Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Storytelling työkaluna

Kirjoitettu 20.05.17
Esseen kirjoittaja: Iiris Nokka
Kirjapisteet: 3
Kirja: Storytelling työkaluna
Kirjan kirjoittaja: Mervi Rauhala & Tarja Vikström
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 3.4. Uusia tuulia ja haasteita yrittämiseen, 6. Markkinointi, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Heti aluksi muutama tiivistys tarinoista ja tarinankerronnasta. Miksi niitä pitäisi harrastaa, ja miten tehdä hyviä tarinoita?

miksi tarinat-

miksi tarinat- (2)

miksi tarinat- (4)

Miten MARU käyttää tarinoita?

Vaatteiden tarinat ovatkin jo käytössä, valitettavasti vähän vaihtelevalla menestyksellä. Ne ovat kuitenkin saaneet paljon kehuja osakseen, ja se on keino jolla voimme myös erottua kilpailijoista. Vaatteiden tarinoiden lisäksi somessa käytämme joitakin irrallisia tarinoita esimerkiksi meistä työntekijöistä. Blogin puoleltakin löytyy tarinoita esimerkiksi minulta ja Janitalta.

Miten tarinoita voisi vielä hyödyntää?

Tarinoita voisi koostaa ihan arkisista asioista meillä liikkeessä, esimerkiksi vaatteiden tuomisesta, yhdestä työpäivästä tai vaikka asiakkaidemme tarinoista: joko vaatteen ohessa tai ilman. Ainakin omaan tyyliini sopisi se, että nämä videot, blogit tai kuvat olisi todella övereitä. Näyttäisi siltä, että se vetää ainakin somessa puoleensa!

Käyttämämme tarinat ovat tällä hetkellä aika lyhyitä, eivätkä ne juurikaan saa jatkumoa. Ehkä pitäisi kokeilla jotain pidempikestoisempaa tarinaa, jotka ilmestyisi muutamassa osassa. Kiinnostaisi hyödyntää tätä esimerkiksi muuton yhteydessä ja uusien asioiden esittelyssä, mutta en tiedä miten tekisin sen selkeästi ja niin, että siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Mieluummin mietin tätä vähän kauemmin ja luon hyvän tarinan sitten kesällä.

Yritysvideoista ei tämän kirjan kirjoittajat taida oikein välittää, ainakaan suurimmasta osasta niistä. Ovathan ne tylsiä, ainakin suurin osa niistä. Miten olisi vaikka hieman dramatiikkaa ja juonta peliin? Asiakas voisi vaikka katsoa videon loppuun asti!

miksi tarinat- (3)

Miten tarinoiden tekemistä ja kertomista voisi opetella? Kirja antaa yhden erinomaisen keinon: tarinabongauksen. Eli ihan tässä normaalissa elämässä bongaillaan esimerkiksi yritysten ja järjestöjen käyttämiä tarinoita. Kirjataan niitä ylös ja vähän avataan: mikä on tarinan teema tai viesti, avainsanat (tarinoiden löytämistä varten) ja havainnot siitä. Toimiiko tarina? Onko siinä jotain tosi koukuttavaa? Tai miksi se ei toimi sitten ollenkaan? Pölli siis muilta ja opi. Otin tämän itse käyttöön Evernote -sovelluksen avulla. Se on aina mukana kännykässä.

Kirja tuo esille yhden keinon kertoa itsestään tai yrityksestään. Me kaikki ollaan varmaan oltu tilanteessa, jossa pitää esitellä itsensä uusille ihmisille. Eikä ole vain yhden käden sormilla laskettaessa, milloin olen kertonut jollekin mikä on tiimiakatemia. Tässä siisi yksi tapa pitchata.

miksi tarinat- (1)

  1. Olipa kerran…
  2. Joka päivä…
  3. Kunnes eräänä päivänä…
  4. Ja sen vuoksi…
  5. Ja sen vuoksi…
  6. Kunnes lopulta…

Kokeillaanpa tätä vaikka Tiimiakatemiasta:

Olipa kerran yhteisö, joka oli täynnä innokkaita tiimiyrittäjiä. Joka päivä he tekivät paljon rahaa omalle tiimiyritykselleen ja kehittyivät päivä päivältä paremmaksi tiimiksi. Kunnes eräänä päivänä iso paha susi otti pinkut ja vei ne istumaan koulun penkkiin ensimmäisen vuoden ajaksi. Ja sen vuoksi tiimin kehitys tyssäsi, motivaatio valui alas kaivoon ja yhteisö lähestulkoon kuihtui kasaan. Ja sen vuoksi hakijamäärät romahtivat, eikä Tiimiakatemia ollut enää entisensä. Kunnes lopulta yhtenä kauniina kesäpäivänä, Tiimiakatemia irtaantui ison pahan suden otteesta ja etsi itselleen uuden kotipesän.

Okei, meni vähän överiksi. Jos oma projekti pitäisi pitchata muiden pitchausten joukossa, tällä ainakin erottuisi joukosta. Ehkä muuten tällainen tarina lähinnä huvittaisi ja mua pidettäisiin tosi kummallisena. No, onpahan kokeiltu.  

Loppuun vielä muutamia vinkkejä, miten minä tai jokin yritys voisi lähteä liikkeelle tarinan tekemisessä:

miksi tarinat- (5)

miksi tarinat- (6)

  1. Sidosryhmäkartta -eroteltuna erilaiset yleisöt ja sidosryhmät, joita yrityksellä on. Ovat aika laajoja ryhmiä, mutta esimerkiksi tarinoita voidaan personoida tietyille sidosryhmille ja muuttaa sopivimmiksi.
  2. Yleisömatriisi -sidosryhmiä -erotellaan tarkemmin ja mietitään minkälaisia he ovat? Mikä heitä motivoi, mistä he koukuttuvat? Jos yleisöllä on oma yleisönsä, millainen se on?
  3. Persoona -kohderyhmästä valikoidaan yksittäisiä persoonia ja yksilöitä: millaisia he ovat? Nimi, ikä, perhesuhteet, harrastukset, ammatti? Millaisia haasteita ja ongelmia hänellä on? Entä minkälaisia tarpeita ja toiveita?

Tämä kirja oli tosi antoisa, ja joudunkin varmaan kaivamaan sen luettavaksi vielä uudemman kerran. Paljon asiaa sekä ajattelemisen ja toteuttamisen arvoisia seikkoja!

Iiris Nokka

https://tavotteenamia.wordpress.com/

Tagit: , , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!