Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tästä tuonne

Kirjoitettu 12.12.13
Esseen kirjoittaja: Mila Lehto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tästä eteenpäin
Kirjan kirjoittaja: Marshall Goldsmith
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Usein menestyneet ihmiset tyytyvät normaaleihin käyttäytymismalleihin, koska ne ovat toimineet tähänkin asti. Ei huipputason juniorikiekkoilijakaan loista liigassa, vaan hänen täytyy harjoitella koko ajan pystyäkseen vielä parempaan. Samalla tavalla johtajan tulee harjoitella ja kehittyä koko ajan pystyäkseen olemaan entistä parempi, mahdollisesti nousemaan johtoportaassa ylöspäin. Heidän on yleensä hankala uskoa, että tavat joilla he pääsivät “tähän”, eivät auta heitä pääsemään “tuonne”. Marshall Goldsmith on yritysjohdon huippuvalmentaja. Hän löytää menestyneiden ihmisten käyttäytymismalleista virheen, joka estää menestyjää pääsemään eteenpäin, vielä suurempaan menestykseen. Joilla johtaja pääsee “tästä” “tuonne”.

 

Goldsmithin mukaan muuttujan on päästävä neutraalitilaan. Jos olet ääliö, sinun ei tarvitse ruveta viljelemään kehuja ja nuolemaan toisten takamuksia muuttuaksesi mukavaksi hepuksi. Lopetat vain ääliönä olemisen. Et hauku, lyttää tai kritisoi kaikkea. Sen sijaan, että ääliömäisyyden lisäksi alat kivaksi, kannattaa vain jättää pois pahat tavat. Näin muutut mukavaksi tekemättä mitään! Osittain kuitenkin vastustan tätä. Lehtosen Timo on usein treeneissä julistanut “Älkää olko pullamössöä!” Eivät kaikki voi olla samaa mieltä. Eriävät mielipiteet ovat myös tärkeitä. Myös Isaac Williamsin Dialogi -kirjan luettuani olen ymmärtänyt, että keskustelussa on tärkeää olla myös vastustajia, kuin myös sivustakatsojia tai myöntelijöitä. Kritiikki on vain osattava tuoda esille kunnioittavasti ja suoraa puhuen.

 

Kirjailija on listannut 20 yleisintä huonoa käytösmallia, joiden takia hänen asiakkaansa eivät ole kykeneväisiä pääsemään eteenpäin. Ne ovat:

1. Liian suuri halu voittaa

2. Liiallinen asioihin puuttuminen

3. Muiden arvosteleminen

4. Haitallisten huomautusten tekeminen

5. Lauseen aloittaminen sanoilla “ei”, “mutta” tai “toisaalta”

6. Oman älykkyyden korostaminen

7. Vihaisena puhuminen

8. Kielteisyys

9. Tiedon salaaminen

10. Kyvyttömyys antaa asianmukaista tunnustusta

11. Kunnian ottaminen silloin, kun emme ole sitä ansainneet

12. Tekosyiden esittäminen

13. Takertuminen menneisyyteen

14. Tiettyjen ihmisten suosiminen

15. Kyvyttömyys osoittaa katumusta

16. Kyvyttömyys kuunnella muita

17. Kyvyttömyys ilmaista kiitollisuutta

18. Viestintuojan rankaiseminen

19. Vastuun siirtäminen

20. Liiallinen tarve olla “oma itsensä”

 

21. Tavoitepakkomielle. Tämä ei ole varsinaisesti huono tapa, vaan niiden alkulähde. Se voi sokaista näkemästä alkuperäistä organisaation tavoitetta omien tavoitteiden alta. Pyrkimys tavoitteeseen on niin suuri, että se aiheuttaakin enemmän hallaa kuin hellettä.

 

Miksi sitten takertua asioihin, jotka liittyvät ihmissuhteisiin? Goldsmith työskentelee organisaatioiden johtoportaissa. Tämä tarkoittaa, että ammatilliset taidot ovat kunnossa, he ovat asiantuntijoita. Ainoa asia, joka niin pitkällä voi tulla tielle, on ihmissuhdetaitojen virheet ja puutteet. Hyvä esimerkki tästä on lääkärit. Kukaan ei epäile, että lääkärimme olisi ammatillisesti epäpätevä, eikä osaisi hoitaa kipeää jalkaamme. Arvoimme häntä sen perusteella, kuinka hyvin hän käsittelee meitä. Miten vastaa kysymyksiin, kuinka hän kuuntelee? Urallaan hyvin edenneillä ihmisillä ainoita muutoksia joita he voivat tehdä, ovat muutokset jotka liittyvät ihmissuhteisiin. Tiimiakatemialla ei varsinaisesti ole johtoportaita, mutta Goldsmithilla olisi silti varmasti paljon opetettavaa täälläkin. Kaverijohtamisessa, joka meille on tärkeää, ihmissuhdetaitojen tulee nousta vähän kuin uusiin sfääreihin. Esimerkiksi oman älykkyyden korostaminen ei vain käy, koska muuten toiset ajattelevat johtajan nostavan itsensä muiden yläpuolelle.

 

Kaikki 20 huonoa käytösmallia voi jakaa kahteen osa-alueeseen. Toimittaja Tom Wolfe on kehittänyt teorian tietopakosta. Noin puolet tavoista menee tarkemmin tarkasteluina tämän alle. Se on tarvetta jakaa sellaista tietoa muille, jota he eivät jo tiedä. Vaikka se ei edistäisikään itse kertojan parasta. Tämä on nähtävissä niin päivittäisissä uutisotsikoissa, kuin tyttöjen vessassa tapahtuvassa juoruilussa. Toinen puoli huonoista tavoista menee tunteiden luoman pakon alle. Ne ovat tunteiden näyttämistä, esimerkiksi viestintuojan rankaiseminen. Näin ollen meidän tulisi muistaa tietoja ja tunteita ilmaistessa pohtia ensin onko tämä tarpeenmukaista tai sopivaa. Jos se ei ole, se kannattaa jättää ilmaisematta.

 

Tärkeä keino, joka auttaa pääsemään eteenpäin on palaute. Palautteen vastaanottaminen ja sen antaminen. Palaute saadaan niin ennen muutokseen ryhtymistä (jotta ongelma löytyy) ja sen jälkeen, jotta tiedetään onko ongelma poistunut.

“Muutos ei ole yksisuuntainen tie. Siinä on mukana kaksi osapuolta: se, joka muuttuu, ja ne, jotka huomaavat sen” Marshall Goldsmith

Koska nämä 20 tapaa ovat ihmissuhteisiin liittyviä, on tärkeää kysyä ihmisiltä, joiden kanssa olet tekemisissä, onko muutosta tapahtunut. Vain sillä tavalla saat oikeasti tietää, onko muutosta tapahtunut. Usein palauteprosessi ei ole vaikea. Vasta sen hyväksyminen on. Jotta muutos voi tapahtua, tulee ongelmat hyväksyä.

 

Kun ongelmat on hyväksytty, päästään ratkomaan niitä. Tämänkaltaisissa ongelmissa on aina hyvä aloittaa anteeksipyytämistä. Ihmiset arvostavat anteeksipyytämistä. Kirjan ainoa vinkki anteeksipyytämiseen oli “tee se mahdollisimman nopeasti” . Seuraavana Goldsmith kehottaa mainostamaan muutoshaluaan. Ihmiset harvoin huomioivat muutosta, elleivät he tiedä siitä. Näin tulee myös mahdollisuus aina mainostettaessa pyytää parannusehdotuksia.

 

Kuuntele. Aktiivinen ja hyvä kuuntelija ajattelee, ennen kuin puhuu. Hän kuuntelee kunnioittaen. Hän myös arvoi vastaustaan ennen sen sanomista. Jos vastaus ei ole hyödyllinen, hyvä kuuntelija osaa jättää sen pois. Kannattaa siis käyttäytyä aina niin, kuin olisi ensitreffeillä. Kuten anteeksipyytäminen, myös kiittäminen on arvostettua. Tämän takia ihmistä pidetään mukavampana, kun hän kiittää. Kiitollisuus on tunne ja kiittäminen osa hyviä käytöstapoja. Sano “kiitos” aina, kun koet pienenkin tarpeen sille.

 

Goldsmithin tekniikassa on tärkeää seurata kehitystä. Muutosprosessi on melko turha, jos kommentteja ei saa sen aikana. Palaute, joka kertoo muuttumattomuudesta, on vuoden kuluttua turhauttava, koska ei ole osannut vaikuttaa siihen. Jos kommentteja ja ehdotuksia saa kuitenkin pitkin prosessin, pystyy muutosta seuraamaan. Näin myös työtoverit näkevät edistyksen pikkuhiljaa. Viimeisenä keinona kirjailija on esitellyt syötteen hankkimisen. Lyhyesti se tarkoittaa muutoskeinojen pyytämistä muilta ihmisiltä.

 

 

Marshall Goldsmith kertoo kirjassaan millä tavalla hän työskentelee asiakkaidensa kanssa. Hän puhuttelee lukijaa ikään kuin tämäkin olisi yksi hänen asiakkaistaan. Kuitenkin hän muistuttelee usein, että “kotidiagnoosit eivät ole luotettavia” “jos joku on sanonut sinulle, että olet kielteinen, se ei tarkoita, että se olisi ongelma”. Hän ei halua, että tekniikoita aletaan käyttää itsekseen työpaikoilla. En siis jotenkin saanut jutun juonesta kiinni, miksi kirja on kirjoitettu, jos hän ei halua sen oppeja käytettävän? Kirja kuitenkin herättelee ajatuksia. Vaikka itsellä ei olekaan ammattitaitokaan vielä asiantuntijamaista, voi ruveta jo muokkaamaan näitä ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia, joita meillä jokaisella on luultavasti listasta usempia. Jos vain näemme ne.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!