Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Taivas + Helvetti

Kirjoitettu 23.01.19
Esseen kirjoittaja: Anne Palmu
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taivas + Helvetti
Kirjan kirjoittaja: Terho Puustinen & Mika Mäkeläinen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Taivas + Helvetti -kirjan oikeastaan vain siksi, että se sattui olemaan hollilla. Kirjan tarinat olivat mielenkiintoisia, mutta eivät varsinaisesti yllättäviä. Tarinoissa tuli moneen kertaan ilmi, että menestys vaatii 1) raatamista, 2) peräänantamattomuutta, 3) hyvän idean, vähän 4) tuuria ja yleensä myös 5) rahaa.

 

Niklas Hedin mukaan Rovion menestys ei perustu tuuriin vaan ”jumalattoman kovaan duuniin”. Ennen Angry Birdsin läpimurtoa Hed ja hänen kaverinsa tekivät useita kymmeniä suuria virheitä ja tuhansia pieniä.

Varsinkin pelifirmoista on helppo ajatella, että ”onnekkaat paskiaiset”, mutta kirjan tarinoita lukiessa saattoi todeta, että useimmilla (peli- ja muilla) yrityksillä on alku ollut enemmän tai vähemmän kivikkoinen. Yleensä enemmän. Sanoisin, että tuuria on kuitenkin ollut siinä, että onnistumiset ovat osuneet ajankohdaltaan otolliseen saumaan. Nykyään jo laajalti tiedostetaan, että peliala voi parhaimmillaan olla kultakaivos ja kaikenkarvaisia yrittäjiä on pilvin pimein. Rovion menestystä ei myöskään ole haitannut, että Hedin isä on pystynyt vippaamaan miljoona euroa yrityksen kasvutaipaleella.

 

Konepajayrittäjä Juhani Lehti kertoo yrittäjälle sopivasta luonteesta mielenkiintoisen asian:

Yönsä pitää nukkua hyvin. Ei hyvä, jos on sellainen ihminen, jota huolet valvottavat. Taipumusta masennukseen ei saa olla yhtään.

Lukeudun itse juuri siihen porukkaan, jonka yöuniin huolet iskevät ensimmäisenä. Illalla ei meinaa saada unta, kun asiat tunkevat mieleen ja aamulla herään ennen kellonsoittoa, jos jotain stressaavaa on tiedossa. Eli ainakaan yksityisyrittäjyys ei sovi minulle. (Sivuhuomio: Odotan innolla tilaamaani Oura sormusta, joka lupaa kertoa unen määrästä ja laadusta tarkempia speksejä).

 

Laitilan virvoitusjuomien yrittäjä kertoi heti alkuunsa myttyyn menneestä kalabisnesideasta, josta jäi käteen hajonnut auto ja pilalle lämmenneet kalat. Kyseiset tyypit eivät kuitenkaan lyöneet hanskoja tiskiin vaan lähtivät viettämään saunailtaa ja miettimään uusia ideoita. Tuossa saunassa syntyi idea Laitilan retroetikettisistä limsoista. Tarinan opetus on se, että scheissea on satanut kaikkien yrittäjien niskaan jossain vaiheessa ja useampaankin kertaan, eikä sen olla annettu lannistaa. (Sarja)yrittäminen vaatii rohkeutta tekijöiltään, sillä turvallisuuden/mukavuuden hakuinen persoona ei halua jatkaa vastoinkäymisten jälkeen. Suomalaiset varmaankin keskimäärin ovat aika turvallisuuden hakuista porukkaa, sillä asiat ovat aika hyvin, teki niin tai näin. Ilmeisesti näitä hurjapäitä, jotka työkseen rynnistävät epäonnistumisesta toiseen, kuitenkin löytyy. Luulen, että nämä ihmiset ovat juuri niitä, jotka saavat aikaan jotain suurta. En kuitenkaan henkilökohtaisesti näe, että ”jonkin suuren” aikaansaaminen on se ideaalein tila. Joillekin se sopii, jatkuva tuli perseen alla vouhkaaminen. Itselleni riittää se, että voin tehdä asioita, joiden tekemisestä nautin ja että saan sopivasti haasteita, sillä kyllästyn saman jyystämiseen nopeasti.

 

Sokea yritysjohtaja Jukka Jokiniemi kehottaakin viisaasti tekemään kaikkea, mikä on kivaa, sillä kaiken muun voit teettää toisilla. Se, mikä voi olla itselle epämiellyttävää, voi olla jollekin toiselle ihan mukavaa.

Uskon, että nykyään tämä asia ymmärretään paremmin, sillä yhä harvempi on ”joka paikan höylä”. Ihmiset ovat erikoistuneet kapeamman segmentin osaamisalueille ja on vain viisasta jättää muille ne alueet, jotka tuntuvat vastenmielisiltä ja joihin ei osaamista löydy. Tästä tuli mieleen omassa arjessani eteen tullut ongelma, nimittäin uusien suodatinten hankkiminen ilmanvaihtolaitteeseen. Olen tottunut hankkimaan suodattimet eräästä paikallisesta yrityksestä, joka sijaitsee kaupungin toisella laidalla ja on auki kello neljään iltapäivällä ja vain arkipäivisin. Hankala sijainti yhdistettynä nihkeään aukioloon on aiheuttanut sen, että suodatinten hankkiminen on lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Tässä eräänä iltana sain uskomattoman ajatuksen: suodattimiahan voi varmasti tilata myös netistä! Tilaaminen onnistuikin mainiosti viikonloppuiltana ja paketti saapui läheisen ruokakaupan noutopisteelle. Tämä on juurikin se syy, miksi kivijalkamyymälät kuolevat. Ne ampuvat itseään nilkkaan hankalalla saavutettavuudellaan aikana, jolloin asiakkaat eivät todellakaan jaksa kaahata työpäivän jälkeen ehtiäkseen juuri ja juuri tekemään ostoksensa ennen sulkemisaikaa. Asiakas paljon mieluummin ulkoistaa keräilyn ja kuljettamisen nettikaupalle ja noutaa lähetyksen läheiseltä pisteeltä, kun itselle parhaiten sopii. Yksityisyrittäjä joutuu varmasti varsinkin uransa alkutaipaleella tekemään myös epämiellyttäviä tehtäviä (yksityisyrittäjä kun tekee itse lähes kaikkitehtävät), mutta ideaalitilanteessa energia kannattaa suunnata asioihin, jotka innostavat.

 

Supercellin tarina lisää menestymisen vaatimuslistaan vielä yhden kohdan ja se on 6) tiimi.

Idean täytyy olla hyvä, mutta tiimin vielä tärkeämpi. Ydinporukan pitää pystyä työskentelemään saumattomasti yhteen ja muuttamaan suuntaa, jos idea ei olekaan hyvä.

On varmasti raastavaa, kun epäusko alkaa hiipiä mieleen ja aikaa ja vaivaa (ja rahaa!) vaatinut työ alkaa tuntua vesiperältä. Ja mistä yrittäjä voi tietää varmaksi, vaatiiko käsillä oleva tilanne periksiantamattomuutta, jolloin läpimurto saattaa odotella kulman takana vai onko viisainta vetää rohkeasti jarrua ja estää enää suurempia resursseja häviämästä kankkulankaivoon. Tiimi auttaa tässäkin tapauksessa, kun suuri päätös jakautuu useammille harteille.

 

GTW Groupin Mika Mäkeläinen kertoi esimerkkejä, joiden perusteella voisi sanoa näiden yrittäjäsissien kuuluvan aivan erityiseen ihmisryhmään. Hän on kertomansa perusteella saanut tuhansia ja taas tuhansia pakkeja, jotka eivät ole saaneet häntä luovuttamaan. Yrityksensä ollessa todellisessa lirissä, hän on muun muassa kulkenut Esplanadin puistossa edestakaisin, jotta voisi ”sattumalta” törmätä vaikutusvaltaisiin liike-elämän toimijoihin. Hän on myös kehitellyt juoma-automaatin ääreen sijoittuvan toimintamallin, jolla hän saa sopivan ajoituksen turvin puheyhteyden haluamiinsa henkilöihin. Aikamoista määrätietoisuutta ja sitkeyttä, jopa röyhkeyttä vaativaa toimintaa. Mutta nostan silti hattua.

 

Samainen yrittäjäsissi lopettaa osionsa innostaviin sanoihin:

Mikään ei ole makeampaa kuin se, että kaatuu rähmälleen maahan, nousee siitä, pyyhkii kurat päältään ja hoitaa homman maaliin. Mikään ei voita sitä fiilistä, ei mikään. Millaisia ovat sinun unelmasi? Milloin olet viimeksi haaveillut asioista, jotka voat niin suuria, että ne pelottavat? Tai mistä kaikesta uskaltaisit haaveilla – jos tietäisit, ettet voi epäonnistua?

Viimeinen on erittäin mielenkiintoinen ajatus. Mitä sitä tekisi, jos ei voisi epäonnistua. Joskus sama ajatus on muotoiltu niin, että mitä tekisi, jos olisi niin paljon rahaa, että voisi tehdä mitä vaan. Eli käytännössä, jos ei voisi epäonnistua tai sillä ei ainakaan rahallisesti olisi mitään väliä. Ehkä minä kumminkin perustaisin sen kahvilan tai baarin, mutta koska en haluaisi olla siellä itse töissä, se tässä tilanteessa olisi aika hankala yhtälö. Tai sitten sen elokuvateatterin, joka näyttäisi klassikkoelokuvia, mutta tilanne sen kanssa olisi vähän sama kuin baarinkin, en ehkä haluaisi työskennellä siellä itse.

 

Taivas + Helvetti -kirjassa on mielenkiintoisia tarinoita, mutta en kuitenkaan tiedä mitä tärkeää siitä voisi oppia. Lukiessa lähinnä ihmetytti, miten rohkeita haastateltavat ovat olleet ja yllätti, kuinka pohjalla heidän yrityksensä ovat käyneet. Kuitenkin loppujen lopuksi käteen jäi varsin vähän. Haastateltujen yrittäjäsissien kaltainen lukija voi saada kirjasta eväitä toimintaansa, mutta itse ainakin pärjään elämässä vähemmälläkin jännityksellä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!