Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Syty ja Sytytä – Valmentavan Johtamisen Filosofia

Kirjoitettu 12.12.17
Esseen kirjoittaja: Petteri Vuorenmaa
Kirjapisteet: 3
Kirja: Syty ja Sytytä - Valmentavan Johtamisen Filosofia
Kirjan kirjoittaja: Tapio Aaltonen, Heikki Pajunen, Kallu Tuominen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Miksi haluan johtaa? – Haluni johtaa on syntynyt aika lailla tiimiakatemialle tullessani. Olen ymmärtänyt, minkälainen olen ihmisenä ja, että minulla on paljon hyvän johtajan ominaisuuksia perus olemuksessani. Välitän enemmän ympärilläni olevista ihmisistä kuin itsestäni.

Miksi en haluaisi johtaa? – Suurin syy johtamishaluttomuuteni varmasti johtuu siitä, että minun vaikea ottaa niin sanotusti kissa pöydälle, eli en osaa ottaa epämiellyttäviä asioita puheeksi ryhmässä. Odotan mieluummin, että joka toinen tekee tämän puolestani, vaikka olisinkin johtoasemassa. Aikaisemmin haluttomuuteni myös vaikutti se, että en osannut priorisoida omia asioitani johdettavien edellä. Nykyään olen tässä parantanut tekemistäni.

Olenko mieluummin jalkapallojoukkueen kapteeni vai ”tavallinen” pelaaja? – Nuorempana jalkapalloa ja jääkiekkoa pelatessani halusin vain olla pelaajana, mutta viimeisen kahden vuoden aikana olen halunnut olla eturivin mies erilaisissa ryhmissä, esimerkkinä Dimangian ensimmäisen vuoden talouspäällikköys ja viimeisen vuoden tiimiliideriys, sekä oman harrastejääkiekko joukkueen ”valmennus” vastuun ottaminen.

Miltä minusta tuntuu, kun olen johtajan roolissa, asemani perusteella tai vapaaehtoisesti spontaanissa tilanteessa? – Introverttisuuteni vuoksi harvemmin otan perus rivimiehenä roolia asioissa. Tämän vuoksi ajattelen helposti, että jos minulle on ”myönnetty” jokin johtajarooli, silloin voin ottaa enemmän roolia. Muussa, kuin johtajan roolissa, odotan johtajan ottavan merkittävimmän roolin ryhmässä.

Missä muissa tilanteissa käytän johtajuutta kuin muodollisen johtajan tehtävissä? – Kuten tuossa ylempänä mainitsin, en oikeastaan käytä johtajuutta perus rivimiehenä. Tosin viimeisen vuoden aikana Dimangian kanssa, kun en ole ollut johtoryhmässä mukana, olen pariin otteeseen treeneissä pyrkinyt viemään keskustelua eteenpäin, kun olemme pysyneet samassa asiassa liian pitkään.

Tässä olisi yksi monesta pohdiskelu tehtävästä, mitä Syty ja Sytytä –kirja sisälsi. Muissa pohdiskelu tehtävissä johtamisen lisäksi täytyi miettiä omia intohimoja, visioita, vahvuuksia, omaa identiteettiä, yms. Halusin tuoda tähän johtamisen pohdiskeluni, sillä tulevan vuoden aikana minulla tulee olemaan kolme johtamisen pestiä (Pukia, Kotakahvila ja Dimangia TL), joihin haluan antaa kaikkeni.

 

Kyllä kirjasta myös oppejakin tuli pohdiskelujen lisäksi. Yksi näistä oli, että miten saada tavoitteista fiksuja. Tavoitteiden tulisi olla ihmiselle ja ryhmälle haasteellisia, mutta ne eivät saa olla liian kaukaa haettuaja tavoitteita. Tämän ymmärsin Pukian kanssa syksyn aikana. Luodessamme tavoitteita syksyä varten, yksi projektilainen tunsi tavoitteiden olevan yliampuvia, joka tiputti hänen uskonsa tavoitteiden onnistumiseen, ja tekeminen ei motivoinut häntä enää niin paljoa. Tämä selvisi minulle loppu syksyn aikana, kun pidin projektilaisten kanssa kahden keskeiset keskustelut. Tästä opittuani tulen varmistamaan tulevaisuudessa johtajana, että tavoitteet ovat samalla motivoivia ja realistisia.

Suurin oppini kirjassa oli se, että oman ajattelun mentaliteetilla on suurin merkitys siihen, onnistuminen tai epäonnistuminen. Ajattelu tulee pitää tavoitteessa, ei esteessä, joka estää tavoitteeseen pääsyn.

Katse esteen sijasta esteen jälkeiseen aikaan

Katse esteen sijasta esteen jälkeiseen aikaan

Pukian kanssa olemme sortunut vähän liikaa meidän suurimpaan esteeseen, Kiina yhteyksien hankaluuksiin, jonka vuoksi olemme laiminlyöneet syksylle asetetut tavoitteemme. Olemme keskittyneet liikaa tuotteidemme laatu puutteisiin, jonka vuoksi emme ole tavoitelleet uusia asiakkaita riittävästi. Nyt tavoitteeni onkin ottaa johtajana täysi vastuu jatkuvalla viestimisellä Kiinan suuntaan, jolloin muu projektiryhmä voi keskittyä rauhassa asiakashankintaan.

 

Viimeisimpänä suurena oppina kirjasta minulle tuli se, että miten paljon omilla uskomuksilla on vaikutusta omassa tekemisessä. Esimerkiksi minä olen sanonut koko akatemia aikani, etten voisi olla hyvä markkinoinnissa, sillä en ole luova ihminen. Mitä jos saisin käännettyä tämän uskon toisinpäin, niin että ajattelisinkin olevani maailman luovin ihminen? Varmasti tällöin voisin saada jotakin markkinoinnin saralla aikaiseksi.

Yksi kirjan kirjoittajista (Tapio) kertoo kirjassa, kuinka hänen oli keskikoulussa aikana vaikeaa oppia kieliä, ja hän joutui käymään lisäkursseja päästäkseen kielistä läpi. Viimeisenä vuonna keksikoulussa jokaiselle oppilaalle tehtiin perusteellinen ammatinvalinnan testi, joka käytiin läpi ohjaajan kanssa kaksin kesken. Tapion mentäessä keskustelemaan ohjaajan kanssa testin tuloksista, ilmoitti ohjaaja saman tien, että tulisi Tapion pyrkiä alalle, jossa täytyisi käyttää eri kieliä, sillä hän on kuulemma kielellisesti lahjakas. Tämän jälkeen Tapiolla ei ollut loppu koulun ajan ongelmia kielien kanssa, vain hänen itsensä mukaan mikään ei muuttunut tekemisessä.

Eli kenellä tahansa meistä voi olla jokin piilevä kyky, jota emme tiedosta, koska olemme luoneet sellaisen uskon, ette en minä sitä osaa kun en ole aikaisemminkaan osannut. Mikä on sinun piilevä kykysi?

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!