Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sisäinen tuotteistaminen

Kirjoitettu 06.09.17
Esseen kirjoittaja: Ella Hurskainen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Sisäinen tuotteistaminen
Kirjan kirjoittaja: Lähteet: http://www.tuotantotalous.com/palvelujen-tuotteistaminen/ http://ediste.fi/tuotteistaminen/ http://www.ullavilkman.com/palveluiden-tuotteistaminen-nain-se-tehdaan-yksinkertaisesti/ http://palveluntuotteistaminen.fi/WP-DEV/?page_id=20
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Akatemian loppu häämöttää jo pelottava lähellä, ja ajatukset tulevaisuudesta on pakostikin vallannut mieleni. Minulla on jo melko selkeät kuviot, mitä haluan tulevaisuudelta; pop-up hommia, Designtoria ja ylipäätään bisnestä suomalaisen muotoilun ympärillä.

Tänään, kun kävimme treeneissä läpi, mitä kukakin meidän tiimissä haluaa, onnekseni Essi ja Miiakin mainisti puheissaan ne pop-up hommat. Suunnitelmana on siis lähteä yhdessä miettimään, miten voisimme pop-uppeja jatkaa myös akatemian jälkeen. Suunnitelmaksi ei riitä pelkkä ”tehdään pop-up hommia”, vaan koko konspetia pitää tuotteistaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Ajattelin tehdä katsauksen sisäisen tuotteistamisen maailmaan, jotta meidän on helpompi lähteä miettimään seuraavia steppejä.

Ennen kuin alamme tuotteistamaan, täytyy tietenkin miettiä tuotteistamisprosessin tavoitteet. Miksi tuotteistamme, ja mitä haluamme saada sillä aikaan? Itse koen, että meidän palvelu on jokaisen mielessä melko kirkkaana, mutta asiat pitää saada paperille ja yhtenäinen linja kaikkien mieleen palvelun suhteen. Toivon, että tuotteistamisen päätteeksi palvelumme on helpommin tuotettava ja helpommin ostettava. Kun yllämainitut on selkeänä voimme aloittaa sisäisen tuotteistamisen.

”Sisäinen tuotteistaminen on palvelutuotannon kuvaamista ja yhdenmukaistamista. Palveluprosessin, toimintatapojen ja vastuiden kuvaaminen ja määrittäminen ovat sisäisen tuotteistamisen perustehtäviä. Asiakasnäkökulmaa ei tässäkään pidä unohtaa: olennaista on miettiä, miten palveluprosessi näyttäytyy asiakkaalle ja mitkä ovat asiakkaan prosessit.”

Sisäiseen tuotteistamiseen liittyy vahvasti se, että selkeytämme itsellemme mitä me oikein teemme ja miksi. Mitkä ovat meidän tavoitteemme, ja mikä on tuotteemme eli pop-uppiemme ydin. Kuka tai ketkä on meidän asiakkaita ja minkä asiakkaan ongelman me ratkaisemme tuotteellamme. Miksi joku haluaa tuotteensa myyntiin meidän pop-uppiin ja miksi joku haluaa ostaa meidän pop-upista? Kun tiedämme mitä teemme, kelle, ja miksi pitää tuotteelle tietenkin määrittää myös hinta.

Meidän pop-uppiemme teemanamme toimii suomalainen muotoilu- ja design, ja ydinarvomme ovat kotimaisuus ja ekologisuus. Nämä arvot on syntyneet matkan varrella, ja ne antavat suuntaviivoja toiminnallemme ja helpottavat uusien pop-up konseptien kehittämistä. Tiedämme, että yritysasiakkaamme ovat kotimaisia yrityksiä, usein pienyrittäjiä, jotka valmistavat ekologisia ja vastuullisia tuotteita. Koska sama teema toistuu aina pop-upeissamme, olemmekin saaneet jo kattavan verkoston yllämainittuja yrityksiä osaksi meidän pop-up toimintaa. Me olemme pienemmille kotimaisille yrityksille hyvä kanava päästä esille uusissa ympäristöissä ja paikoissa, sekä tietenkin saada omia tuotteita myyntiin.

Pop-uppien hinnoittelukin on selkeytynyt matkan varrella. Ensimmäisen pop-upin teimme pelkästää proviikkamyynnillä, mikä ei ollut kovin kannattavaa, toki riski yrittäjille oli pieni. Nykyisin otamme kuitenkin aina osallistumismaksun & proviikan mukaanpääsystä. Osallistumismaksun olemme pitäneet melko alhaisena, sillä haluamme, että juuri niillä pienyrityksillä on varaa tulla mukaan meidän pop-uppeihin. Vaikka osallistumismaksu onkin melko alhainen, kun saamme sen monelta yritykseltä, niin usein niillä pystymme kattamaan pop-uppiemme kulut. Myyntiproviikat ovat siis meille useimmiten puhdasta tuottoa, ja proviikkamyynti motivoikin itseänikin olemaan entistä parempi myyjä. Olen kokenut, että edellämainittu hinnoittelutyyli on niin meille kuin yrittäjillekkin reilu.

Kun ydin on selvillä on aika lähteä miettimään tuotetta laajemmin, eli meidän tapauksessa voisimme lähteä pohtimaan pop-up prosessia. Meidän kohdalla yksittäinen pop-up konseptin rakentaminen alkaa olla jo melko selkeää, sillä kokemusta löytyy jo neljän pop-upin verran. Koen kuitenkin, että meidän on tärkeää nimetä itsellemme rutiininomaiset päävaiheet, joita noudattaa jokaisen pop-upin kohdalla. Vaiheille pitää tietenkin nimetä myös vastuuhenkilöt. Tässä on myös toki tärkeä ottaa huomioon myös ylläoleva seikka, eli miettiä erikseen miten prosessimme näkyy yritysasiakkaille, ja miten teemme sen mahdollisimman helpoksi heille.

Meillä on taas tuloillaa uusi pop-up Hygge2017-lifestyltapahtumaan, ja sen kokoamiseen on aikaa vajaa kuukausi. Sen tekeminen tuntuu nelko helpolta, sillä tiedämme juurikin vaihe vaiheelta mitä tehdä ja ruutiinit on syntyneet aiemmasta kokemuksesta. Meidän täytyy kuitenkin ottaa huomioon myös se, että pop-uppien tekemisestä ei tule liian rutiinin omaista, niin, että kangistumme kaavoihin. Jokaisen pop-upin kohdalla täytyy miettiä, miten saamme asiakaskokemuksesta ylivertaisen ja mitä uutta voimme kehittää. Tähän auttaa se, että kuuntelemme asiakkaitamme ja kysymme palautetta pop-upeista. Laitoimmekin juuri Kukkuluuruu pop-upista menemään palautekyselyä mukana oleville yrityksille, jonka pohjalta voimme lähteä kehittämään konseptiamme. Eli vaikka rutiininomaisuus ja tietyt työvaiheet ovat hyvä olla olemassa, ja kaikkien tietoisuudessa, ei konseptin kehittämistä saa koskaan unohtaa.

Kun prosessi on selvillä, meidän tulee tietää, kuka tekee ja mitä, eli miettiä roolien jakoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että meitä on neljän sijaan kolme jatkamassa pop-uppeja akatemiankin jälkeen, joten roolitus pitää miettiä uudelleen. Toteutamme luultavasti EkoTekon kolmen hengen ydinryhmällä, joten siinä on hyvä pilotoida uusia rooleja.

Olemmekin akatemian aikana saaneet hyvän kokemuksen siitä, kuka voisit toimia parhaiten missäkin roolissa. Olen iloinen siitä, että meillä jokaisella on hieman erilaiset kiinnostuksen kohteet ja osa-alueet, mitä haluamme kehittää. En siis usko, että roolien jakamisesta tulee ongelmaa. Itse koen, että minulla olisi eniten annettavaa pop-uppien aikaisten tapahtumien järjestämiseen, liiketilan visuaalisen ilmeen ja sisustuksen suunnitteluun sekä jollain tasolla myös markkinointiin. Edellämainitut kuulostavat juuri niiltä tehtäviltä, minkä parissa haluan tulevaisuudessä työskennellä!

Sisäinen tuotteistaminen helpottaa viestintää, vastuunjakoa, pop-up konseptin monistamista ja sitä, että meillä on jokaisella samanlainen näkemys mitä me teemme. Tämän jälkeen on myös helpompi asettaa selkeitä tavotteita tulevaisuuteen.

Eli sisäisen tuotteistaminen sisältää:
– Kuka on asiakas?
– Mikä ongelma ratkaistaan?
– Mikä on tuotteemme sisältää?
– Mikä on tuotteemme arvo?
– Prosessin vaiheet
– Rooli-& vastuunjako

Sisäisen tuotteistamisen jälkeen, kun meille on selkeää mitä teemme ja miksi, on aika alkaa miettiä miten viestimme siitä ulospäin. Ulkoinen tuotteistaminen on oma lukunsa, jota voimme lähteä miettimään enemmän, kun pakka on sisältä päin selkeä.

Lähteet:

http://www.tuotantotalous.com/palvelujen-tuotteistaminen/ http://ediste.fi/tuotteistaminen/
http://www.ullavilkman.com/palveluiden-tuotteistaminen-nain-se-tehdaan-yksinkertaisesti/ http://palveluntuotteistaminen.fi/WP-DEV/?page_id=20

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!