Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sosiaalinen media

Kirjoitettu 14.04.15
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Netti mullistaa markkinoinnin
Kirjan kirjoittaja: Jari Juslén
Kategoriat: 1. Oppiminen, 6. Markkinointi, 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi

Sosiaalinen media, 3.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.0/5 (1 vote cast)

Jari Juslén on kirjoittanut internetin mullistavasta vaikutuksesta markkinoinnin saralla. Internet ja sosiaalinen media on tempaissut myös minut mukaansa. Tämän huomaa myös puhelinlaskussa. Nykyisin ei tule laitettua perinteisiä tekstiviestejä ja puhelutkin ovat vähentyneet. Viestinnän pystyy hoitamaan sosiaalisen median eri kanavien kautta, kuten Facebookin ja WhatsAppin välityksellä.

Huomaan, että suunnitellessani projektien markkinointisuunnitelmia, markkinointi painottuu yhä enemmän sosiaalisen median puolelle. “Miten näymme Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa ja millaista sisältöä näissä kanavissa pitäisi julkaista. Ainiin, mitenkäs nämä perinteisemmän markkinoinnin menetelmät, kuten flaikut ja lehtimainokset?”

Internet ei ole Julsénin mukaan mediakanava, vaan paikka toiminnalle, keskustelulle ja vuorovaikutukselle. Asiakkaat haluavat internetissä tietoa heitä kiinnostavista asioista, eikä mainontaa. (Juslén 2009, 58).

Tutkiessani Saunalautta M/S Löylyn markkinoinnin tuloksia sosiaalisen median kanavissa tein erään huomion. Päivitykset, jotka olivat vapaamuotoisempia ja sisälsivät tunnetta, ei niinkään suoraan markkinointia, saivat asiakkailta enemmän huomiota, tykkäyksiä ja jakoja. Ne herättivät myös enemmän keskustelua asiakkaiden ja meidän välillä.

Juslén mainitseekin, että internet avaa markkinoijalle kaksisuuntaisen viestintäkanavan asiakasdialogin synnyttämiseen ja lopulta asiakkaista ja potentiaalisista asiakkaista koostuvan yhteisön rakentamiseen. (Juslén 2009, 59).

 

Kuva: www.outwardbound.fi

Kuva: www.outwardbound.fi

 

 

Mitä sosiaalinen media oikeastaan tarkoittaa? Juslén kuvaa sosiaalisen median tarkoituksen seuraavanlaisesti: “Sosiaalinen, tai sosiaalisuus, viittaa ihmisen käyttäytymiseen ja tarpeeseen liittyä toisiin ihmisiin.. Toinen sana, media, tuo mieleesi todennäköisesti joukkotiedotusvälineet. Kun nämä kaksi asiaa, ihmisten tarve liittyä toisiin ihmisiin ja mediasisältöjen tuottamisessa tarvittava apuvälineet, yhdistetään internetissä, syntyy sosiaalinen media.” (Juslén 2009,116)

 

Sosiaalinen media on Juslénin mukaan väline vuorovaikutuksen synnyttämiseen käyttämällä hyväksi internetin verkottumis- ja multimediaominaisuuksia. Juslén mainitsee, että sosiaalinen media on yleiskäsite monille erilaisille internetissä toimiville palveluille, kuten

  • verkottumispalvelut
  • virtuaalimaailmat
  • sisällön julkaisu- ja arviointipalvelut
  • tiedon luokittelu- ja arviointipalvelut
  • wikit ja keskustelufoorumit. (Juslén 2009, 116)

Tuntuu, että sosiaalisen median eri kanavia löytyy yllin kyllin. Rupesin myös pohtimaan, että kuinkahan monessa eri kanavassa itse vaikutan ja tulos yllätti. Olen aina ajatellut, että vaikutan vain muutamissa sosiaalisen median kanavissa. Löydyn kuitenkin seuraavista eri sosiaalisen meidan kanavista:

  • Verkottuminen: Facebook, Google +, LinkedIn
  • Mediapalvelut: Pinterest, Prezi, WhatsApp, Instagram
  • Sisällön julkaisu: WordPress, Twitter

Aktiivisemmin käytän näistä kanavista Instagramia, Facebookkia, LinkedIniä ja WhatsAppia. Aktiivisuuden taso on kuitenkin kasvanut myös Pinterestin ja WordPressin suhteen. Twitteriä en ole vielä aivan omaksunut käyttööni, mutta se on kuitenkin usein mielessäni vaikken kovinkaan paljoa vielä twiittaile.

Aktiivisuuden tason huomaa myös tarkastellessa projektien markkinoinnin painotusta sosiaalisessa mediassa. Projektit näkyvät siellä missä minäkin. Saisinkin laajentaa tuntemustani sosiaalisen median kanavista, jotta osaisin paremmin valita projekteille oikeat kanavat hyödyn mukaisesti.

Lisäksi haluaisin oppia enemmän siitä, kuinka luodaan hyvää ja mielenkiintoista sisältöä. Juslén mainitsekkin, että sisältöstrategia muodostuu kolmenlaisten asioiden yhdistämisestä:

  • tunnistetut ostajapersoonat
  • asiakkuuden prosessin vaiheet
  • Organisaatiosi hallussa oleva osaaminen ja siitä syntyvä tieto, joka muuttuu asiakkaita palvelevaksi sisällöksi. (Juslén 2009, 148).

“Ostajapersoonat ovat ne erilaiset asiakkaat, jotka lähestyvät sinua hieman eri näkökulmasta. Asiakkuuden prosessin vaiheet vaikuttavat siihen, millaista tietoa asiakkaat tarvitsevat voidakseen edetä ongelmansa ratkaisemisessa. Tieto on sitä organisaatiossasi olevaa osaamista, jonka voit muuttaa asiakasta palvelevaksi sisällöksi ja toiminnallisuudeksi internet-sivuillasi.” (Juslén 2009, 149).

Sisältöstrategian tavoitteena on Juslénin mukaan varmistaa, että kaikki julkaisemani sisältö liittyy asiakkaisiin ja vastaa heidän odotuksiaan.(Juslén 2009, 149). Vastaan tulevana kesänä kesäprojektimme kahvila/kioski Mahlan markkinoinnista ja aion hyödyntää Juslénin kirjan oppeja aivan varmasti.

Olemme Tiian kanssa miettineet, että miten osaamme viestiä ja markkinoida toimintapaikkamme käyttäjien kanssa. Tulemme siis toimimaan Köhniön uimarannalla ja rantaa käyttävät päivisin lapsiperheet ja iltaisin nuoret. Ilkivaltaa esiintyy ja olemme pohtineet, miten voisimme markkinoinnin eri keinoin vaikuttaa nuoriin, jotta he eivät tekisi ilkivaltaa meidän liiketoiminnalle.

Täytyy sanoa, että tässä kohdin pitää niin paikkaansa, että markkinoinnin sisältö ja kerronta on ratkaisevassa roolissa. Meidän tulee pyrkiä dialogiin asiakkaiden kanssa. Luoda asiakasdialogia ja koittaa rakentaa asiakkaista ja potentiaalisista asiakkaista koostuvaa yhteisöä.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!