pätee tässäkin kuin sosiaalisessa vahvistuksessa tiimimme kanssa.

Kuljettajan viisaus-harha ei itsessään antanut minulle mitään, mutta pidin erityisen paljon tässä luvussa esitellystä Pätevyyden kehä-käsitteestä. Tämä onkin jotain mihin minun tulisi panostaa. Minun tulisi tietää tarkalleen missä kehä kulkee, sillä tällä hetkellä en ole ihan täysin varma sen rajoista. Enkä tosiaan halua, että urastani tulisi kurja.

Valikoimaparadoksi on jotain minkä tunnen toisinaan tiimiyrityksemme arjessa. On niin monta suuntaa mihin lähteä. Jotkin synnytyksistämme ovat kärsineet tästä harhasta. Kun tarkoituksena on ratkaista asiakkaan liiketoiminnallista haastetta, nimenomaan sillä on paljon väliä, miten asiakas on haasteensa meille määrittänyt. Mitä tarkemmin se on määritelty, sen helpompaa mielestäni sen ratkaiseminen on. Jos asiakas ei itsekään täysin tiedä mitä haluaa, työ saattaa mennä todella hankalaksi. Ja tässä vaiheessa yleensä suurimmat virheet synnytyksissä tapahtuvatkin, suunnan valitsemisessa. Meillä on tulossa syksyllä ehkä merkittävin haasteemme, eli 24h-synnytys, jossa ideoimme asiakkaille 24 tunnin ajan. Meidän tulisi tiiminä valmistautua tähän hyvin. Kuten kirjassa todetaan tämä vaihtoehtojen ja valintojen runsaudensarvi saattaa johtaa eräänlaiseen lamautumiseen. Harmi, että kirjassa ei anneta tämän välttämiseen juurikaan ohjeita.

Joukkoajattelun vaara voi olla tiimille petollinen. Jos kaikki tiimissä ajattelevat samalla tavalla ei synny mitään uutta. Pahimmassa tapauksessa kukaan ei uskalla sanoa ääneen eriäviä mielipiteitä, joka haittaa tiimin kehittymistä.

Sosiaalinen löysäily on harha, johon on helppo heilahtaa. Miksi antaa kaikkensa, kun puolitehokin riittää? Synkimpinä hetkinä tuntuu, että tämä voisi olla sloganimme. Kuten kirjassa mainitaan, se on joskus tahatonta. Koen itsekin toimivani lähtökohtaisesti paremmin pienemmässä ryhmässä. Toisaalta silloin kun olemme päässeet tiiminä flow-tilaan, on jälki ja fiilis ollut mieletöntä. Tuntuu, että tähän harhaan heilahdamme vähän turhan helposti. Saisimme helposti kiristettyä toisistamme vielä enemmän tehoa irti, jos vain tiiminä panostaisimme enemmän. Mikä ihme siinä on tiiminä välillä niin vaikeaa? Kirjan mukaan tätä voidaan lieventää, ”jos yksilöiden suoritukset saadaan mahdollisimman näkyviksi.” En tiedä onko tämäkään varsinaisesti toiminut meillä. Ehkä emme ole vain tuoneet niitä tarpeeksi näkyviksi.

Kehystäminen on tapa, jota käytämme tiimimme arjessa motivoimaan toisiamme. En siis sanoisi, että tämä on aina harha. Se riippuu ehkä enemmän siitä mitä kehystetään. Pidän itse tärkeänä sitä miten asiat esitetään. Jos kehystämisen keinoin asiaa pystytään tarkastelemaan eri näkökulmasta, se ei ole mielestäni niin vakavaa. Tärkeää on olla tietoista mahdollisesta haitallisesta kehystyksestä.

Voittajan kirous-harhastapystyin viemään jotain myös ihan täysin suoraan käytäntöön. ”Älä milloinkaan osallistu huutokauppoihin”. Okei.

Toinen samanlainen oli ennusteharha. ”Suhtaudu ennusteisiin kriittisesti.” Suhtaudun.

Sanoisin, että tärkein oppi minkä kirjaa lukiessani sain, oli seuraava: Älä lue kirjasta, miten sinun kuuluu ajatella.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!