Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

The 5 Dysfunctions of a Team

Kirjoitettu 08.12.18
Esseen kirjoittaja: Jouni Kiiskinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: The 5 Dysfunctions of a Team
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Helpot kaksi kirjapistettä 40 minuutin videon katsomalla pois kuleksimasta”. Voisi luulla, että videon katsominen ja sen reflektoiminen kävisi käden käänteessä. Mutta kumman helposti sitä aina vaan onnistuu lykkäämään ja keksimään muuta tekemistä. Joka tapauksessa tässä se nyt viimein tulee. Toivottavasti muutkin tiimiläiset tiimistäni katsoo tämän videon, tai lukee kyseisen kirjan. Tärkeitä juttuja tiedostaa ja varautua.

Luottamuksen puute

Ensimmäinen (ja mielestäni samalla kriittisin) tiimin toimintahäiriö on luottamuksen puute. Tiimissä luottamuksen tulee olla ”haavoittuvuuteen perustuva” (vapaa suomennos) – ei sellainen tuttavallinen ”mä tunnen sut ja osaan ennakoida käyttäytymisesi” -tyyppinen. Haavoittuvuuteen perustuva luottamus merkitsee siis sitä, että tiimin jokainen jäsen uskaltaa olla haavoittuvainen muiden tiiminsä jäsenten edessä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi omista ajatuksista suoraan puhuminen, omien virheiden myöntäminen ja avun pyytäminen. Potentia on mielestäni hyvässä vauhdissa tiimiluottamuksen rakentamisessa, joskaan ei ”valmis” vielä. Toisaalta olemme vielä melko alku vaiheessa oleva tiimi, ja onko luottamus oikeastaan koskaan ”valmis”? Se rakentunee koko ajan. Itse henkilökohtaisesti koen kehittyneeni tässä jonkin verran syksyn aikana. Virheeni osaan kyllä myöntää, mutta avun pyytäminen on toisinaan hankalaa ja erityisesti suoraan puhuminen on minulle välillä haastavaa. Tiedän, että minun pitäisi ammentaa ajatuksiani tiimilleni vielä paljon enemmän.

Jos tiimissä on yksikin jäsen, kuka ei kykene olemaan haavoittuvainen, se leviää tiimin sisällä kuin tauti. Meidän tiimissä ei sellaisia onneksi ole, sillä jokainen meistä on esitellyt oppimissopimuksensa, mikä on varmasti jokaiselle ollut ainakin jonkinlainen haavoittuvana olemisen paikka. Ehkäpä seuraavassa oppimissopimuksessa uskalletaan mennä vielä syvemmälle.

Konfliktin pelko

Konfliktit ovat välttämättömiä. Kuinka todennäköistä on, että 15 henkilön tiimiyritys olisi kaikista asioista aina 100 % samaa mieltä? Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Mutta mitä tapahtuukaan, kun tiimin voimakkaimmat persoonat sanovat mielipiteensä ja loput vain nyökkäilee ja hymyilee? Toisen pään sisälle ei vain voi päästä, joten oma eriävä mielipide pitää uskaltaa sanoa. Vain siten voidaan lähteä todella kartoittamaan parasta vaihtoehtoa koko tiimille.

”En halua pahoittaa kenenkään mieltä” ja ”en uskonut tähän alun perinkään” -mentaliteettia tulee välttää, sillä konflikti on hyvä asia silloin kun tiimin luottamus on kunnossa. Saan itseni kiinni juuri tuollaisista ajatuksista mielestäni liian usein. En ollenkaan tykkää konflikteista (kukapa tykkäisi), joten jos en voi olla kaikille mieliksi, en ehkä sano mitä todella haluaisin ja kuljen vain massan päätösten mukana. Jälkeen päin huomauttelu on kusipäisintä, mitä tiimille voi tehdä, jos ei alun perin ole edes kertonut omaa todellista mielipidettä pieleen menneestä ideasta tai päätöksestä. Voin rehellisesti sanoa, että näen tämän ongelman itsessäni nyt eri tavalla kuin ennen ja aion opetella myös puhumaan, en vain kuuntelemaan.

Sitoutumisen puute

Sitoutuminen on sitä, että toimitaan tiimissä ja ollaan täysillä mukana tiimin toiminnoissa, vaikka ne eivät aina olisikaan niitä ”omia juttuja”. Sitoutumista edistää juuri se, että jokainen pääsee sanomaan mielipiteensä, eli ei pelätä konfliktia. Meidän tiimissä sitoutuminen näyttää olevan ailahtelevaa. Jokainen tuntuu sitoutuvan lähinnä niihin projekteihin, mitkä itseä kiinnostaa. Eipä sillä, että jokaisen pitäisikään sitoutua kaikkiin projekteihin 100 prosenttisesti. Mutta esimerkiksi jos jossain projektissa on vajaamiehitys, tuuraajaan saaminen sitoutumattomasta tiimikaverista voi olla tekemätön paikka. Uskon, että tämäkin lähtee luottamuksesta. Mitä paremmalla pohjalla luottamus on, sitä helpompaa ja parempaa tiimin toimintoihin sitoutumisestakin tulee.

Vastuun välttely

Tiimissä vastuuta tulisi kantaa jokaisen, ei ainoastaan johtajien. Vastuun välttely(kin) kumpuaa jo aiemmin mainituista toimintahäiriöistä. Jälleen kerran; ole rehellinen, kasvata selkärankaa ja puhu suoraan. Epäonnistumiset ja tekemättä jätetyt hommat pitää pystyä nostamaan pöydälle. Se vastuu on koko tiimillä. Potentialla on muutama tyyppi, jotka ottavat selkeästi vastuuta enemmän kuin toiset. Tähänkin olen tosin havaitsevinani muutosta parempaan. Jotkut osaavat jo ottaa vastuuta siitä että, muutkin saavat vastuuta.

Tuloksiin puuttumattomuus

Eli tiimin etu vs. oma etu. Tätä ei pitäisi tarvita edes miettiä, kun kyse on tiimiyrityksen pyörittämisestä (Lue: ei yksin yrittämisestä). Silti se tuntuu aina tasaisin väliajoin pulpahtelevan pintaan mm. ”gäppi-keskustelun” muodossa. Tiimiyrityksen voima ja potentiaali tulee tiimistä kokonaisuutena, ei sen osien yksilösuorituksista. Jos tiimin jäsenet tavoittelevat vain omaa etua, näen sen vain laajentavan kaikkia jo aiemmin mainittuja toimintahäiriöitä. Ilokseni voin todeta olevani ylpeä tiimini kehityksestä tässä asiassa. Minusta tuntuu, että jokainen jäsen meidän tiimissä on alkanut viime aikoina oivaltaa tiimin merkityksen enemmän tai vähemmän.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!