Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

The 80/20 Manager – Richard Koch

Kirjoitettu 01.04.20
Esseen kirjoittaja: Veikka Kurkinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: The 80/20 Manager
Kirjan kirjoittaja: Richard Koch
Kategoriat: 9.04. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pareton periaate, eli tuttavallisemmin 80/20 on periaate, jonka mukaan jokaisessa ilmiössä 80% tuloksista syntyy 20% syistä. Tämä on yleismaailmallinen ilmiö, josta on syytä tehdä havaintoja jokaisen omassa elämässään. Yksinkertaistettuna 80/20 periaate tarkoittaa, että 20% vaivasta, jota eri asioihin käytät tuottaa 80% tuloksia – ja kääntäen, 80% käyttämästäsi vaivasta tuottaa vain 20% tuloksista. Tämän hetken maailmassa 80/20 periaate on siltäkin osin hyvin ajankohtainen, että sekä työnteon, että downshiftauksen arvostus on nousussa ja jos olisi mahdollisuus tehdä erinomaisia työtuloksia pienemmällä työn määrällä, voisi se olla monelle tavoiteltava asia.

Yritysmaailmassa kasvua tavoitellessa tämä on hyvin merkitsevää havaita. Monesti yritykset panostavat ja käyttävät aikaansa siihen suureen osaan asiakkaitaan, jotka lopulta tuovat suuren vaivan takaa vain pienen osan yrityksen tuotoista. Tämä on itselleni pidemmällä aikavälillä erinomainen motivaattori CRM-järjestelmän ja työtuntiseurannan ylläpitämiseen, sillä jos vain pienen vaivan työ voi tuoda minulle suuremmat tulot, haluan olla siitä tietoinen. Olisi myös syytä panostaa ja käyttää aikaa ja huolellisuutta merkittävimpiin asiakkaisiin vielä entistä enemmän, jotta heidän osaansa tuloksesta voisi mahdollisesti vielä entisestään kasvattaa.

The 80/20 Manager sisälsi myös hyviä ja selkeitä ajatusmalleja, joihin kiinnittää huomiota. Esimerkiksi Applen menestyksen Koch vetosi johtuvan Pareton periaatteen huolellisesta ajattelusta. Kun Apple lähti jahtaamaan kasvuaan, se karsi karkeasti 80% tuotteistaan pois, ja lähti työstämään jäljelle jäävää 20% huolellisemmin. Näistä 20% esimerkkejä olivat esimerkiksi iPhonet ja iPodit. Kun Applen suunnittelutiimi lähti työstämään näitä nykyisin supersuosittuja tuotteita, he päättivät karsia kilpaileviin tuotteisiin verrattuna 80% laitteen vähemmän käytetyistä ominaisuuksista pois ja suuntasivat kaiken työnsä tehdäkseen jäljelle jääneestä tärkeimmästä 20% ominaisuuksia selkeästi parhaita markkinoilla. Tässä onnistuttiin ja se on taannut Applen menestyksen.

Johtamisen arkea Koch analysoi 80/20 periaatteen kautta hyvinkin huolellisesti, mutta merkityksellisintä oli, että hyvän 80/20 johtajan tärkein asia on ulkoistaa mahdollisimman suuri osa työtehtävistään, sekä myös päätöksistään, sillä hänen metodiinsa perehtyessään vain noin 20% hänenkin työtehtävistään ja päätöksistä, jotka hän teki todella vaativat hänen osallistumistaan. Nämä tehtävät ulkoistettuaan hänen työtaakkansa madaltui, hänen työtehokkuutensa kehittyi ja hänen alaisensa etenivät ja kehittyivät urallaan huomattavasti tehokkaammin. Koch painotti, että: ”Et voi olla hyvä johtaja luottamatta tiimiisi, sekä alaisiisi ja jos et luota alaisiisi, he eivät myöskään voi kehittyä.” Hyvä johtaja antaa alaiselleen tehtäviä, jotka haastavat tämän osaamisen äärimmilleen, jotta seuraava tälle annettu haaste ei olekaan enää niin pelottava. Kun alainen kehittyy, hän suoriutuu jatkuvasti vaativimmista tehtävistä ja täten voit ulkoistaa taas enemmän omia tehtäviäsi ja paneutua vielä tärkeämpiin seikkoihin vielä huolellisemmin.

Kirjan painottuessa pienen vaivan, mutta suuren hyödyn seikkoihin, myös verkostoituminen tuotiin vahvasti esille. Koch painotti erityisesti verkostojen luomisen luovuutta esiin. Mitä kauemmaksi omalta alaltasi, omalta paikkakunnaltasi ja omasta verkostostasi siirryt – sen laajempaa verkostoa rakennat. Ihminen, joka asuu Rovaniemellä ja työskentelee putkimiehenä, tuntee todennäköisesti täysin eri ihmiset kuin helsinkiläinen digimarkkinointivelho, mutta kuitenkin nämä molemmat osapuolet voivat oikeassa tilanteessa olla hyvinkin hyödyllisiä verkoston linkkejä toisilleen. Tällaiset linkit voivat olla kultaakin kalliimpia, sillä kirjassakin vedottiin, että pitkälti jokaisen ihmisen voi tavoittaa 1-5 ”linkin” kautta. Pohdin väitettä omakohtaisesti. Aloin miettimään millaisia väyliä pitkin voisin tavoittaa esimerkiksi Jare Tiihosen tai Sauli Niinistön. No, kämppikseni on Lukas Leonin miksaaja, joka on Cheekin värväys hänen levy-yhtiöönsä. Linkkejä Jare Tiihoseen tarvittiin siis kaksi. Sauli Niinistön suhteen kysyin isältäni, josko hän teoreettisessa tilanteessa tuntisi yhdistäviä linkkejä ja hän heti mainitsi, että hänen kurssikaverinsa kadettikoulusta on Niinistön vanha adjutantti, joka on jäänyt Niinistön läheiseksi ystäväksi. Taas linkkejä tavoiteltavaan henkilöön tarvittiin vain kaksi. Luovalla ajattelulla, verkostoilla ja pienellä määrällä tuuria ei siis välttämättä tarvitsisi ajatella eri henkilöiden tavoittamista aivan niin suurena haasteena, kun vain keksii keneltä alkaa ensimmäistä yhdistävää linkkiä etsimään.

Kochilla oli verkostoitumiseen loistava käytännön vinkki, jonka toivoisin siirtyvän koko Tiimiakatemian arkeen. Koch aina verkostoitumistapaamisen päätteeksi uuden tai vanhan tuttavuuden kanssa mietti, kenelle hän tämän seuraavaksi voisi esitellä. Koch siis ”paritti” tavanneensa ihmisen aina johonkin tätä mahdollisesti hyödyttävään oman verkostonsa jäseneen, josta vastavuoroisuutena hän yleensä sai myös itse uuden lämpimän tai hyödyllisen kontaktin. Tämä olisi hieno tapa toimia koko Tiimiakatemian mittakaavalla, sillä hyöty voisi olla suuri, kun lämpimiä asiakastapaamisia tulisi kivuttomasti useammin ja mikä voisikaan olla helpompi tapa kehittää Tiimiakatemian toimintaa yhdessä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!