Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tarinat myyvät

Kirjoitettu 26.09.18
Esseen kirjoittaja: Timi Maunula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tarinan Valta - Tarinat myyvät seminaari
Kirjan kirjoittaja: Juhana Torkki
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Osallistuin muutama viikko sitten Tarinat myyvät seminaariin. Tapahtumapaikan kanssa kävi tuuri, sillä sinne oli toimistolta vajaat 50 metriä. Mulla oli muutamia syitä, miksi halusin tapahtumaan osallistua. Ensimmäinen oli se, että olimme julkaisemassa Vaffan uutta tuotetta ja halusin sekä terävöittää osaamistani tarinallistamisesta, että saada uusia ideoita sen toteuttamiseen. Toinen oli se, että suuri unelmani pääsystä Nordic Business Forumiin oli täyttymässä ja ajattelin, että olisi hyvä harjoitella tapahtumissa verkostoitumista etukäteen. Tavoitteeni verkostoitumisen saralla oli saada yksi tapaaminen liittyen tulevaan 24h haasteeseen. Onnistuin.

 

Miksi tarinat ovat tärkeitä? Juhana Torkki painotti heti spiikkinsä alkuun, että elämme ”in a world of mouth”. Tarinat leviävät suusta suuhun, sukupolvelta toiselle ja tyypiltä toiselle tyypille. Ihmisen mieli on narratiivinen joka sekä vastaanottaa, että pyrkii muuttamaan kaiken kuulemansa tarinan muotoon. Jopa meidän omakuvamme on niiden tarinoiden summa, joita meille on kerrottu lapsuudestamme. Mielestäni nämä perustelut ovat riittävät siihen, että jokaisen ihmisen ja erityisesti yrityksen tulisi miettiä oma tarinansa kuntoon. Sehän on mitä mainioin keino erottautua ja jäädä ihmisten mieliin! Tarinat ovat myös myyntitilanteissa tehokkaita. Torkki käytti tapahtumassa esimerkkinä uransa alussa olevan Steve Jobsin haastattelua, jossa toimittaja kysyy häneltä mikä on tietokone. Jobs kertoo vakuuttavan ja selkeän tarinan vastaukseksi. Vain muutamassa sekunnissa.

 

Video linkin takaa: https://www.youtube.com/watch?v=KmuP8gsgWb8&t=12s

 

No mikä on tarina? Mielestäni hauska vertauskuva liittyi juustoon. Juusto on mitä ilmeisimmin eteläeurooppalainen keksintö, varmaankin vahingossa syntynyt, kun maito on auringossa ”hiukkasen härskiintynyt”. Juusto on pakattua maitoproteiinia. Tarina pakkaa merkitystä. Tarina teorian tasolla varmaankin avautuu monelle hiukan erilaisena. Voidaan nähdä, että tarinalla on alku, huippukohta ja lopetus. Mielestäni voidaan myös nähdä, että tarinat jäävät avoimiksi ja jättävät kuulijansa pohtimaan lopetusta. Tarinat voidaan nähdä myös osana isompia kokonaisuuksia. Tarinoina, jotka sisältävät useampia kertomuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä Talvisota, joka on itsessään tarina, mutta sisältää useita kertomuksia, usealta eri taholta.

 

Mikä on hyvä tarina? Voiko se olla mielipide kysymys? Varmasti voi, mutta uskoisin, että teoriassa tarinat ovat hyvinkin samankaltaisia. Lähtökohtana tarinaa laatiessa on se, että sen tulisi aina herättää jokin tunne. Kun ihmisessä herää tunne, syntyy siitä aivoihin muistijälki. Tarinan kertojan olisi tärkeää antaa kuulijalle mahdollisuus ”nähdä” tarina itse. Muistele tarinaa jonka vaikka omat vanhempasi omassa lapsuudessasi kertoivat uudestaan ja uudestaan. Huomaatko? Näet päässäsi kuvia kun ajattelet tarinaa. Voit nähdä tarinan. Se voi tulla uniisi ja tietyt paikat tai esineet saattavat palauttaa tarinan kuvat päähäsi. Hyvä tarina jää mieleen ja on helppoa toistaa. Eikö totta? Riittävän uskottavasta ja hyvästä tarinasta tulee meille myös helposti totta. Tietyissä tilanteissa tämän voi nähdä ongelmalliseksi. Mietin itse tilannetta jossa riittävän usein valehtelee ja toistaa samaa valhetta. Tässä käy helposti niin, että valheesta tulee totta myös itselle.

 

Vaikka tarinat kuulostavat lähtökohtaisesti erilaisilta, on niissä kuitenkin hyvin paljon yhteneväisyyksiä. Arkkityypit on hyvä kulma tarkastella näitä samankaltaisuuksia. Mietipäs vaikka Tuhkimo arkkityyppiä. Pieni tyttö sorron alla, usko parempaan elämään, matka kohti huippua ja unelmaa. Taikka sitten David & Goljat arkkityyppiä. Pieni ja nokkela taistelee isoa ja pahaa vastaan, pieni voittaa nokkeluudellaan. Rokka arkkityyppi, jossa pieni anarkisti taistelee systeemiä vastaan, on luova anarkisti, haastaa vanhat näkemykset. Robin Hood, joka varastaa rikkailta ja antaa köyhille. Kaikissa tarinoissa toistuu siis samat tietyt kaavat.

 

Mikä olisi hyvä tarina minulle? Mitä vastaisin, jos joku kysyisi: Kuka sinä olet? Ihmiset vastaavat pääsääntöisesti näin: Olen 22 vuotias, Espoosta kotoisin oleva pojankloppi. Opiskelen ja toivoisin jonain päivänä olevani täysipäiväinen yrittäjä. Ihmiset liittävät edelleen oman identiteettinsä hyvin pitkälti omaan ammattiinsa. Mutta eihän tämä vastaa yhtään kysymykseen. Voisiko vastaus kysymykseen kuka olet, olla jotain tännepäin: Olen Timi. Avopuoliso, isoveli ja ystävä, jolla on palava halu oppia, ja tuoda iloa sekä ympärilleni, että itselleni. Mitä teen työkseni, on siis eri kysymys kuin kuka minä olen. Tulevalle työnantajalle voisin vaikka kertoa kertomuksen, joka sisältäisi kymmeniä eri tarinoita mitä ihmeellisimmistä kommelluksista matkani varrella.

 

Seminaari oli kaiken kaikkiaan timanttinen kokonaisuus ja kävelinkin suorilta kirjastoon lainaamaan Torkin kirjoista seuraavat: Tarinan Valta ja Puhe Valta. Suosittelen lämpimästi perehtymään. Mielettömän siistejä juttuja!

 

Käytimme tarinointia myös uuden vaatteemme julkaisussa. Tämäpä ei ole minun raapustamani juttu, mutta niin hieno taidonnäyte Antilta, että ansaitsee kiitokset. Selitin seminaarin annin varmastikin niin sekavasti, että hyvä jos Antti sai mistään jutusta kiinni. Alla olevan linkin takaa hiukkasen alaspäin scrollaamalla, voipi löytää tarinointia uudesta tuotteestamme. Tietenkin meidän omalle tyylille uskollisena..

 

https://www.friendswithvaffa.com/shop/nhlpc/

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!