Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sisältömarkkinoinnin ammattilaiseksi

Kirjoitettu 30.01.17
Esseen kirjoittaja: Venla Luhtanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Digitaalinen jalanjälki
Kirjan kirjoittaja: Antti Isokangas & Riku Vassinen
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Digitaalinen jalanjälki antaa lukijalleen ajatuksia siitä, kuinka kasvattaa digitaalista jalanjälkeä eli parannetaan yrityksen verkkonäkyvyyttä. Digitaalinen jalanjälki on tavalla tai toisella mittari omalle verkkonäkyvyydelle. Verkkonäkyvyyttä voi mitata niin omalta henkilökohtaiselta näkyvyydeltä kuin toki myös yrityksen näkyvyyden puolesta – mutta kirja on erityisesti yrityksen näkökulmaa avaavaa. Suurin osa yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa osana markkinointia. Harva kuitenkaan osaa käyttää tätä näkyvyyttä edukseen, ja vaikka Matti Nykäsen mielestä kaikki julkisuus onkin positiivista, ei pienestä pelisilmästä olisi haittaa kun mietitään oman yrityksen näkyvyyttä netissä.

Faktaahan on kuitenkin se että kaikki mahdollinen mitä internettiin saadaan laitettua, laitetaan myös sinne – joten varmasti meistä jokainen ymmärtää kuinka paljon tietoa tarjoaa World Wide Web. Ei siis riitä, että verkkosivut/muut alustat löytyvät internetistä, vaan kysymys onkin siitä että löytävätkö asiakkaat sivujesi luokse. Ihminen on yksinkertainen otus, joka yksinkertaisen ostopsykologian puitteissa valitsee helpoiten saatavilla olevan tuotteen. Kun mietitään yritystoiminnan näkyvyyden mittaria – näytkö googlessa vai et, on vastaus kysymykseen onko yrityksesi olemessa. Hirveästi duunia ei tarvitse tehdä näkyäkseen googlessa, mutta ei kai kukaan taida kurkata 2 sivulle enää 2010-luvulla. Yrityksen näkökulmasta hakukoneoptimoinnilla autamme kuluttajaa, jolla on tarve löytää yrityksen palvelut verkosta. Näkyvyys suosituissa hakukoneissa taas edistää yrityksen löytämistä internetistä ja tämän myötä myös ohjaa kuluttajaa lähemmäksi palvelupolkua.

 

Kuinka sisältömarkkinointistrategia laaditaan?

Kun puhumme sisältömarkkinoinnista, tarkoittaa se siis markkinointia joka sisällöllisesti tuottaa hyötyä asiakkaalle. Asiakas ei välttämättä tunnista sitä markkinoinniksi – vaikka sisältömarkkinoinnin tärkein tarkoitus on edistää myyntiä (niin kuin markkinoinnin yleisestikin).

Sisältömarkkinointi voi olla mm. asiantuntijablogit, videosisältö, sähköiset uutiskirjeet (ei sis. mainos/tarjouslehdet), verkkoseminaarit/livelähetykset sekä muut vastaavat, jotka tuottavat lisäarvoa kuluttajalla.

Sisältömarkkinointi huolellisesti tehtynä (voi) parantaa myyntiä; se lisää nettinäkyvyyttä hakusanojen myötä, luot asiantuntijamaista kuvaa yrityksestä ja ennen kaikkea luottamuksesi kasvaa kuluttajan silmissä. Sisältömarkkinointiin kannattaa panostaa, kuitenkaan unohtamatta muuta markkinointia – ne eivät korvaa toisiaan mutta tukevat toisiaan erittäin hyvin.

Montaa työkalua ei kirjassa tullut mainittua sisältömarkkinointiin liittyen, mikä on oikeastaan hyvä asia – luonnolliseti sisällön tuottamiseen ei ole yhtä tai oikeaa tapaa. Tärkeintä on tehdä siitä juuri yrityksen itsensä näköistä. Ideoista käytäntöön vieminen joskus saattaa kuitenkin olla pitkä ja tuskainen prosessi, mutta seuraaviin kysymyksiin vastaamalla voi saada aikaiseksi jo jotakin konkreettista sisältömarkkinointisuunnitelmaa.

 

  1. Mistä brändi puhuu?

  2. Kenelle brändi puhuu?

  3. Missä kosketuspisteissä ja missä formaateissa brändi puhuu?

  4. Kuka sisällön tuottaa ja milloin?

  5. Miten mainostamme sisältöä?

  6. Miten menestystä mitataan?

 

Ottaessani kirjan lukuun hyllystä, olin jo päättänyt enemmän tai vähemmän viedä tästä jotain konkreettista käytäntöön. Konkreettiseksi kohteekseni päätyi nyt ajankohtainen ”Thank God it’s friday” –case. Sinäänsä haasteenani on luoda tunnettuutta konseptille, mikä taas poikkeaa sisältömarkkinoinnista siten, että sisältömarkkinointi tuo eniten lisäarvoa jo tunnetulle brändille ja sen kuluttajakunnalle. Avatessani kuitenkin itselleni juurikin tätä sisältömarkkinointistrategian laatimista, ymmärsin sen kasaavan lopputulokseksi itselleni ymmäryksen siitä missä kaikkialla pitäisi näkyä, mitä pitäisi näkyä ja milloin pitäisi näkyä – sekä kuka tekee ja mitä tekee.

 

  1. Mistä brändi puhuu?

Avainsanat: Kesätyöt, palvelumuotoilu, konseptointi, yrittäjyys

Minkä ongelman tuote tai palvelu ratkaisee? Antaa opiskelijalle mahdollisuuden luoda unelmien kesäduuni juuri haluamallaan toimialalla. Edesauttaa yrittäjyyttä pitkällä aikavälillä.

 

  1. Kenelle brändi puhuu?

Tyypillinen asiakas?

  • Opiskelija Jyväskylän yliopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tai Lukiosta/Ammattiopistosta

Mikä häntä kiinnostaa?

  • Opiskelemansa ala, kesätyön tekeminen, kiinnostunut kokeilemaan jotain uutta ja erilaista

Miten hän käyttäytyy verkossa?

  • Aktiivinen nuori jolla halua kuulua joukkoon (käyttää instagram, facebook, snapchat) – omistaa siis paljon tuttuja/läheisiä ja haluaa verkostoitua

Millä hakusanoilla hän päätyy brändin sivuille?

  • ”Kesätyö & Jyväskylä”

Mikä saisi hänet kertomaan aiheesta myös muille?

  • Tärkeintä on pitää mielessä että kyseessä on kurssi, ei ostettava tuote. Yksinkertaisena vastauksena voisi olla mihin me voisimme sisällöllisesti vaikuttaa on, 1. Avoin orientaatiopäivä (etenkin nuoriso liikkuu laumoissa) ja 2. ”Miltä kuulostaisi kesäduuni yhdessä parhaan kaverin kanssa?”.

 

  1. Missä kosketuspisteissä ja missä formaateissa brändi puhuu?

Tuleeko sisältö omalle kotisivulle, yhteistyökumppaneiden sivuille vai yhteisöihin?

  • Ihannetilannehan meille on, että kaikki tieto tulee Thank God it’s friday:n vaikutuspiirin koulujen infoon ja tätä kautta saada jalkautettua se myös ainejärjestöjen yhteisöihin. Heräsi kuitenkin vielä kysymys, olisiko tarpeellinen väylä kuitenkin tämän lisäksi vielä yhteinen paikka mistä osallistuja löytäisi lisää informaatiota tarvittaessa. Kosketuspisteistä puheenollen heräsi idea siitä, kuinka sisältömarkkinoinnin kosketuspisteet olisi hyvä istuttaa myös osaksi palvelupolkua sekä markkinointisuunnitelmaa.

Onko sisältö ladattava PDF, blogiteksti, video vai mahdollisesti applikaatio?

  • Sisältömme on PDF-muodossa sekä kaksi kappaletta videoita tuotettuna. Blogiehdotus odottaa hyväksyntää.

 

  1. Kuka sisällön tuottaa ja milloin?

Löytyykö organisaatiosta ihmisiä jotka voivat tuottaa sisältöä?

  • Ulkoistettu meille kolmelle projektiryhmän jäsenelle.

Käytämmekö apuna kumppaneita vai rekrytäänkö ihmisiä tuottamaan sisältöä?

  • Tällä hetkellä osaaminen on löytynyt meiltä omasta takaa.

Kuinka usein tuotamme sisältöä ja mistä aiheesta?

  • Olen sitä mieltä että blogiympäristö olisi hyvä vaihtoehto tähän caseen. Miksi? Siihen voi kerätä sisältöä eri tahoilta (kurssilta valmistuneet, valmentajat, kurssin tulokset) yhteen paikkaan – mikä helpottaisi taas tulevan vuoden markkinointisuunnitelmaa.

 

5. Miten mainostamme sisältöä? 

Onko meillä jo jo olemassa olevia kanavia, joissa sisältöä voidaan markkinoida?

  • Itse kurssilla ei ole omia sivuja missä markkinoidaan, mikä toisaalta automaattisesti jalkauttaa markkinoimisen sinne missä se tavoittaa parhaiten potentiaalisen asiakkaan (sosiaalinen media, suoraviestit 2.asteen opintoihin)

 

6. Miten menestystä mitataan? 

  • Menestyksen mittari luonnollisesti on se, että kurssille saadaan tavoiteltu osallistujamäärä. Seuraava vuotta ajatellen toki myös olisi hyvä panostaa itse analytiikkaan, saadaksemme ymmärrystä siitä – kuka olisi todellakin kiinnostunut, mitä tietoa haluaa saada lisää ja mikä tekijä saa osallistujan ilmottautumaan kurssille.
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!