Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Taivas+helvetti

Kirjoitettu 22.03.19
Esseen kirjoittaja: Joona Takkula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taivas+helvetti
Kirjan kirjoittaja: Terho Puustinen & Mika Mäkeläinen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

On maanantai 25.2 ja olen lähdössä autolla kohti Oulua – rakasta synnyinkaupunkiani.

Istun autossa kauppakeskus Sepän parkkipaikalla ja valmistaudun tekemään lähtöä. Jotain aktiviteettiä haluaisin kuitenkin matkan ajaksi.

Lataan puhelimeeni suositun äänikirja-sovelluksen ja lunastan 30 päivän ilmaisen kokeilujakson. Selaan kuunnelluimpia äänikirjoja ja klikkaan kategoriaa ”liike-elämän kirjat”.

Olisi hyvä oppia jotain matkan aikana”, ajattelen itsekseni.

Taivas+helvetti. ”Tässähän se on. Tämä minun on pitänyt lukea jo aikaa sitten”, mietin mielessäni. Olen kuullut paljon hyvää tästä valtavan suositusta ja paljon puhutusta Terho Puustisen ja Mika Mäkeläisen kirjoittamasta teoksesta.

Asetan kuulokkeet korviini ja käynnistän auton. Matka voi alkaa.

Kirja kertoo 18 suomalaisen yrittäjän tarinan siitä, kuinka he saivat, tai menettivät kaiken. Etenkin nyt juuri aloittaneena tiimiyrittäjänä, ja yrittäjyydestä muutenkin kiinnostuneena kirja vaikuttaa minusta mielenkiintoiselta.

Saavun Ouluun ja kirjan kuuntelu on kutakuinkin puolivälissä. ”Mahtavia tarinoita!”, ajattelen. Kirjan tarinat on kerrottu niin älyttömän lukijaystävällisesti, että jokainen kirjaan tutustunut voi varmasti aistia yrittäjien kertomien tarinoiden tunteet itsessään.

Mieleeni jäi etenkin Niklas Hed ja hänen tarinansa Roviolla. Miten suuren ilmiön pelaaminen ja siitä hehkuva innostus voikaan saadakaan aikaan! Työtä Roviolla on tehty paljon, se on sanomattakin selvää. Minusta tarina muistuttaa erittäin hyvin siitä, miten meidän ihmisten tulisi aidosti tehdä sitä, mistä oikeasti nautimme. Elämä on liian lyhyt tehdä asioita, joista emme nauti. Joskus on hyvä pysähtyä ja todella miettiä, mikä on meidän jokaisen oma juttu, mitä rakastamme.

Olen itsekin miettinyt tätä usein, enkä vieläkään ole täysin varma, mikä on se minun juttuni. Pitkä kilpaurheilutausta jääkiekon parissa on toki tehnyt minusta tällaisen kuin olen, mutta onko se juuri se juttu, minkä parissa haluan tulevan työelämäni viettää? Toki mielenkiinnon kohteet elämässä voi muuttua aika ajoin, mutta silloin tällöin näitä asioita on syytä pysähtyä miettimään.

Aistini heräävät kuuntelemaan entistä tarkemmin, kun vuorossa on Suvi Widgrén ja hänen tarinansa. ”Tästä naisesta olen kuullut joskus ennenkin”, mietin itsekseni. Suvi kertoo tarinaansa ja tekee heti minuun vaikutuksen. Minua kiehtoo ajatus siitä, kuinka hän ennakkoluulottomasti otti yhteyttä Tanskaan ja halusi perustaa vaateketju Vilan liikkeen Suomeen – 22-vuotiaana. Pian hän mainitsee olleen aina tekevää sorttia, ja siksi käyneen koulunsa Jyväskylässä, yrittäjyyden huippuyksikössä Tiimiakatemialla. ”Ahaa! Onhan tästä Suvista ollut puhetta Piippukadulla. Miks en heti hoksannut.”, tajuan saman tien. Pieni hymy nousee huulilleni, ja tunnen pienimuotoista ylpeyttä ollessani samassa opinahjossa, missä Suvi on aikanaan ollut.

Pari päivää myöhemmin keskiviikkona pakkaan reppuni ja suuntaan auton keulan takaisin kohti Jyväskylää. Kirjan kuuntelu on puolivälissä. Vielä kymmenkunta yrittäjien tarinaa kuunneltavana.

Yhtäkkiä vuorossa on kertomus Aulis Kärkkäisestä ja hänen yrityksestään Lunawood Oy:stä. Hänen vahva Savon murre naurattaa minua. Kärkkäisen veljesten huikea työmoraali on vertaansa vailla. Tarinasta huokuu vahva ennakkoluuloton asenne työntekoa kohtaan. Olen aina ihaillut yrittäjiä, jotka ansaitsevat leipänsä kovalla työllä, etenkin fyysisesti haastavissa työtehtävissä. En tarkoita sitä, etteivätkö kaikki yrittäjät tee paljon työtä, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.

Kaiken kaikkiaan kirja oli loistava! Saapuessani kotiin Jyväskylään mietin hetken ajatuksia, mitä kirja minussa herätti. ”Mitä tästä jäi käteen?”, mietiskelen. Kirjassa esiintyi lukuisia yrittäjiä, jotka olivat joko saavuttanut paljon, tai menettäneet saman verran. Heitä kaikkia yhdistää muutama asia. He kaikki ovat ennakkoluulottomasti lähteneet tekemään sitä, mistä oikeasti tykkäävät. He ovat tehneet töitä rajusti, ja lähteneet kokeilemaan siipiään yrittäjyyden maailmassa. Moni heistä on tuskaillut vaikeuksien koittaessa ja lähes luovuttaneet yrittäjyyden suhteen, mutta kerta toisensa jälkeen nostanut itsensä ja yrityksensä toiminnan takaisin elävien kirjoihin. Nämä kokemukset antoivat minulle todellisemman kuvan yrittäjyyden kasvoista!

Asenne – it’s all about that

Mitä opin? Opin luottamaan siihen, että seuraamalla omia mielenkiinnon kohteita ja tekemällä töitä tavoitteiden eteen, voi joskus saavuttaa jotain suurta. Ymmärsin, että elämässä on joskus otettava myös riskejä, jotta voi saavuttaa tavoitteita.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!