Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Taivas + helvetti -Yrittäjäksi kasvaminen

Kirjoitettu 22.02.21
Esseen kirjoittaja: Elias Mäkinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taivas + Helvetti
Kirjan kirjoittaja: Terho Puustinen, Mika Mäkeläinen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Taustaa

Olen yläasteelta lähtien miettinyt onko minusta yrittäjäksi. Muistan, kun silloinen yrittäjyyden opettajani puhui paljon sisäisestä yrittäjyydestä. En silloin vielä oikein ymmärtänyt käsitettä, mutta halusin selvittää onko minusta yrittäjäksi. Nyt sen tiedän. Minusta on ja haluan yrittäjäksi.

Minulla ei ole ehkä se tyypillinen yrittäjätarina, jossa tulisin yrittäjäperheestä tai olisin tehnyt harrastuksestani työn. Olen ehkä ennemmin kasvanut ja tietoisesti opetellut yrittäjyyteen. Olen toki ollut ”yrittäjänä” aktiivinen luonnostaan mm tekemällä joulupukin keikkoja 14 vuotiaasta lähtien. Olen yläasteelta lähtien ottanut kaikki yrittäjyyteen liittyvät valinnaiskurssit. Pyöritimme mm. koulun välitunneilla kahvilaa. Katetta tästä muutaman satasen liikevaihdollisesta projektista taisi jäädä noin kympin verran per omistaja. Lukiossa oli tarjolla 2 yrittäjyyden kurssia, mutta tein niin paljon tunteja, että sain niistä 4 kurssia tehtyä. Taisin siinäkin rikkoa lukion ennätyksen. Toimin silloin mm projektipäällikkönä lukion tapahtumassa, joka oli kohdennettu uusille hakijoille yhteishaun alla. Lukiosta suoraan pääsinkin Tiimiakatemialle, yrittäjyyskehityksen sydämeen. Siellä otin kameran käteen, kun eräs asiakkaamme tarvitsi videoita ja minä olin tehnyt mopovideoita youtubeen ja halusin kokeilla kuvaamista järjestelmäkameralla. Siitä se palava intohimo sitten syttyikin. Höyrymedian alku.

 

Aseta tavoitteet korkeammalle kuin kukaan muu

Olen pitänyt tavoitteeni aina korkealla, mutta luettuani Taivas + Helvetti kirjan tajusin, että oma rimani on vielä matalalla isojen poikien rinnalla. Mieleeni jäi erityisesti erään Rovion yrittäjän lausunto, jossa häntä onniteltiin, että Angry Birds on isompi kuin Muumit. Hän tokaisi, että miksi häntä tämän pitäisi kiinnostaa, jos he voivat olla isompia kuin Disney. Hänen mukaansa erityisiä asioita voidaan saavuttaa vain erityisillä tavoitteilla. Ei keskinkertaisilla. Höyryssä meillä on ollut se haaste, että itse asetan meistä kolmesta kovimmat tavoitteet. Mentaliteettini tavoitteisiin on, että ne ovat hyviä suuntaa antavia, mutta ne eivät ole itseisarvoja. Jos esimerkiksi sanon tavoitteeksi, että kotaktoidaan 50 asiakasta tällä viikolla, olen tyytyväinen jo muutamaan kymmeneen. Se on silti huomattavasti kovempi mitä olisi ilman tavoitetta. Alekseilla suhtautuminen on hieman maltillisempaa ja heille tavoitteet asetetaan niin, että niihin päästään. Itselläni mikään tavoite ei ole ollut vielä niin iso, että se jännittäisi. Ehkä vielä joku päivä saan itselleni tasapainon saavutettavan ja tarpeeksi ison väliin.

Rovilta tuli myös pointti, että prototyyppejä pitää tehdä jatkuvasti ja matalalla kynnyksellä testattavaksi. Angry Birds oli yksi kymmenestä samaan aikaan kehitettävästä protosta. Sitten, kun huomattiin, että se tuottaa keskimääräistä paremmin annettiin sille enempi paukkuja. Nyt meillä on mennyt kaikki aika asiakasprojektien parissa, eikä yrityksen kehittämiseen ole ollut aikaa. Jos jatkamme samalla tavalla, aikaa ei myöskään ole tulossa. Olemme suunnitelleet jo ensimmäisen työntekijän rekryämistä. Itselle olisi ainakin tärkeää päästä ”työntekijästä” kameran varresta johtamaan ja kehittämään liiketoimintaa. Vaikka kuvaamista rakastan, olen sellainen ihminen, joka varmasti nauttisi mitä vaan tekisinkään. Liiketoiminnan kehittämisessä koen kuitenkin, että minulla on vielä enempi kasvupotentiaalia verrattuna kuvaustaitoihin. Itseä innostaa myös sarjayrittäjyys, joten tiedostan hyvin, että en voi kymmenen vuoden päästä käyttää aikaani vain esimerkiksi kuvaamiseen, joka on lähempänä työn tekemistä kuin työn luomista.

 

Tee timanttista jälkeä niin asiakkaille kuin työntekijöillesi.

Ola Kukkasniemi toi kirjassa työntekijöiden hyvinvointi näkökulmaa. Hän kehotti puhumaan työntekijöille yhtä avoimesti kuin puolisolle. Tämä on ainakin meillä Höyryssä ollut koko tiimimme lähtökohta. Uskon, että tällainen luottamussuhde syntyy ajan seurauksena, kun vietetään tarpeeksi myös vapaa-aikaa yhdessä. Olisi hienoa jos saisimme nettisivuillemme jatkuvan rekryn auki kahdesta syystä. Se loisi asiakkaille uskottavuutta, että olemme kasvava firma ja voisimme löytää sattumalta tiimimme timanttista täydennystä ja siten kasvattaa liiketoimintaamme. Uuden kuvaajan jälkeen seuraavana onkin muutaman myyjän rekry.

Ola työskentelee käsityöalalla, joka on omalta osaltaan verrattavissa videoihin, sillä nekin ovat taiteellista käsityötä. ”Tee työsi niin hyvin kuin pystyt viimeisiä yksityiskohtia myöten. Se voi olla kova referenssi, joka tuo lisää tilauksia”. En tiedä ärsyttääkö poikia, kun olen tarkka videoistamme, mutta uskon heidän tietävän, että se on vain välittämistä ja kehityshakuista. Annan siis paljon palautetta, joka voi joskus olla kovaakin. Poikien kehityksen seurauksena kehittävä palaute on vähentynyt huomattavasti. Oma mottoni on myös, että vaikka miten harmittaisi ja olisi ilmainen video kaverille, se tehdään niin viimeisen päälle kun pystyy. Video katsotaan aina sillä kulmalla, että miten siitä voisi saada siistimmän. Se voi poikia vaikka mitä tulevaisuudessa. Joskus nään itse videon ja katson, että tältä tiimiltä minä haluan tuotoksen. Se on tunne, jonka haluan katsojassa herättää.

Tampereen konepajojen yrittäjä Juhani Lahti tekee hyvän noston pienyrityksistä. Siellä ei ole varaa olla laiskoja tyyppejä. Kaikkia todellakin tarvitaan. Juttelin ystäväni kanssa joka on esimiehenä isossa organisaatiossa. Hän sanoi, että häntä harmittaa, kun ei voi valita tyyppejä töihin. Tai ennen kaikkea ei voi erottaa ”laiskoja” tekijöitä. Itselläni on tässä etuoikeutettu asema, jossa voin valita työkaverini. Uskon, että ensimmäiset hyvät valinnat on tehty ja nyt pitää vaan löytää lisää hyviä tyyppejä.

 

Ajatuksiani unelma-asemastani ja yritykseni

Tällä hetkellä mun ajatusmaailmaa kuvaa hyvin Kolumbuksen ajatukset. Lastataan laivaan hyviä tyyppejä, lähdetään matkalle kohti tuntematonta ja tehdään siitä seikkailu. Määränpäänä voi olla menestystarina tai jotain vähemmän hohdollista. Matka on innostava ja jos me epäonnistutaan, niin voidaan tehdä jotain muuta ja hyödyllistä.

Mistä haaveilisin jos epäonnistuminen olisi poissuljettua? Jos totta puhutaan niin vaikuttajana olemisesta. Haluan saada ihmiset kokeilemaan asioita, haastamaan itseään ja ennen kaikkea elämään täysillä. Haluan myös jatkaa yrittäjänä. Haluan firman, joka tihkuu kasvua ja kunnianhimoa joka solusta. Se houkuttaa lisää ympärilleni eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Haluan yrityksen, joka muuttaa koko toimialaa. Sinne töihin pääsystä kilpaillaan. Muut ottavat mallia. Haluan rakentaa skaalautuvan bisneksen esimerkiksi alustatalouden pariin. Haluan rakentaa seuraavan Woltin tai Spotifyn.

Mutta en vielä. Ensin haluan hieman kartoittaa kokemustani kasvuyhtiön johdossa Höyrymedian kanssa. Rakennetaan ensin tämä hyvälle pohjalle. Taidot ja tässä saadut verkostot eivät varmasti mene hukkaan. Meidän toimissamme pääsemme hyvin sukeltamaan usean eri toimialan syvyyksiin ja ehkä sitä kautta pystyn myös näkemään toimialakohtaisia haasteita.

Anyways koen, että tällä hetkellä olen parhaimmillani myynnin ja markkinoinnin johtamisessa. Miettimässä asiakaspolkuja ja asiakastyytyväisyyttä. Miettimässä kanavia ja sisältösuunnitelmia. Kuitenkin se missä haluan tulevaisuudessa olla on toimitusjohtajan paikka. Haluan suunnitella strategioita, miettiä vaihtoehtoisia skenaarioita, visioida isosti, ottaa vastuuta. Tästä minulla puuttuu vielä huomattavasti talous- ja analytiikkaosaamista. Lisäksi en ole rakentanut vielä mitään oikeasti isoa. Siinähän sitä oppisi. Sitä kohtihan tässä mentäisiin.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!