Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tarinoiden taika ja ihmisen tarpeet

Kirjoitettu 22.08.18
Esseen kirjoittaja: Tanja Jämsä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Throne of class 1 ja 2, Talon saaga 1, 2, 3 ja 4, Loukkupoika 1
Kirjan kirjoittaja: Sarah J. Maas, Julie Kagawa, Nonna Wasiljeff
Kategoriat: 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tarinoiden taika ja ihmisen tarpeet

 

Ihmisillä on tarpeita. Tarpeet voivat olla fyysisiä tai henkisiä ja yleensä juuri henkiset tarpeet ovat niitä tärkeimpiä. Näitä ovat muun muassa arvostus, hellyys, henkinen turva, kunnioitus, varmuus, tuki, välittäminen, valta, vapaus, vastuu, tietoisuus, ymmärrys, aitous ja huumori. Erilaisia tarpeita on vaikka kuinka paljon ja juuri ne tarpeet yhdistävät ihmisiä kaikkialla maailmaa. Kaikilla on samat tarpeet, joskin eri tarpeita eri aikaan ja eri määrissä, mutta kaikkien perus tarpeet ovat kuitenkin samat.

Olen taas joutunut seikkailun täytteisten fantasiakirjojen armottomaan kierteeseen. Ahmin melkein kirjan päivässä, jos suinkin vain aika antaa myöten. Minun on uskomattoman vaikea irtautua tarinasta ja kun en lue, tarina kolkuttaa takaraivossani jatkuvasti muistuttamassa keskeneräisyydestään. Tämä tilanne minulla on tällä hetkellä. Sain yhden kirjan luettua loppuun toissa päivänä illalla, mikä mahdollisti eilen minulle täydellisen tehokkaan työpäivän. Työpäivän ja illan sosialisoitumisen jälkeen päätin palkita itseni aloittamalla kirjasarjan toisen osan. No, siihen ne yöunet sitten meni. Heräsin aamulla väsyneenä ja laahustin aamutoimien pariin. Mielessäni jyskytti jatkuvasti kesken jäänyt kirja, mutta en antanut houkutukselle periksi, sillä tiesin lukemisen lopettamisen olevan sen jälkeen mahdotonta. Lukemisen koukuttavuutta voisi verrata pöydälle asetettuun karkkikuppiin, mikä on täynnä juuri niitä herkullisimpia karkkeja. Jos erehtyy ottamaan yhden pienen karamellin, huomaa pian ottavansa toisen ja lopulta kuppi on jo puolillaan tai lähes tyhjä. Niihin tulee armoton himo.

Pääsin toimistolle asti avaamatta kirjaa ja yritin aloittaa päivän kirjoitustyötä. Se ei onnistunut, sillä pää löi tyhjää epämääräisiä tarinaa koskevia ajatuksia lukuun ottamatta. Aloitin siis kuvitustyöllä, mikä onneksi sujui yllättävän helposti. Työn tehtyäni aloin taas pohtia kirjoittamisen aloitusta. Mutta hitsi vie olisi tehnyt mieli vain alkaa lukea! Avauduin ajatuksistani toimistossa kanssatyöskentelevälle, joka on työssään perehtynyt erityisesti ihmisen perustarpeisiin. Hän kysyi minulta, mitä tarpeita lukeminen minussa täyttää. Vastasin aika epävarmasti muutamia tuntemuksia ja ajatuksia, mitä tarinat minussa herättävät. Hän antoi minulle paperin, johon oli listattu 100 ihmisen perustarvetta ja pyysi minua rastittamaan paperista kohdat, mitkä tarpeet tarina minulla täyttää. Rastitin kohdista 73. Tämä osoitti aika selkeästi, miksi olin tarinaan niin koukussa ja tunsin pakottavaa tarvetta ahmia tarinaa itseeni. Tarinat täyttävät perustarpeitani tehokkaammin, kuin mikään muu tietämäni keino. Toki on kirjakohtaista, kuinka hyvin kirjailija on onnistunut rakentamaan kyseisen tarinan vastaamaan mahdollisimman moneen tarpeeseen.

 

Tarinat myy

Ajattelin jo aikaisemminkin kirjoittavani tarinoista ja niiden myyvyydestä. Olen nimittäin huomannut hauskan trendin kosmetiikkamarkkinoilla, mikä koskee Lumenen uuden tuotesarjan brändäystä. Lumene on brändännyt koko tuotesarjan luonnon ympärille.

”Tehokkaasti kosteutettu iho näyttää elinvoimaisen nuorekkaalta. Täynnä puhdasta, tiivistettyä kosteutusta: jokainen pisara sisältää puhdasta pohjoista lähdevettä, kosteuttavaa koivunmahlaa ja kosteutta sitovaa pohjoista levää sekä tehokasta hyaluronihappoa. Kosteuttaa epidermiksen syvimpiä kerroksia sekä häivyttää hienojen juonteiden ja ryppyjen näkyvyyttä, jättäen ihon täyteläiseksi, kimmoisaksi ja raikkaan heleäksi.” – Lähde sarjan seerumin tuotekuvaus.

”Vesi ja valo, kosteutus ja hehku – nämä yhdistelmät ovat resepti tämän edistyksellisen, kirkastavan tiivisteen takana. Uudistunut kirkastava teknologia sisältää antioksidanttipitoisen lakan marjauutetta ja heleyttävää C-vitamiinia, jotka elvyttävät välittömästi väsynyttä ja sameaa ihoa. Ainutlaatuisen puhdas pohjoinen lähdevesi ja kosteutta sitova hyaluronihappo kosteuttavat ihoa saaden ihon näyttämään sileämmältä ja kauniin hehkuvalta. Kaunein valo tulee luonnosta – sytytä ihosi luonnollinen hehku.” – Valo sarjan seerumin tuotekuvaus.

Voiko kauniimmin kirjoittaa vedestä ja kemikaalien yhdisteestä. Sitä tuntee itsensä oikein maailman parantajaksi ja raikkauden ja luonnon puolustajaksi tiputtaessaan pari tippaa seerumia kasvoilleen. Rehellisesti tuotekuvaukset vetosivat minuunkin ja olen jo useamminkin käynyt ihastelemassa tuotesarjan tuotteita ja niiden hempeitä raikkaita tuoksuja ja unelmiin kuljettavia tarinoita. En tarvitse kyseisiä tuotteita. Haluaisin kuitenkin omistaa edes jonkin näistä tuotesarjan tuotteista. Haluaisin käsiini pienen purnukan täynnä pohjoisen raikkautta maan pehmeyteen sekoitettuna ja ripauksella auringon valoa. Voisiko olla ihanampaa? En kiinnittänyt tuotesarjan myyntitaktiikkaan todellista huomiota, ennen kuin huomasin valtaosan kavereistani omistavan ainakin yhden pullon lähteen pisaroita tai valon säteitä. Taitavat tarinat tehota aika moneen muuhunkin, kuin vain minuun.

Toinen hauska huomioni tuotesarjasta on se, että vaikka brändi on kaikki kaikessa yhteydessä luontoon ja raikkauteen, luonnonmukaisia nämä tuotteet eivät kuitenkaan ole. Tarinat antavat vain tämän vaikutelman.

 

Tarve myy

Markkinoinnissa ja myynnissä ajatellaan usein ihmisen ostavan jotain joko tarpeesta tai mielihalusta. Mutta oikeastihan kyse on vain kahdesta erityylisestä tarpeesta. Tarve, johon ei liity mitään muuta kuin käytännön tarvetta (mikä voi kauemmaksi katsoen olla kuitenkin tarpeeton tarve, minkä miellämme vain itsellemme ehdottomaksi tarpeeksi) tai mielihalun tuoma tarve. Mielihalu voikin olla helposti vain heijastuma jonkin perustarpeen täyttymisen puutteen luomasta tilasta. Esimerkiksi jos minulla on negatiivinen ja yksinäinen mieliala, enkä ole saanut osakseni tarpeeksi hellyyttä, lämpöä ja hoivaa, saatan kohdata mielihalun ostaa itselleni ihanan kasvonaamion ja lämpöiset pörröiset sukat. Nämä tuotteet heijastavat sen hetkisiä tarpeitani ja täyttävän ne hemmotellessani itseäni.

Tästä saammekin sitten hienon aasinsillan myynnistä valmennusten maailmaan. Miten oppisimme tunnistamaan tarpeemme ja siten myöskin reagoimaan niihin tarvitsemillamme tavoilla? Jonkin tietyn tarpeen täyttymättömyys voi helposti johtaa epäonnistumisen tai negatiivisuuden kierteeseen, missä tarvetta tulee tahtomattaankin täyttäneeksi jotenkin muuten, kuin kestävällä keinolla. Kävin kesän alussa Mokatan valmennuksesta, mikä keskittyi tiimityöskentelyn ja työilmapiirin parantamiseen käymällä läpi kunkin tarpeita, mitä työpaikalla täyttyy ja mitä jää täyttymättä. Työpaja avasi silmiäni tarpeiden merkityksestä. Ne ovat niin näkymätön ja huomaamaton asia, mutta ihan yhtä tärkeitä kuin vesi tai ilma on ihmiselle. Uskon käsitteleväni tämän syksyn aikana paljon tätä asiaa, pyrkiessäni löytämään tarpeeni ja tunteeni, sekä keinot miten voin nämä täyttää. Olen myös koekaniinina kokeilemassa Mokatan uutta kalenterivalmennusta. Valmennuksessa keskitytään ihmisen perustarpeisiin, minkä myötä rakennetaan optimaalinen kalenteri. Kalenteri suunnitellaan tukemaan unensaantia, ravitsemusta, lepoa, aktiivisuutta, liikuntaa, sosiaalisuutta ja kehittymistä. Odotan innolla näkeväni, miten kalenterivalmennus ja oikea kalenterin suunnittelu vaikuttaa arkeeni, tehokkuuteeni ja hyvinvointiini.

 

Tarvitsen tarinoita

Olen aikaisemmin joskus kirjoittanut kirjoista ja siitä, miten haluaisin lukea vain tarinoita. Muistaakseni lopputulemani oli silloin se, että aion käyttää kirjallisuutta itseni palkitsemiseen. En ole varma haluanko enää ajatella niin. Toisaalta joo, haluan päivän päätteeksi lukea ja kokea sen palkintona, mutta haluan myös ajatella lukemista jonain, mitä minä vain tarvitsen. Tarinat antavat minulle jotain, mitä en saa mistään muusta. Erityisen tärkeitä ovat kirjat. En saa karsia itseltäni niitä pois. Eikä se haittaa, vaikka luenkin täysin hömpänpömppää tai päätöntä fantasiaa. Ne kirjat täyttävät useammat tarpeeni kuin perus tietopohjaiset kirjat. Toki niistäkin voi saada hyviä oivalluksia ja innostusta, mutta ne kuitenkin koskettavat vain niin harvaa tarpeistani, etteivät ne innosta minua lukemaan ja herätä suurempaa mielenkiintoa. Minkä minä sille voin, että kirjailijat osaavat olla välillä vähän tylsiä.

 


Tähän tekstiin minua innoittivat kahden viimeisimmän kuukauden sisällä lukemani fiktiivinen kirjallisuus.

Tagit: ,