Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sopiiko moderni luova työ enää aivoillemme? -Aivot työssä

Kirjoitettu 11.12.20
Esseen kirjoittaja: Veera Kinnunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Aivot työssä
Kirjan kirjoittaja: Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 9.04. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sopiiko moderni luova työ enää aivoillemme? Moni kokee, että työ ei tunnu toimivan. Digitalisaatio ei ole tuonut odotettuja parannuksia tuottavuuteen tai helpottanut työntekijöiden kuormitusta. Teknologian kehitys on mahdollistanut, tuotannollisen ylijäämän eikä lisännytkään välttämättä työn tehokkuutta, vai onko se nimen omaan mahdollistanut vapaamman työnteon? Olisiko mahdollista, että ihminen on digihuumassa unohtunut kaikista tärkeimmän työkalumme? Työelämä vaatii oppimista, kriittistä ongelmanratkaisua, luovaa ajattelua, vuorovaikutusta ja empatiaa.

Kirja kertoo, miten voisimme huolehtia aivoistamme ja kehittää työnteon käytäntöjä koko työyhteisön parhaaksi. Ratkaisujen keksiminen tietyissä toimintaympäristöissä esiintyviin tilanteisiin vaatii sitä, että ihminen adaptoituu kyseiseen ympäristöön. Nyt tiimiakatemialla työnämme on keksiä ratkaisuja asiakkaan ongelmiin, asiakkaan toimintaympäristön tuntemisella on keskeinen rooli siinä, kuinka hyviä ja toimivia ratkaisumalleja pystymme tarjoamaan. Adaptoituminen tarkoittaa konkreettista oleskelua tietyssä ympäristössä sen piirteitä ja ilmapiiriä tarkkaillen sekä niille altistuen. Huomasimme kesän jälkeen Gravin toiminnassa tapahtuneen notkahduksen kun etäily oli jäänyt kevään jälkeen hieman päälle, mutta työtaso laski radikaalisti, tähän ratkaisuna otimme käyttöön vanhan kunnon toimisto ajan 8.00-16.00 jokainen on pääsääntöisesti toimistolla, mutta vähintäänkin tavoitettavissa. Jokainen pystyy tutkimaan meidän asiakkaiden työympäristöä asiakaskäyntien merkeissä ja varmasti ymmärtänyt niiden merkityksen asiantuntijuudessa. Olisko kuitenkin tarve tehdä tutkimuksia esimerkiksi digimarkkinointi alalle, jotta osaisimme kehittää palveluamme tehokkaammaksi ja oppia alasta vielä enemmän. Ehkä jopa varastaa parhaat tavat kilpailevilta yrityksiltä.

Asiakkaan tai tiimiläisen kuunteleminen asettumalla hänen rooliinsa, olla aidosti kiinnostus hänen ongelmastaan, sen asettamia mahdollisuuksia ja rajoituksia kohtaan on tärkeää. Se, että pystyy olemaan fyysisesti ja aidosti läsnä on kunnianosoitus ja merkityksen osoitus toiselle. Tämä etä-aika luo omat haasteensa läsnäoloon ja merkityksen luomiseen. Kuinka voi olla aidosti läsnä jos toinen ihminen on ruudussa? Gravissa olemme pyrkineet lisäämään inhimillisiä kohtaamisia, niin aamukahvien merkeissä kuin lounaalla höpöttelyä. Tämä on lisännyt naurun määrää päiviin joka on meidän kohdalla toiminut aitoina kohtaamisia. Läsnäoloa on kuitenkin monenlaista jota voitaan kokoa nykypäivänä sosiaalisessa mediassakin, etäajan myötä olemme pyrkineet nostamaan Gravin läsnäoloa sosiaalisen median puolella, suunnitelmallisen sisältökalenterin myötä.

Aivojen toinen “aktiivinen puoli” alkaa illalla nukkumaan mennessä. Muistin konsolidaatio on unenaikaisen aivojen aktiivisuuden tärkeä tehtävä. Konsolidaatiolla tarkoitetaan aktiivisessa muistissa olevan muistitiedon ja päivän havaintojen läpikäyntiä, järjestelyä ja siirtämistä pitkäkestoisessa muistissa säilytettäväksi. Konsolidaation onnistuakseen se vaatii riittävästi unta joka on rakenteeltaan syvää unta. Aivot ovat päivän päätteeksi täynnä uutta tietoa, joten ainoa mahdollisuus on varastoida uusi tieto aivokuoren alueille aiemmin varastoitujen tietojen lomaan. On siis tehtävä valintaa siitä, mitkä tiedot ja tapahtumat säilytetään ja mitkä unohdetaan. Mitkä yhdistellään jo vanhaan opittuun tietoon niiden rinnalla, mikä on täysin uutta tietoa tai mikä on unohdettavaa epämääräistä infformaatiota.

Milloin asiat jäävät parhaiten muistiin?

Oppiminen on monen asian summa, keskittyminen, vireystila ja tottakai oman motivaation suuntaaminen. Oppimismotivaatio astuu merkittävään rooliin tämän päivän oppimisessa oppijan on tiedostettava, miksi opittava asia on tärkeää. Miten tämä asia kehittää minua? Enää ei opiskella pelosta saada karttakepistä sormille tai saadakseen hyvä numero kokeesta. Oppimisen itsessään tulee sujua tasaisella vauhdilla ja myönteisissä merkeissä. Jokaisella on ominainen tapa oppia, piirrellen samalla, tehden muistiinpanoja, kertoa asioita ääneen, että oppii itselle ominaisen tavan oppia on kokeiltava useita tapoja ja kuunneltava herkästi omia tuntemuksiaan. Oppimista pitäisi päästä nopeasti soveltamaan käytäntöön, tämä toteutuu varmasti vielä koulussa kun ensin opettaja opettaa oppitunnista uuden asian jonka jälkeen lapset tekevät tehtävät oppikirjoista. Tämä toteutuu myös Tiimiakatemialla! Kuitenkin kirjassa kehotettu aika viedä asioita käytäntöön uuden oppimisesta on MAX 7 päivää, mutta mieluiten jo 24h sisällä. Tämä tarkoittaa, että joka viikko pitäisi tehdä uusia kokeiluja uudesta oppimista tiedostaan. Kokeilujen tekeminen ei aina tarvitse olla suurta ja mahtavaa, vain pieniä nopeita kokeiluja, mitkä vievät kohti isompaa ymmärrystä esimerkiksi jostain toimialasta. Miten siis rohkaistaan tiimissä tekemään kokeiluja joka viikko? Voisiko joka viikko alkaa uudella kokeilun ideoinnilla, 15min aikaa keksiä tällä viikolla käytäntöön vietävä kokeilu. Perjantaina pohdittaisiin kokeilujen menestystä tai niiden kehitysideoita.

Muuttuva työelämä ja asiantuntijuuden roolit

Työelämässä elämme murrosvaiheessa, jossa työltä halutaan jo eri asioita kuin 40 vuoden taattua samaa työtehtävää turvallisuuden vuoksi. Tänä päivänä johtoroolissa olevilta henkilöiltä esimiehiltä, tiimileadereilta ja johtajilta vaaditaan ennen kaikkea henkilöstöjohtamisen taitoja. Työntekijällä / tiimiläisellä on oma spesifi osaaminen jossa hän on jo ammattilainen tai kehittymässä ammattilaiseksi. Joten esimies ei ole enää auktoriteettiasemassa vain rooli keikahtaa enemmän tiimiliiderin kaltaiseen valmentavaan, kommunikoivaan jossa pyritään auttamaan heitä parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. Työelämän uusia vaatimuksia ovat varmasti jatkuva oppiminen ja omassa työssä tasainen haastavuus.

Ihmiset keskittyvät tulevaisuudessa yhä enemmän tehtäviin, joille ovat tyypillisiä nämä seikat: Vastausta ei tiedetä etukäteen tai oikeaa vastausta ei edes ole olemassa. Tehtävän vaatimaa osaamista ei tiedetä etukäteen. Ratkaisun löytyminen on uuden tiedon rakennusta. Jokainen edellä mainittu lisäävät merkityksen tunnetta ja vastuuta työntekijälle. Muuttuva työelämä antaa mahdollisuuden tutkia yrityksiä ja sitä kautta luoda itselleen työpaikan. “Huomasin että teillä ei ole vielä palvelumuotoilua, mun osaamista on…, ja olen nopea oppimaan sekä minulla on korkea resilienssi kyky”.

Kyky jatkuvaan oppimiseen onkin tärkeämpi työtaito kuin ammattiin liittyvä osaaminen, jota työuran aikana on tähän mennessä kertynyt, sitä on mahdollista kerryttää tulevan työpaikan rinnalla. Tulevaisuuden työssä tärkeänä elementtinä onkin luoda uutta tietoa. Oppiminen hidastaa aivojen vanhenemista sekä on tätä kautta aivoille hyväksi. Aivoja voi siis treenata niin aivo pähkinöiden (sudokut, haastavat työtehtävät jne.) avulla kuin jatkuvalla oppimisella. Aivotutkimus ei annakaan tukea lahjakkuus ajattelulle vaan korostaa yksilön oppimisen, harjoittelun, innostumisen ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen merkitystä taitojen kehittymisessä.

Oppimisesta on tullut siis työelämän tärkeämpiä osia, ja on tärkeää varmistaa, että oppiminen onnistuu sujuvasti ja innostavassa ilmapiirissä. Samoin työn tekemisen tapojen muokkaaminen on työtehtävistä tärkeimpiä. Aivotutkimuksen tiedon perusteella opimme parhaiten tekemällä ja innostumalla.

Älykästä toimintaa työssä voidaan kuvata kolmen asian yhdistelmänä:

1. teknologia eli työkalut ja työtavat

2. kognitio eli ihmisen ajattelu ja toiminta

3. sosiaalisuus eli toiminnan merkitys ja arvo muille ihmisille.

Työkalut ovat hyödyllisiä, jos ne säästävät ihmisten aikaa sellaiseen ajatteluun, jossa kone on huono. Mihin asioihin meillä menee arjessa aikaa jonka kone tekisi paremmin? Tämä on kysymys johon Gravin on keskityttävä Tammikuussa hurjasti. Ensimmäisenä tulee mieleen raportointi, teemme samankaltaisia projekteja joista tuloksien esittely asiakkaalle on noussut rooliin jossa se on välttämätöntä. Voitaisiinko raportointia jotenkin automatisoidaan, luoda yhteiset pohjat, mitä esitetään ja miten. Huomioiden tietenkin, että digitaaliset työkalut eivät lisää tehokkuutta tai tuottavuutta, jos ne ei vapauta ihmisten aikaa heidän omien taitojensa hyödyntämiseen ja kehittämiseen.

Digitalisaation ja luova työ

Useimmat ihmiset ajattelevat, että luova ajattelu edellyttää erityistä lahjakkuutta. Kuitenkin kaikilla ihmisillä on aivoissaan tarvittavat työkalut luovaan ajatteluun riippumatta siitä miten luova olet omasta mielestäsi. Mielikuvitusta ja luovaa ajattelua tukee default mode network -niminen aivoverkosto, joka käynnistyy silloin kun ihminen on autopilotilla, eli aivojen ollessa lepotilassa. Nykypäivänä autopilotin käyttö on arjessamme lisääntynyt mm. Somea selaillaan myötä kun ajantaju katoaa kissavideoita katsoessa ja etsiessä paikkaa missä ei tylsistyisi.

Miten varmistetaan jokaiselle mutkattoman oppiminen? Tiimin avulla ja sitä kehittämällä.

Mikä on menestyvän tiimin resepti? Miksi jotkut tiimit tekevät hyvää tulosta ja toiset eivät.

Googlen selvityksen mukaan tärkein tiimin menestymistä ennustava tekijät olivat

Psykologinen turvallisuus tarkoitetaan tiimin uskallusta tuoda esiin ideoita ja ajatuksia tai tehdä virheitä ilman pelkoa naurunalaiseksi joutumista. Tämä toteutuu Gravissa todella hyvin ja olemme pystyneet tänä vuonna viemään hulluja ideoita käytäntöön nopeillakin aika sykleillä.

Kollektiivinen älykkyys tarkoittaa tiimin ongelmanratkaisukykyä. Sitä on huomattavissa eniten tiimeissä, joissa puheenvuoroja jaetaan tai otetaan tasavertaisesti ja keskinäinen empatia on hyvällä tasolla. Vuorovaikutuksen laatu siis määrittää tiimin onnistumista. Empatiakyky ja toisen rooliin asettuminen on varmasti vielä haaste kohta tiimissämme, ja varsinkin kun viimeinen vuosi muuttuu osittain yksilö keskeisemmäksi. Se voi olla etu, mutta varmasti iso haaste, että ruveta liikaa miettimään omaa etua tiimin edun sijaan.

Organisaatiota itseäänkin voidaan käsitellä työkaluna. Sehän on olemassa, jotta työnteko olisi mahdollista. Organisaatio hyvänä työkaluna tukee ja auttaa työntekijöitä ratkaisemaan tehokkaasti ja älykkäästi työn ytimessä olevaa ongelmaa. Se tukee sellaista toimintaa, johon yksilöt eivät yksin yltäisi vain yhdessä päästään maaliin.

Vuodesta 2021 tulee yrityksen kehittämisen ja kasvun vuosi. Kuinka rakennamme mittarit huipputiimiksi tulemiselle ja miten varmistamme jokaisen ammattitaidon vahvistumisen. Nämä ovat kysymyksiä joihin joudumme yhdessä tiiminä paneutumaan.

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!