Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miten voin hallita ajatuksiani?

Kirjoitettu 16.03.20
Esseen kirjoittaja: Esa Salonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tee itsestäsi mestariajattelija
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kysyin aiempia esseiden kirjoittamisen jälkeen valmentajaltamme Anu Mantereelta miten voisin kehittyä esseiden kirjoittamisessa/reflektoinnissa, josta yhtenä vinkkinä tuli kysymys: Mihin kysymykseen haluat tällä kirjalla löytää vastauksen? Järvilehdon Tee itsestäsi mestariajattelijasta (2012) päätin ottaa kysymykseni erittäin yllättävän:

“Miten voin hallita ajatuksiani?”

Ajatusten alku ja loppu

Älä ajattele vaaleanpunaista elefanttia – onnistuitko? Mielenkiintoista kyllä aivot eivät ymmärrä kielteistä muotoa olla ajattelematta, vaan aloittavat ajatuksen kun jokin ärsyke tulee vastaan. Ajatukset saavat alkunsa myös muilla tavoilla, kokonaisuudessaan Järvilehdon (2012) mukaan kolmella eri tavalla:

  1. Päättämällä mitä ajatella – fokus
  2. Ruumiin sisäisestä muutoksesta – esim. nälkä
  3. Ympäristöstä – ärsyke

Miten sitten puolestaan voimme lopettaa mielessä pyörivän ajatuksen, esimerkiksi vaaleanpunaisesta elefantista? Mielessä pyörivistä ajatuksista ei pääse eroon vain ajattelemalla muuta, koska se jää pyörimään taustalle. Niistä pääsee kuitenkin pysyvästi eroon neljällä tavalla:

  1. Ajatusprosessi saa sulkeuman – siihen liitetyn lopputuloksen
  2. Haarautumalla uusiksi ajatuksiksi – Ajatus muuttaa muotoaan
  3. Ympäristötekijät muuttuvat niin, ettei lopputuloksen tuottaminen ole enää mahdollista
  4. Toisen Ajatusprosessi voimalla

Näiden tiedostaminen auttaa meitä jo hahmottamaan kysymyksemme kokonaisuutta siitä, miten voimme hallita ajatuksiamme. Toki jos se olisi näin yksinkertaista, kirjakin olisi varmaan loppunut näihin kahteen kappaleeseen.

Hankalat ajatukset

“Jos mielessä pauhaa kaikenlaista epämiellyttävää, ei sille pärjää tahdonvoimalla. Keskeistä ajattelun ohjaamiselle ei siis ole hampaan pureminen, vaan oikeanlaisten ajatusskriptien synnyttäminen” – Järvilehto (2012)

Itse olen käyttänyt vaikeiden asioiden käsittelyssä yksinkertaista mallia, joka rakentuu kahdesta kysymyksestä: Voinko vaikuttaa asiaan? Jos en unohda, jos voin; Milloin vaikutan asiaan?. Järvilehto puolestaan esitti seuraavanlaiset mallit niiden käsittelyyn:

  1. Tiedosta, että väsyneenä tai sairaana ajatuksen kulku ei ole normaalia. Leimaa se siihen ja unohda
  2. Tik-tak on metodi mielessä pyöriviin huoliin. Jaa paperi pystysuunnassa kahtia ja kirjoita vasemmalle TIK (johon kirjoitat huolen) ja oikealle TAK (johon kirjoitat myönteisemmät näkemyksen samasta asiasta, tai ratkaisun)

Tik-Tak on kuitenkin vielä konkreettisempi esimerkki toimintatavasta vaikeiden ajatusten hallitsemisessa.

Mielen kaksijakoisuus

Työtä hakiessani olen itsekkin aikanani sortumaan yhteen yleisistä mokista, siellä luki: “Pystyn hoitamaan useampaa asiaa samaan aikaan” ns. multitaskaamaan. Tämä on kuitenkin lähellä illuusiota, ja oikeastaan sen vastakohta on käsittääkseni arvostetumpi asia työmarkkinoilla – fokus.

George Miller osoitti ihmisen työmuistin olevan seistsemän yksikön kokoinen, eli kykenemme kiinnittämään huomiota noin seitsemään asiaan kerrallaan – siinä kaikki. Tämä on kuitenkin äärimmäinen maksimimäärä, yleensä puhutaan noin viidestä yksiköstä, jota tietoisessa mielessä, työmuistissa voi olla. Tähän kun lasketaan mukaan kaikki mieleen juolahtavat asiat esimerkiksi tekemättömistä asioista, alkaa työmuisti olemaan vähissä. Se ei riitä mitenkään pelkiltään hallitsemaan monimutkaisempia kokonaisuuksia.

Mielen toinen osa on tiedostamaton mieli, jossa myllää jatkuvasti yllättävänkin iso määrä dataa, tarkemmin sanottuna 280 000 kertaa enemmän dataa sekunnissa. Siihen sisältyvät mm. tavat, toimintamallit, mielen mallit ja omana osanaan vielä intuitio.

Dane & Pratt 2007 tutkivat intuitiota huippujohtajilla, joilla yleisesti päähän juolahtavat ajatukset eivät olleet arkisissa asioissa sen kummempia, mutta alakohtaisissa asioissa he pesivät intuitiivisella ajattelulla järjen käytön mennen tullen. Tämä johtuu siitä, että kokemuksiensa kautta heidän tiedostamaton mieli on harjaantunut siten, että heillä on sellaisia ajatusmalleja monimutkaisista asioista ja tilanteista, joissa he ovat olleet.

Tällöin yllä mainittu harjaantuneisuus ja Gladwellin Kuka menestyy ja miksi (2010) kirjassa lukemani 10 000:n tunnin asiantuntijuuden rajapyykki käyvät hyvin keskenään järkeen. Toistoilla ja tekemisellä siis harjoitetaan tietoisen mielen ympärillä olevaa tiedostamatonta mieltä ja sen hiljaista tietoa (Michael Polanyi). Intuition käyttöä voi kuitenkin Järvilehdon mukaan harjoittaa myös muutenkin kuin tekemisen avulla:

  • Mietiskelyllä esimerkiksi muutamana iltana viikossa puoli tuntia (meditoimalla). Tutustuen mieleesi kun annat sen vain virrata – esimerkiksi lasillisella punkkua, kynällä ja paperilla.
  • Uusia taitoja harjoittelemalla esimerkiksi yhden vuodessa synnytät uudenlaisia ajatusskriptejä, jotka ruokkivat intuitiivista ajatteluasi

Laajennettu mieli

Meidän mielemme ja ajatuksemme eivät kuitenkaan ole ainoastaan päässämme. Nimittäin jos palaamme listaan siitä, mistä ajatus alkaa. Yksi kolmesta tekijästä oli ympäristö. Ajatellaan vaikkapa, että keittiössäsi on tiskivuori. Sen nähdessäsi mielessäsi alkaa ajatus tiskaamisesta, mutta mitä jos kyseistä tiskivuorta ei olisi? Koko ajatus ei alkaisi.

Ympäristöön kannattaa siis kiinnittää huomiota. Voit vaikuttaa siihen tietoisesti ympäröimällä itsesi mielialaa tai ajatteluasi parantavilla kuvilla, ihmisillä tai muilla asioilla, jotka kannustavat sinua eteenpäin.

“Ympäristösi avulla pystyt vaikuttamaan merkittävästi ajattelusi laatuun” 

Tämä herätti itsessäni ajatuksen siitä, kuinka paljon tosiaan ympäröivät ihmiset vaikuttavatkaan sinuun, sekä sinä heihin jo ilman minkäänlaista kanssakäymistä – pelkkä näkeminen riittää. Aloinkin ajattelemaan mielessäni kaikkea ympärilläni olevaa “ajatusten aloittajiksi”.

Mielenkiintoiseksi asiaksi muodostui myös se, että kuinka tämä on myös täysin uuden asteen keino ajatella ihmisten innostamista ja inspiroimista. Jos voisit esimerkiksi yritysmaailmassa nähdä joka päivä Jari Sarasvuon, hän varmasti inspiroisi sinua sen mielikuvan kautta, joka sinulla hänestä on. Tämä mielikuva on todennäköisesti varsin innostava ja inspiroiva niiden asioiden takia, jota hän on tehnyt.

Ajatusten alku ei ole kuitenkaan ainoa asia, jonka kautta ajattelumme laajentuu itsemme ulkopuolelle. Myös mieleen tulevien ajatusten, tai niiden muistamiseen käytettävät muistiinpanovälineet, tai kalenteri ovat osa ajatteluamme. Lisäksi meillä on jatkuvasti mukanamme rajaton määrä tietoa taskussa löytyvämme älylaitteen ja sen sisältämän internetin avulla. Neljäs asia, jolla ajattelumme laajentuu ulkopuolellemme ovat tiedotuskanavat ja sosiaaliset mediat.

Ajatuksemme ovat siis osittain jo verkossa:

  • Verkkoälyssä (esim. Google)
  • Verkkomuistissa (esim. Evernote)
  • Kollektiivisessa alitajunnassa (esim. Twitter)

Mikä on parasta kuitenkin näissä ajattelun ulkoisissa osissa on se, että niihin pystyy vaikuttamaan tietoisesti.

Eroon työperäisestä stressistä

Työperäinen stressi on tuttu monelle, myös itselleni. Olen kuitenkin aloittanut sen harjoittamista jo ennen tämän kirja lukemista, mutta se antoi nyt hyvää vahvistusta etenkin ajattelun ulkoistamiselle. Kenoja ovat Järvilehdon mukaan:
  1. Ajattelunhallinnalla (ei ajanhallinnalla, koska kukaan ei hallitse aikaa – 5min on 5min vaikka kuinka yrittäisi). Työmuistissa (7kpl) tilaa vie myös mieleen juolahtavat asiat. Allenin GTD (Getting Things Done) tekniikassa nämä mieleen pulpahtavat asiat listataan heti ylös, jolloin se vapautuu köyttömuistista.
  2. Eliminoi häiriötekijät ympäristöstä
  3. Ajastin soimaan taukojen merkiksi
  4. Tekemällä yhden asian kerrallaan

Koonti

Alkuperäinen kysymykseni oli: “Miten voin hallita ajatuksiani?” ja siihen sain kirjasta kyllä useampia toimintakeinoja sen kehittämiseen:

  • Hallitsemalla ympäristöä, koska sen merkitys, sekä sen sisältämän ajatusten aloittajat pelaavat isoa roolia ajatuksissamme.
  • Tiedostamattoman mielen harjoittaminen tekemisen, sekä meditoinnin avulla on vaikuttavin paikka vaikuttaa ajattelun hallitsemisessa, koska siellä liikkuu niin paljon enemmän dataa kuin tietoisessa mielessä
  • Ajattelumme on myös verkossa, jossa sitä kannattaa tietoisesti hallita esimerkiksi rakentamalla itselleen järjestelmä, josta muistiinpanot löytyvät nopeasti, sekä ympäröimällä itsensä myös sosiaalisessa mediassa inspiroivalla sisällöllä
  • Loogista ajattelua kehittämällä – esimerkiksi kirjalla Seppo K Miettinen Logiikka – perusteet. Tai www.lumosity.com
  • Ymmärrys siitä, että toimit aina ajatusten aloittajana. Tärkeää on siis useissa hetkissä miettiä, millaista ajatusta laittaa liikkeelle.

Lopuksi vielä Järvilehdon keino, jolla voi toimia itse positiivisena ajattelun aloittajana läheisille ihmisilleen:

Hymyn kaaosteoria 
  1. mieti kolme sivulle törkeää ihmistä 
  2. Keksi jokaiselle kaksi asiaa, jolla piristät heitä seuraavan viikon aikana 
  3. Pidä huoli siitä, että myös toteutat päättämäsi piristykset

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!