Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tee itsestäsi mestariajattelija

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Alkusanat

Lauri Järvilehdon teoksessa Tee itsestäsi mestariajattelija pureudutaan ajatuksiin syvälle. Kirja auttaa lukijaa oppimaan käsittelemään ajatuksia niin, että oppiminen ja hyvinvointisi kasvavat. Ajatteleminen on meille luontaista ja läsnä joka hetki, kuinka siis ohjata omaa ajattelua niin, että voit kehittyä ja vapautua ihmisenä nykyisestä?

 

Ajatukset

Ajatukset ovat sanana meille kaikille tuttu, mutta sen selittäminen voikin olla haastavampaa. Kirjassa Järvilehto kertoo kysyneensä useissa yliopistoissa ja suuryrityksissä kysymyksen: ”Mitä ajatukset ovat?” Vastaukset ovat olleet moninaisia.

Tässä lista joistakin vastauksista kysymykseen:

  • Ajatukset ovat sähköisiä impulsseja aivoissa
  • Ajatukset ovat tietoista toimintaa
  • Ajatukset ovat tiedostamattomia prosesseja
  • Ajatukset ovat informaation käsittelyä
  • Ajatukset ovat kielen käyttöä
  • Ajatukset ovat ideoita
  • Ajatukset ovat havaintoja, tunteita, merkityksiä ja päätöksiä
  • Ajatukset ovat ratkaisujen synnyttämistä
  • Ajatukset ovat päättelyketjuja

Listaa voisi jatkaa vielä vaikka kuinka, mutta lienee jo tällä litanialla selvää, että ajatukset eivät ole kovin yksiselitteisiä. Nykyään on yleisesti vallalla kaksi valtavirtakäsitystä ajatuksista, näitä kutsutaan aivokoulukunnaksi ja ideakoulukunnaksi.

Ensimmäinen koulukunta kuvailee ajatuksia aivotoimintana. Aivojen yhteys ajatteluun voidaankin todistaa monin eri tavoin, joista vahvimpana lienee fMRI-magneettikuvauslaitteiden avulla tehdyt tutkimukset. Tätä koulukuntaa tukee myös havainnot aivovaurioista, aivon tiettyjen osa-alueiden kärsiessä saattaa ihminen menettää muistinsa, puhekykynsä tai vaikkapa näkönsä. Aivokoulukunnalla on kuitenkin kaksi isoa ongelmaa, vaikuttaa siltä, ettei aivoista löydy itse ajatuksia. Voidaan todistaa tiettyjen ajatuksien aktivoivan tiettyjä osia aivoista, mutta itse ajatuksien ei voida todentaa sijaitsevan aivoissa. Toisena ongelmana on kysymys siitä, että missä sinä sijaitset, jos aivosi kerran prosessoivat kaiken informaation. Jollekinhan informaatio täytyy lopulta toimittaa.

Toinen koulukunta sanoo ajatusten olevan ideoita tai mielikuvia. Suosituimpia teorioita ideakoulukunnassa ovat mielen representaatioteoria ja erilaiset emergenssiteoriat. Representaatioteoriaa kuvataan esimerkiksi siten, että jos ajattelet omenaa, niin mieleesi syntyy kuva omenasta. Omenan kuva ei kuitenkaan sijaitse aivoissasi vaan mielessäsi. Tässä teoriassa on kuitenkin ongelmana mielen ja ruumiin, sekä mielen ja aivojen yhteys, kuinka ne vaikuttavat toisiinsa? Emergenssiteoriassa esitetään, että ajatukset seuraavat fyysistä toimintaa, mutta niitä ei kuitenkaan voi pelkistää vain fyysiseksi toiminnaksi. Emergenssiteorian mukaan mieli syntyy, kun aivot ja yhteisö toimivat riittävän monimutkaisesti. Tässäkin teoriassa on ongelmana kysymys siitä, että mikä mieli oikein todellisuudessa on. Sijaitsevatko ajatukset siis mielessä vai ruumiissa?

On siis selvää, että ajatukset herättävät monenlaisia näkemyksiä, eikä niille löydy täysin yksiselitteistä kuvausta. On kuitenkin myös selvää, että jokainen ajattelee ja aivoilla on joki yhteys tähän toimintaan.

 

Sanojen semanttinen verkosto

Sanoilla on erittäin suuri yhteys ajatteluun ja jokainen sana synnyttääkin jo sen kuullessamme omiin kokemuksiimme ja käsityksiin perustuvan ajatusketjun. On jotenkin huvittavaa ajatella, että esimerkiksi sana yrittäjä synnyttää juuri niin monta erilaista ajatusketjua, kuin on sen sanan kuulijoita. Sanat merkitsevät minulle siis erilaisia asioita, kuin ne merkitsevät ihmisille, joiden kanssa niitä käytän.

Tämän huomaa esimerkiksi tiimin tasolla siinä, kun porukka yrittää innostaa toisiaan vaikkapa jostain projektista, niin siinä vaiheessa, kun heitetään ilmoille vaikkapa lause: ”Tästä voi saada älyttömän paljon rahaa!”, osa innostuu välittömästi ja osalla iskee negatiivinen ajatus reaktio siitä, että rahaa pidetään niin korkeana motivaation lähteenä. Kuulun itse enemmän jälkimmäiseen ryhmään. En sano, etteikö raha olisi kivaa ja olennaista liiketoiminnan kannalta, mutta jos minulle tulee olo siitä, että asioita tehdään ainoastaan rahankiilto silmissä, niin oma motivaationi kyseistä asiaa kohtaan katoaa, sillä raha on henkilökohtaisella arvoasteikollani kuitenkin suhteellisen alhaalla.

Isossa ryhmässä onkin äärettömän vaikeaa saada ajatuksensa ilmaistua niin, että kaikki ymmärtävät ne tarkoittamallasi tavalla ja tämän kanssa onkin tiimin kanssa useamman kerran jouduttu painimaan. Toisaalta käsittelemällä näitä eriäviä tapoja ajatella pääsemme aina lähemmäs yhteisymmärrystä ja saamme laajennettua toinen toistemme semanttisia verkostoja.

 

Ajatustyön helpottaminen ja tehostaminen

Ihmisen mieli on tehokas ja aivot ovat hyvä työkalu ideoiden synnyttämiselle. Harmillisesti aivot ovat kuitenkin suhteellisen huono alusta säilyttää ajatuksia. Tehostaaksesi ajatteluasi kannattaa ajatukset visualisoida niiden tullessa, esimerkiksi tekemällä muistiinpanoja. Kirjoittaessasi asian ylös jää se helpommin aivoissasi myös pitkäaikaiseen muistiin säilöön, mutta vaikka ei jäisikään, niin saat vapautettua mielesi työstämään uusia ajatuksia ja halutessasi voit aina palata muistiinpanoihisi palauttaaksesi aiemmat ideasi taas mieleen.

En osaa enää edes sanoa, miten monesta kirjasta olen lukenut muistiinpanojen tekemisen merkityksestä jopa mahdolliseen menestykseen. Olen jo nyt akatemian aikana huomannut kehittyneeni muistiinpanojen tekemisessä verratessani niitä lähtötilanteeseeni. Haluan kuitenkin pyrkiä yksinkertaistamaan ja visualisoimaan muistiinpanojani enemmän esimerkiksi tekemällä tapahtumaketjuja tai ajatuskarttoja kokonaisten lauseiden sijasta.

 

Negatiivisten ajatusten käsitteleminen 

Altistun usein yliajattelulle ja ylianalysoinnille, jossa mietin negatiivisia mielikuvia tapahtuneista tilanteista ja usein myös itsestäni. Kirjassa annetaan hyvänä vinkkinä hankalien ajatusten taltuttamiseen niiden leimaaminen. Ajatusten leimaamisella tarkoitetaan sitä, että lannistavien ajatusten tullessa arvioit niitä suhteessa muuhun olotilaasi. Jos olet ollut onnellinen ja hyvin voiva koko päivän ja mieleesi iskee pelko jonkun asian suhteen, kannattaa se riski arvioida tosissaan. Jos taas olet nukkunut yön huonosti tai on vaikkapa se aika kuusta, niin kannattaa ajatus käyttää väsymys- tai menkkasuodattimen läpi. Huomatessasi negatiivisen ajatuksen olevan vain väsymyksesi harhapuhetta menettää se valtansa sinusta. Tämän haluan ottaa ainakin itse tarkasteluun ja testaukseen käsitellessäni omia negatiivisia tunteitani.

Jos jokin huoli kuitenkin toistuvasti valtaa mielen riippumatta olotilasta ja tiedät sen olevan pohjimmiltaan turha, kannattaa testata metodia Tik-Tak. Metodi on maailman johtaviin luovuustutkijoihin lukeutuvan Michael Michalkon kehittelemä. Tik-Tak-metodissa otetaan paperiarkki, joka jaetaan pystysuunnassa kahtia ja vasemmalle puolelle kirjoitetaan TIK, oikealle TAK. Vasempaan reunaan kirjoitat huolesi mahdollisimman yksityiskohtaisesti auki esimerkiksi ”Minua pelottaa, että huomisessa verkostoitumistapahtumassa kukaan ei tule juttelemaan kanssani ja kaikki ajattelevat minun olevan outo erakko, joka ei juttele kenenkään kanssa ja teen itsestäni huonon vaikutuksen.” Sitten kirjoitetaan paperin oikeaan reunaan myönteisempi näkemys samasta asiasta, kuten ”Aiemmissa verkostoitumistapahtumissa olen aina löytänyt itselleni juttuseuraa. Lisäksi monet ovat sanoneet minun olevan helposti lähestyttävä ihminen, josta on jäänyt positiivinen vaikutelma jo ensitapaamisen perusteella. Ja vaikka kukaan ei tulisikaan juttelemaan kanssani, niin ainakin pääsen kuuntelemaan hyvän puheenvuoron, josta voin mahdollisesti oppia jotain ja saan ilmaiset kakkukahvit kaupan päälle.” Jo kirjoittamalla murheen ylös huomaat helposti sen olevan dramatisoitu versio todellisuudesta ja vielä kääntämällä sen positiiviseksi menettää se valtansa mielestäsi, sillä silloin onnistut tekemään murheestasi mahdollisuuden.

 

Lopputulema

On hienoa huomata miten, jo nyt vajaan kahden vuoden aikana voi havaita oman ajattelun kehittyneen siitä, kun aloitimme akatemialla. Tekemällä aktiivisesti muistiinpanoja ja reflektoimalla omaa ja muiden toimintaa oppii ymmärtämään päivittäin uusia asioita. Ajatukset ovat ainakin itselleni asia, jotka helposti ottavat vallan mielestäni ja uskon tämän kirjan antavan joitain keinoja niiden käsittelemiseen.

Samaan aikaan kirja menee aika syvälle ihmismielen toimintaan, mutta tarjoilee myös suhteellisen paljon peruskauraa ajattelusta. Uskon, että kirja voi antaa paljon sellaiselle, joka oikeasti haluaa ymmärtää ajatusten rakennetta, syntyä ja hallintaa, mutta jos kirjaa ei lue ajatuksen kanssa en usko sen antavan kovinkaan paljoa uutta informaatiota. Tykkäsin itse kuitenkin siitä, että kirjassa annettiin paljon erilaisia mahdollisia työkaluja ja metodeita ajatusprosessien hallintaan, joista voi sitten valita itsellensä toimivimman kuuloiset kokeiluun.

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!