Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Spotlight – Karoliina Jarenko

Kirjoitettu 24.11.19
Esseen kirjoittaja: Joona Takkula
Kirjapisteet: 1
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Osallistuin ensimmäistä kertaa Keski-Suomen suurimpaan opiskelijoille suunnattuun asiatapahtumaan – Spotlightiin. Tapahtumassa oli jo ennakkoon mielenkiintoinen puhuja Karoliina Jarenko, joka tulisi puhumaan meille kaikille sisäisesta motivaatiosta elämän ohjausvoimana. Kuten olen aiemmin jo maininnut, olen miettinyt sisäisen motivaation syntyä ja kaikkea, mikä liittyy sen aikaansaamiseen. Karoliina oli siis jo lähtökohtaisesti henkilö, kenen puheenvuoroa odotin penkillä istuessani kynä ja muistiinpanovihko valmiina käsissäni.

”Ei voi pärjätä, jos tekee asioita joista ei nauti.”

Teenkö minä tällä hetkellä asioita, joista nautin? Kyllä. Elämä on liian lyhyt tehdäkseen työtä tai opiskellakseen alaa, josta ei pidä. Olen tehnyt aiemmin työurani aikana suuren muutoksen, kun irtisanouduin työstäni vailla varmaa askelta tulevasta. Työilmapiiri ja yleinen esimiesten aikaansaama pelon tunne työpaikalla sai minut tekemään sen. Jälkikäteen ajateltuna tein silloin yhden elämäni parhaimmista päätöksistä, kun en jäänyt kyseiseen työhön kuivumaan. Ainoa harmittava seikka oli se, että pidin itse työstä valtavan paljon. Ja toisaalta, jos olisin jäänyt kyseiseen työpaikkaan, en myöskään todennäköisesti olisi nyt tässä kirjoittamassa tätä esseetä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Karoliina puhui tilanteesta, joka saa aikaan itseohjautuvuuden efektin, mikäli siinä yhdistyy kolme erilaista seikkaa; jalostus, seikkailu ja sisäinen motivaatio. Hänen mukaan tämä on niin sanotusti tulevaisuuden tekijöiden työkultuuri. Karoliinan mukaan haasteena on luoda (työ)elämä, missä on paljon sisäistä motivaatiota. Kaikki meidän nykyisin itsestäänselvyytenä pidettävät standardit työelämässä on suunniteltu aikoina, jolloin lähtökohtana oli se, että ihmiset työskentelevät tehtaissa. Säännölliset työajat, selkeä hierarkia johtamisessa, tarkoin määritellyt työtehtävät ym. Nämä ovat kaikki syntyneet aikana, jolloin työelämä oli vielä erilaista. Onneksi nykypäivänä näistä uskalletaan jo poiketa. Pelkästään ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että työ sisältää monipuolisuutta, jotta mielenkiinto sitä kohtaan säilyy. Sen lisäksi työn tulisi sisältää ”seikkailua”, jota Jarenko kovasti peräänkuulutti. Seikkailu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työ muuttaa muotoaan päivän aikana; eri työympäristö (esim. etäpäivät), muuttuvat työtehtävät ja kaikki vaihtuvuus, joka voi tehdä päivästä erilaisen edelliseen verrattuna.

Omalta osaltani voin sanoa, että Tiimiakatemialla ja Gravissa jokainen päivä on yksi seikkailu. Ei ole kahta samanlaista päivää ja se tottakai auttaa osaltaan pitämään mielenkiinnon yllä tekemisessä tiimin kanssa.

Yksi elämä

Kuten aiemmin jo kävi ilmi, on turhaa tehdä elämässä asioita, joista ei nauti. Jokaisen täytyy itse pysähtyä miettimään, mitä elämältään haluaa. Olen itsekin ollut aiemmin pitkään hukassa etsien sitä suuntaa, jota kohti haluan lähteä. Nyt olen kuitenkin osittain sattuman kaupalla päässyt sellaiseen ympäristöön, jossa koen olevani parhaimmillani – Tiimiakatemialle. Kesällä mietin paljon sitä, että mikä on se minun intohimo, jota varten haluaisin päivittäin mennä? Onko minulla edes sellaista? Tiimiakatemian alumni Juuso Nieminen laittoi minut kuitenkin ajattelemaan. Hän sanoi minulle, että ”kuvittele millaisessa maailmassa haluaisit itse elää. Onko täällä jotain, mitä haluaisit tehdä paremmin tai jonka haluaisit olevan paremmin parinkymmenen vuoden päästä?”. En edelleenkään ole tarkoin löytänyt sitä niin kliseistä ”minun juttua”, mutta tarkastelen tilannetta nyt eri tavalla kuin ennen. Koen, että pääasia on se, että tässä vaiheessa tunnen olevani menossa oikeaan suuntaan.

Pysähdy miettimään

Tuntuu siltä, että moni kulkee elämässä kuin jotain putkea pitkin vuodesta toiseen, kunnes kolmenkympin hujakoilla alkavat miettiä elämäänsä. Minun mielestä elämää tulisi tarkastella huomattavasti lyhyemmällä aikajänteellä. Tiimiakatemialla on onneksi käytäntönä tehdä mm. oppimissopimukset ja tarkastella omaa oppimista jatkuvasti reflektiopapereiden avulla. Näiden työkalujen avulla käsitys omasta oppimisesta ja kulkemisesta oikeaan suuntaan pysyy kirkkaampana mielessä kun ne eivät pääse missään vaiheessa unohtumaankaan.

Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää työntekoa, vaan myös muita osa-alueita tulisi tarkastella aika ajoin. Perhesuhteet, kaverit, parisuhde, harrastukset ja kaikki muu sisältö elämässä. Mitä arvostat esimerkiksi parisuhteessa ja millä tavalla voisit parantaa sitä?

Minä ja tulevaisuus

Olen viimeisen parin vuoden aikana oppinut olemaan tarpeeksi itsekäs, etten halua tuhlata kallista aikaani niihin asioihin, jotka eivät ole arvojeni mukaisia tai eivät motivoi minua. Jos ja kun myös tulevaisuudessa tulen toimimaan yrittäjänä, aion varmuudella tehdä sellaista liiketoimintaa, joka todella motivoi minua ja joka nimenomaan saa parhaassa tapauksessa aikaan sisäistä motivaatiota tekemisen perustaksi.

Jos tätä esseetä lukee uusi rajapinkku tai joku muu, joka ei ole vielä sytyttänyt sisäisen motivaation kipinää, niin älä ole huolissasi. Olet juuri oikeassa paikassa sen löytämiseksi! Usein kipinä syttyy kuin yllättäen, kunhan vain teet asioita joista pidät.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!