Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tarina johtajuudesta

Kirjoitettu 10.02.20
Esseen kirjoittaja: Eerik Ylikulju
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Mikä tuuri, että ensimmäinen Tiimiakatemialla lukemani kirja oli näin mielenkiintoinen. Se avasi minulle ihan uuden näkökulman tiiminä toimimiseen ja nyt haluaisin heti alkaa rakentamaan omaa juuri perustettua tiimiyritystä tämän teorian pohjalle. Mieleen jäi se, miten kirjoittaja kuvaili huipputiimin mahdollisuuksia: ”Jos kaikki organisaation ihmiset saisi puhaltamaan yhteen hiileen, olisi mahdollista hallita mitä tahansa alaa millä tahansa markkinoilla mitä tahansa kilpailua vastaan milloin tahansa.” Ihmettelen, miten kirjasta, joka periaatteessa oli asiakirjallisuutta ja pelkkä ohje tiimityön edistämiseksi onnistuttiin saamaan lähes jännittävä tarina.

1.      Luottamuspula

Ensimmäisen kohdalla nostetaan esille se, miten paljon tiimiä haavoittaa jos omia sanoja varotaan ja yritetään olla haavoittumattomia. Luottamus rakentuu siitä, että jokainen uskaltautuu avautumaan omista asioistaan, niistäkin, joita ei haluaisi työyhteisölleen kertoa. Pidättyväisyys ja asioiden salailu rajoittaa luottamuksen syntymistä. Luottamus on kuitenkin sitä, että voi kertoa tiimiläisilleen asioita ja ei tarvitse pelätä tuomitsemista tai asioiden leviämistä muualle. Se on myös haavoittuvuutta eli sitä, että uskaltaa pyytää apua ja myöntää epäonnistuneensa. Tiimi, jossa on luottamuspulaa mm. epäröivät pyytää ja tarjota  apua vastuualueensa ulkopuolella ja keksivät verukkeita välttääkseen yhdessäoloa.

 

5.      Tulosten huomiotta jättäminen

Kirjassa toisena mainittiin ehkä keskeisin toimintahäiriö. Tässä painotetaan nimenomaan tiimin yhteisten tulosten ja tavoitteiden merkitystä. Kun oman egon pönkitys ja oman uran tavoitteet jäävät taka-alalle ja keskitytään yhdessä saavuttamaan kuukauden tai kvartaalin tavoitteita, tiimin jäsen haluaa ylittää itsensä uudelleen ja uudelleen. Mikään muu ei saa ihmistä suorittamaan paremmin kuin pelko siitä, että tuottaa pettymyksen tiimin muille jäsenille. Kun selvitetään yhteisiä tavoitteita, samalla selviää eri osa-alueiden tavoitteet ja niiden väliset ongelmat. Joukkueurheilu on esimerkkinä todella hyvä, koska esimerkiksi jääkiekossa tai koripallossa kaikki keskittyvät täysin tiimin eli joukkueen tavoitteeseen eli voittoihin ja pisteisiin. Yksi huippupelaaja, joka laskee omia pisteitään ei voita joukkueelle pelejä. Esimerkkinä mainittiin päähenkilö Kathrynin miehen valmentama koripallojoukkue, jolla ei ollut parhaat yksittäiset pelaajat vaan todella hyvä joukkuehenki, jossa keskityttiin joukkueen voittoon ja pisteisiin.

 

2.      Konfliktien pelko

Kun vältellään sanomasta jotain, mikä aiheuttaa ristiriitaa ja vaietaan, asiat jäävät vain ihmisten mieliin ja yhteistä mielipidettä ei synny. Jos huolenaiheet ja mielipiteet pidetään omana tietonaan ja sen sijaan seurataan vierestä, miten projekti ei yhtäkkiä onnistukaan, se on iso ongelma. Monesti välttääkseen ristiriidan ihminen tukahduttaa sanomansa ja luo muiden kanssa keinotekoisen sopusoinnun. Se koituu ongelmaksi myöhemmin mainittavissa kohdissa, kuten siinä että sitoutuisi tiimin yhdessä tekemiin päätöksiin. Lähes riidalta kuulostava voimakaskin keskustelu on hyvästä, kunhan se on rakentavaa ja vie kohti yhteistä mielipidettä. Vaikka aikaa ja energiaa menisi enemmän keskusteluun, se ainakin veisi tiimin päätökseen, mihin kenellekään ei ole ongelma sitoutua. Se viekin meidät seuraavaan aiheeseen. Tiimissä, jossa ilmenee konfliktien pelkoa usein sivuutetaan kiistanalaiset aiheet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tiimin kannalta. Tällaisen tiimin sisällä harrastetaan myös enemmän politikointia eli yritetään sanomisillaan miellyttää kaikkia. Tämä usein kuitenkin johtaa siihen että kukaan ei ole tyytyväinen.

 

3.       Sitoutumisen puute

”Kun ihmiset eivät ilmaise mielipiteitään eivätkä koe tulleensa kuulluksi, he eivät tule aidosti mukaan” Monesti tiimi väsyy väittelyyn ja päätyy kompromissiin, jossa yritetään miellyttää jokaista. Tämä kuitenkin harvoin on hyvä ratkaisu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisen ei tarvitse saada tahtoaan läpi. Päätökseen riittää se, että kaikki kokevat tulleensa keskustelun aikana ja he kokevat, että heidän mielipiteensä on kuultu ja se tiedostetaan. Tiimi, jossa ei onnistuta sitoutumaan synnyttää luottamuspulaa ja usein keskusteluihin palataan ja ajaudutaan jälkiviisauteen.

 

4.      Vastuun välttely

Vastuullisuus tiimin sisällä tarkoittaa mm. sitä, että tiimin jäsenet ovat valmiita vaatia tiimiläisiä tilille suorituksista tai käytöksestä, joka saattaa vahingoittaa tiimiä. Yleensä syynä on se, että halutaan välttää kiusallisia tilanteita ihmissuhteissa, kun pelätään kallisarvoisen ihmissuhteen vaarantumista. Ironista on se, että tämä vain huonontaa sitä. Toistan vähän itseäni mutta vertaispaine on paras tapa päästä korkeisiin suoritusvaatimuksiin. Kun vastuuta vältellään, niin hyväksytään keskinkertaisuuden riittävyys ja se tuottaa tiimin vetäjälle valtavan vastuun toimia kurinalaisuuden valvojana.

Täydellinen tiimi

Tiimi, josta nämä häiriöt onnistutaan poistamaan, on kuin hyvin toimeen tuleva kaveriporukka. Kaikki uskaltavat myöntää virheitään ja kohdistavat voimansa tärkeisiin asioihin muiden miellyttämisen sijaan. Palaverit ovat kiinnostavia ja isot ratkaisevat asiat nostetaan epäröimättä pöydälle ja ratkaistaan ne rakentavalla konfliktilla. Kun konflikteja tulee ja niiden pohjalta tehdään päätös, tiimi siirtyy epäröimättä eteenpäin ja kaikki sitoutuvat päätökseen. Alisuoriutujille luodaan terve vertaispaine parantaa suoritustaan ja yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Tiimin saavutuksiin suuntautuneet työntekijät pysyvät motivoituneina ja tiimi iloitsee onnistumisista ja kärsii epäonnistumisista yhdessä. Tiimin jäsenet asettavat tiimin edun omien etujensa edelle.

 

Soveltaminen omaan tiimiin

Nyt haluaisin heti alkaa soveltamaan teoriaa oman tiimini ihmissuhteiden rakentamiseen. Olen alkanut avautumaan enemmän ja tiedostan yhdessäolon merkityksen koko tiimille. Olen huomannut, että politikointi vain vaarantaa yhteishengen, vaikka voisi ajatella päinvastaista. Opettelua on vielä oman mielipiteen ilmaisussa ja muiden vaatimisessa tilille. Selkeä yhteinen tavoite itsessään kertoo kaikille, että hommia pitää tehdä ja vastuuta on pakko ottaa. Alamme tämän teorian pohjalta poistamaan toimintahäiriöitä, mutta kaiken keskiössä on luottamuksen luominen tiimin sisällä.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!