Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Teknologian huima kehitys

Kirjoitettu 15.02.19
Esseen kirjoittaja: Sara Engman
Kirjapisteet: 3
Kirja: Teknoelämää 2035
Kirjan kirjoittaja: Elina Hiltunen & Kari Hiltunen
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Elina Hiltusen ja Kari hiltusen kirjassa Teknoelämää 2035 – Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme pohditaan eri alojen kehitystä ja sitä, mitä esimerkiksi tieto- ja biotekniikka tai lääketiede saattavat tarjota tulevaisuudessa. Kirjassa myös käsitellään teknologian ennustamista ja innovaatioiden leviämistä. Mielenkiintoinen tausta-ajatus kirjassa on se, että toistaiseksi meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan teknologia menee. Halusin lukea kirjan, sillä se vaikutti mielenkiintoiselta ja todella erilaiselta verrattuna aiempiin kirjoihin joita olen lukenut. Lisäksi minua kiinnostaa aika paljon miettiä, minkälainen maailma tulevaisuudessa voikaan olla, kun se on jo minun elämän aikana ehtinyt muuttua aikalailla. En kuitenkaan millään jaksanut lukea kirjaa kokonaan, sillä se oli aika raskasta luettavaa. Niinpä luin mielenkiintoisia kohtia sieltä täältä.  

Teknologian tulevaisuutta on erittäin vaikeaa ennustaa. Esimerkiksi Thomas Edison visioi tulevaisuutta sadan vuoden päähän vuonna 1911. Edisonin visiossa vuoden 2011 tulevaisuudessa osaamme muuttaa minkä tahansa metallin kullaksi ja ajelemme takseilla, jotka on valmistettu kullasta. Kirjat tehdään nikkelistä ja talot huonekaluineen teräksestä. Meidän korviinhan tämä kuulostaa nykyään typerältä, miksi kukaan haluaisi asua talossa, joka on kokonaan terästä? Mutta samalla tavalla me voimme tehdä nyt visioita tulevaisuudesta, jotka ovatkin sen ajan ihmisten mielestä täysin järjettömiä. Maailma ja samalla ihmisten ajatusmaailma muuttuu nykyään niin vauhdilla, että ei koskaan voi tietää mitä tulevaisuus pitää sisällään. Edisoninkin ennustuksista osa kuitenkin toteutui. Hän ennusti, että tulevaisuudessa ihmiset lentävät suurissa koneissa pitkin maailmaa ja junat matkaavat hirmuista vauhtia sähköavusteisina, höyrykone puolestaan vetelee viimeisiään. Miten jotkut ennustukset sitten osuvatkin täysin kohdalleen? Tähän en osaa vastata. On silti hullua ajatella, miten maailma on muuttunut sadassakin vuodessa älyttömän paljon. Teknologia on kiehtovaa, sillä yksikin pieni keksintö voi yhtäkkiä mullistaa koko maailman. Kukaan ei varmasti osaa ennustaa kaikkea, mitä ihmiset tulevaisuudessa keksivät ja mitkä jutut näistä keksinnöistä nousevat pinnalle.

Kaikki uudet keksinnöt eivät kuitenkaan pääse arkielämäämme asti, sillä ne kuolevat kenties liiketoiminnan mahdottomuuteen tai lainsäädännön tiukkuuteen. Joskus ihmiskunta ei vain ole valmis vastaanottamaan uutta teknologiaa ja jarruttaa viimeiseen asti sen tuloa. Esimerkiksi ihmisen kloonaus on hyvin monessa lainsäädännössä kielletty täysin, mikä on kyllä mielestäni hyvä juttu. Kuulostaa sairaalta, että ihmisiä kloonattaisiin ja olisi monta samanlaista ihmistä. Joskus tulevaisuudessa tämä voi toki olla arkipäivää, mutta toivon hartaasti, että ei ole. Myös ihmisten geenimanipulointi kuulostaa kuvottavalta. Ainut ihan hyvä puoli siinä on, että perinnöllisiä sairauksia pystytään ehkä tulevaisuudessa estämään sen avulla. Mutta siitä ajatuksesta en pidä, että tulevaisuuden vanhemmat voisivat valita tulevan lapsensa ulkonäön jostain geenipankista. Siinä vaiheessa ihmiset eivät ole enää omaperäisiä ja erilaisia. Toisaalta jokin kriisitilanne voi nopeuttaa tietyn teknologian kehitystä jättiharppauksin. Jos esimerkiksi ruoka uhkaa loppua jonkin kriisin takia, uskoisin, että geenimanipuloitua ruokaa syötäisiin silloin enemmän ja sitä myös kehitettäisiin.

Yksi kirjan mielenkiintoisista aiheista oli matkustaminen tulevaisuudessa. Ihmiset tykkäävät matkustaa ja matkustaminen lisääntyy kovaa vauhtia. Itsekin tykkään matkustaa todella paljon. Ongelma tässä on tietenkin matkustamisen ympäristövaikutukset. Jo nyt lentoliikenne aiheuttaa paljon päästöjä. EU:ssa lentoliikenteen päästöt tuottavat noin kolme prosenttia kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Onneksi tässä on ryhdytty toimiin ja kerosiinille on kaavailtu korvaajia. On esitetty myöskin aivan hulluja ideoita lentämisestä tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa lentokoneet voivat esimerkiksi lentää mahdollisesti parvessa samalla tavalla kuin linnut. Tällä menetelmällä säästettäisiin polttoainetta, sillä koneet voivat hyötyä toistensa jättämistä ilmavirtauksista. Hulluin visio oli kuitenkin se, että brittiläisen Reaction Engines -yrityksen kehitteillä olevan Skylon-koneen on tarkoitus kulkea avaruudessa, siis yli sadan kilometrin korkeudella. Jos siinä onnistutaan, pisimmälläkin sijaitseva kaupunki olisi tavoitettavissa 1,5 tunnin lennolla. Nähtäväksi jää, toteutuvatko nämä visiot tulevaisuudessa. On kuitenkin hienoa, että ilmastonmuutokseen pyritään vaikuttamaan uudella teknologialla ja samalla elämä helpottuu entisestään.

Ehkä sairain aihe mistä luin kirjassa, oli ikääntymisen estäminen. Elinikä on koko ajan pidentynyt ja se tulee myös jatkossa pidentymään. Cambridgen yliopistossa toimiva tutkija Aubrey de Greyn mukaan joukossamme elää jo nyt ihmisiä, jotka tulevat elämään tuhat vuotta. Mielestäni tämä on sairasta, sillä maailmassa on nyt jo liikaa ihmisiä maapallon luonnonvaroja ajatellen. Jos nykyiset ihmiset elävät tuhat vuotta ja ihmisiä syntyy koko ajan lisää, emme yksinkertaisesti loppupeleissä mahdu kaikki tälle planeetalle. Ikääntymisen estäminen menee muutenkin jo niin yli hilseen, miksi meidän pitää leikkiä olevamme jotenkin luonnonlakien yläpuolella? Annetaan tulevillekin sukupolville mahdollisuus elää. Vielä sairaammalta kuulostaa se, että kryoniikassa ruumis jäädytetään odottamaan parempia aikoja, jolloin ihminen pystyy herättämään kuolleen taas eloon. Kuolemattomuutta tavoitellaan myös ajatuksella siitä, että voisimme ladata aivojemme sisällön verkkoon, jossa tietoisuutemme alkaisi elää omaa elämäänsä, kun ruumiistamme aika jättää. Ihan hirveän kamala ajatus, jota toivottavasti ei koskaan toteuteta.

Maailma muuttuu hurjaa kyytiä ja välillä jopa puistattaa ajatus siitä, millainen tulevaisuus voikaan olla. Teknologia saa aikaan paljon hyvää, mutta siinä on myös haittapuolensa. Tulevaisuuden kaupungit ja ihmiset sekä heidän ajatusmaailmansa on varmasti täysin erilainen kuin nyt. Toivoisin silti, että jotkut vanhatkin perinteet ja esimerkiksi rakennukset ja luonnonihmeet säilyisivät myös tuleville sukupolville. Toivon, että tulevaisuudessakin ihmiset osaavat pysähtyä miettimään ja pohtimaan elämää ja sen merkitystä. Toivon, että hekin voivat vaellella puhtaissa metsissä ja tuntea olevansa yhtä luonnon kanssa. Toisaalta hyvässä visiossa tulevaisuuden kaupungit tuovat meitä lähemmäksi luontoa. Kaupungit voivat tulevaisuudessa olla hyvinkin vihreitä ja esimerkiksi kasvit voivat peittää rakennusten seiniä.

Kiehtovaa ja samalla hieman pelottavaakin ajatella, että myös meillä Tiimiakatemialla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen ja sen kehitykseen. Täällä voimme luoda uusia innovaatioita ja konsepteja, kun vain lähdemme rohkeasti kokeilemaan. Itseäni ainakin kiinnostaa tulevaisuus ja toivoisin, että tulevaisuudessa ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä ja kaupungit saataisiin vihreämmiksi. Olen myös pohtinut paljon jatkuvaa kasvua ja sen merkitystä. Miksi talouden pitää aina vaan kasvaa ja kasvaa? Olemme rahan perässä, mutta meillä on vain yksi maapallo ja tätä menoa sen luonnonvarat loppuvat pian. Jatkuva talouskasvu ei ainakaan ole tähän ratkaisu. Teknologian kehitys on kyllä hyvästä ja sen avulla keksimme aina uusia keinoja käyttää luonnonvaroja mahdollisimman vähän. Tiimiakatemialla haluankin tukea ekologisuutta ja esimerkiksi tiimimme pyöräkirppis onkin tältä kannalta ajateltuna aivan loistava projekti. Mielestäni on typerää, että suuret tehtaat tuottavat koko ajan vain uusia ja uusia tuotteita, kun kirpparit ovat täynnä täysin hyvää tavaraa. Suuri visioni onkin, että tulevaisuudessa suurin osa kauppojen hyllyillä olevista tuotteista olisikin käytettyä tai tehty kierrätysmateriaaleista. Tämä vaatisi suuren muutoksen koko yhteiskunnassa, mutta jotain on tehtävä maapallomme hyväksi. Mielestäni kaikkein turhinta liiketoimintaa on tilata Kiinasta jotakin turhaa tavaraa ja myydä sitä eteenpäin.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!