Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tekemisen 4.0. – Sarjayrittäjän opit

Kirjoitettu 24.10.17
Esseen kirjoittaja: Oona Tynkkynen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Tekemisen 4.0. - Sarjayrittäjän opit
Kirjan kirjoittaja: Ilkka O. Lavas
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.06. Markkinointi, 9.08. Henkinen kasvu, 9.10 Tapahtumat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Perjantaina 13.lokakuuta saimme vieraaksemme Tekemisen 4.0. sarjayrittäjä Ilkka O. Lavaksen, jonka puheenvuoron aikana tein ensimmäistä kertaa itselleni ”livemuistiinpanoja”, joiden pohjalta tämä esseekin rakentui. Olen innostunut visuaalisesta ilmaisusta tämän syksyn aikana hurjasti ja kokeilin taitojani ensimmäistä kertaa, vieläpä omasta mielestä ihan hyvin tuloksin.

Aloittaminen ja oppiminen, kaksi asiaa, jotka Lavas nosti puheenvuorossaan StartUp-kulttuurin tärkeimmiksi asioiksi. Minusta tuntuu, että nämä asiat nousevat tärkeimmiksi asioiksi yritysmaailmassa muutenkin sekä myös ihan jokapäiväisessä elämässä, koska mitäänhän ei saa ikinä tehdyksi, jos ei joskus aloita. Tästä pitäisi itsekin muistaa pitää kiinni. Aina pitää aloittaa. Aloittamisen lykkäämisellä saavuttaa harvoin mitään tähdellistä.

Myöhemmin esityksessään Lavas kertoi, että soittaminen asiakkaille, on avain rahasäkkeihin. Sinun on mentävä asiakkaan luo ja otettava yhteyttä. Kukaan ei hae sinua kotoa. Tähän on hyvä rinnastaa myös tuo aloittaminen, sillä aloittaminen on usein se vaikein paikka. Ensi kerralla kuin mietin akatemialla, että ei ole mitään tekemistä tai meillä ei ole rahaa, on ratkaisuna ottaa luuri käteen ja alkaa soittelemaan.

Elinikäinen oppiminen ja virheistä oppiminen ovat tärkeitä asioita elämässä niin kuin yritysmaailmassakin. Sitähän tässä itsekin koko ajan tehdään, opitaan. Jatkuva oppiminen tuntuu itse ajatuksena toisinaan raskaalta. Miksi emme voi olla joskus valmiita? Miksi tulokset eivät voisi näkyä nopeammin?

Olen kertonut jo aiemmin olevani hätähousu – huomasitkin sen varmaan äsken. Kun saan idean tai keksin jotain mitä haluan, haluan sen mieluummin nyt heti. Ilkka O. Lavas kuitenkin muistutti, että kiirehtiminen ei ole avain onneen. Pitää muistaa tehdä duunia ja malttaa odottaa. Kärsivällisyyttä neitiseni, kuten taisin jo aiemminkin jossain esseessä kirjoittaa. Yritän painaa mieleeni Lavaksen puheenvuoron aikana katsomamme vaahtokarkki-videon opetuksen: odottaminen palkitaan. Yhden vaahtokarkin sijaan saatkin kaksi, kun maltat vain odottaa.

Sama pätee oppimisen kanssa. On jaksettava tehdä töitä ja odottaa tuloksia. Hikipääoma käyttöön, kuten Lavas sanoi. Sitkeyttä ja päättäväisyyttä sekä unelmia. Sillä nuo unelmat ovat niitä maaleja meidän jatkuvalla kehittämisen tiellä. Emme koskaan ole valmiita, mutta unelmilla ja tavoitteilla voimme huomata edistymisemme. Ehkä on itsekin aika oppimissopimuksen lisäksi kirjata suuremmat ja pitempiaikaiset unelmat ylös niin, että ne näkyvät ja muistuvat mieleen epätoivon hetkinä. Lavaskin kannusti pitämään unelmat kirkkaana mielessä.

Unelmien lisäksi Lavas kannusti pitämään itsestään huolta. Olen kova unelmoimaan, mutta itsestäni voisin pitää paremmin huolta. Lihashuolto ja liikunta jäävät usein aivan liian vähälle, mutta toivon, että (lähi)tulevaisuuden uusi lenkkikaveri auttaa tämän ongelman kanssa. Mitä pään hyvinvointiin tulee. Monet asiat voisi ottaa kevyemmin. Viihdyn hyvin rutiineissa sekä kotona ja kaikki ylimääräinen ja erikoinen ohjelma saa minut stressaamaan. Jatkuva stressaaminen väsyttää, varsinkin näin pimeänä vuodenaikana. Tässä Tiimiakatemia on varmasti oiva väylä opetella sietämään muutoksia ja erikoisia tilanteita sekä stressiä. Työpäivän aikana tapahtuviin muutoksiin sopeudun kyllä yleensä hyvin, mutta ylimääräistä kuormitusta aiheuttavat yleensä jo aiemmin tiedossa olevat tilanteet ja menot, joissa en ole omalla mukavuusalueellani.

On hyvä mennä pois omalta mukavuusalueeltaan, mutta milloin mukavuusalueella on kuitenkin parempi pysyä? Onko rutiineista ja tasaisesta elämästä nauttiminen väärin? Toivon, että olen oikeassa, jos sanon, että siinä ei ole mitään väärää, jos se auttaa selviytymään paremmin jokapäiväisestä elämästä. Minun kohdallani se auttaa ainakin hillitsemään stressitasoja.

Stressitasoja nostattaa myös usein rohkeus tai oikeastaan sen puute. Lavas neuvoi, että kun pohtii, uskaltaako tehdä jotain, on syytä miettiä, mikä on pahinta, mitä voi sattua. Jos se ei ole kuoleminen, niin useimmissa tapauksissa kannattaa uskaltaa.

Pelko liittyy ainakin itsellä monesti juuri asioiden, varsinkin uusien sellaisten, aloittamiseen. Tuntuu, etteivät omat taidot riitä. Uusi ja vieras pelottaa, vaikka usein se, mitä niiden kautta voi menettää on varsin pientä oppeihin verrattuna. Siksi haastan itseni. Koska oppiminen on tärkeää elämässä (minulle hätähousullekin), aion yrittää kasvaa rohkeammaksi. Jatkossa sanon kyllä sellaisessa paikassa, jossa pelon takia haluaisin sanoa ei. Esimerkiksi, kun pitäisi myydä jotain, haluan mieluummin, että joku muu tekee. Ensi kerralla teen sen itse. Menen epämukavuus alueelleni, jotta kehittyisin ja oppisin, sillä kaikki kasvu lähtee itsestämme. Meidän halusta ja uskosta kasvaa ja kehittyä. Vain itse voimme vaikuttaa siihen, missä seisomme vuoden tai kahden päästä.

Jos tiimiä kasvatetaan, siinä myös tiimin halu ja usko ovat keskeisessä roolissa. Mutta lopulta kasvu lähtee jokaisesta itsestään, sillä tiimi muodostuu tiimiläisistä. Lavaksen mukaan, jotta tiimi toimisi, tiimin pitää olla yhtenäinen, mukana ei saa olla perästä vedettäviä tyyppejä. Tämän ymmärrän hyvin. Sillä, jos tiimi ei toimi yhdessä yhteisen päämäärän eteen, ei se voi toimia optimaalisella tavalla. Ja kun halutaan paras mahdollinen tulos, on tiimin toimittava optimaalisella tavalla, jolloin jokaisen tehtävä osansa. Meidän tiimin kohdalla se vaati jatkuvaa tiimin kehittämistä esimerkiksi yhdessä tekemisen kautta yritysten parissa sekä vapaa-ajalla. Tiimin tavoitteiden pitää olla selvät kaikille ja kaikkien on sitouduttava niihin yhtä lailla. #110%, kuten säännöissämmekin lukee.

Tällä hetkellä se ei ikävä kyllä toteudu. Sovitusta lipsutaan, toimistolle tullaan ja mennään, miten sattuu. Tiimin sitoutuneisuus puuttuu. Tarvitsemme jonkun (ehkä tiimiliiderin), joka saa koko tiimin sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Sillä ilman sitoutumista, meistä ei koskaan tule Mahtavaa Mahtiaa, isolla M:llä.

 

Steve Jobs on sanonut ”love what you do” ja siihen Ilkka Lavaskin kannusti. On tärkeää muistaa arjen harmauden ja vaikeuksien keskellä, miksi on aikoinaan rakastunut siihen, mitä tekee. ”Löydä uudestaan se, mitä rakastat”, Lavas tuumasi. Myönnän itsekin, että se kipinä, mikä sisälläni on rakastamistani asioista ollut, on monesti unohtunut. En ole muistanut, miksi rakastan, sitä mitä teen, eikä tekeminen siksi tunnu aina merkitykselliseltä.

Tykkään kirjoittaa, ehkä jopa rakastan. Mutta vastaikää kirjaesseiden tökkiessä ja kesällä joka päivä töissä kirjoittaessani uusia uutisia ja artikkeleja vanhojen perään, en muistanut sitä välillä ollenkaan. Kirjoittaminen tuntui lähes vastenmieliseltä ajatukselta.

Nyt olen istunut reilu neljä tuntia kirjoittamassa. Taustalla soi hiljaa rauhallinen musiikki. Vieressä on koko ajan täysi vesimuki. Olen kirjoittanut ja kirjoittanut, koska tuntuu, että se luistaa taas. Nautin siitä. Samalla kirjoittaessani palautin jälleen mieleeni, miksi rakastan kirjoittamista. Asioiden ilmaiseminen paperilla on niin paljon helpompaa minulle kuin puhuminen. Olen unohtanut aiemmin päivällä kaihertaneen jännityksen, ärtymyksen sekä väsymyksen. Olen ollut vain minä, ajatukseni ja vilkkaasti näppäimillä liikkuvat sormeni. Kirjoittaminen tuntuu minun tavalta ilmaista asioita. Sanat vain putoavat sormenpäistäni.

Rakkaus kirjoittamista kohtaan unohtuu usein silloin, kuin yliyritän. Yritän pinnistellä kaikki taitoni peliin ja keksiä jotain uutta ja hienoa, eihän siitä silloin mitään tule. Mutta toisinaan kuin tällainen hetki sattuu, lähes flow-tila, voin vain istua ja kirjoittaa. Edes hetkittäiset vesimukin täyttöhetket tai poikakaverin keskeytykset eivät syö sitä pois. Aina, kun tuon maagisen hetken tavoittaa, muistan, että silloin teen juuri sitä, mitä rakastan.

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!