Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

The lean startup

Kirjoitettu 19.05.18
Esseen kirjoittaja: Hemmo Markkula
Kirjapisteet: 4
Kirja: The lean startup
Kirjan kirjoittaja: Eric Ries
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

The lean startup – Eric Ries +seminaari googlella (linkki esseen lopussa)

 

Lean on käsitteenä tällä hetkellä todella mediaseksikäs, mutta syystäkin. Järjestelmä on peräisin Toyotan tuotantojärjestelmästä. Se kehitettiin aikoinaan Japanissa Toyotalla, kun he optimoivat omaa tehokkuutta ilman Yhdysvaltojen kaltaisia resursseja. Lean menetelmien hyödyntäminen nosti autovalmistajan vararikon partaalta maailman suurimmaksi autojen tuottajaksi.  Olen tutustunut Toyota wayhyn aikaisemmin ja kirja on lukulistallani, kun vain löydän sen jostain. Tavoitteeni onkin päästä Toyotalle Japaniin harjoitteluun ensi vuonna. Ericin kirja innoitti minua tähän vielä entisestään.

 

Toyota wayn kolme mielestäni tärkeintä filosofiaa

 

  1. Kaizen 改善– jatkuvan parantamisen filosofia

Jokaisella työntekijällä on velvollisuus pysäyttää tuotanto välittömästi häiriön sattuessa. Näin virheeseen paneudutaan heti ja minimoidaan virheen pääsy eteenpäin tuotannossa.

 

  1. Genchi Genbutsu 現地現物– ”mene ja näe”

Mene paikalle ymmärtääksesi todella tilanteen. Päättäjien oletetaan jalkautuvan usein tuotannon keskelle.

 

  1. ”Just-in-time”

Tuotetaan vain sen verran kuin tarvitaan ja minimoidaan ylituotanto sekä hukka.

 

 

 

Tehdessä uutta tuotetta on tärkeintä, että tuote on sellainen mitä asiakkaat haluavat – eikö? Tämä ei ole kuitenkaan niin helppoa. Yrittäjät astuvat usein ansaan, jossa he hienosäätävät tuotetta ominaisuuksilla, mitä kukaan ei loppujen lopuksi edes halua. Pahimmassa tapauksessa koko valmis tuote on arvoton.

 

Olen itse perfektionisti, minkä koen olevan enemmän huono kuin hyvä asia. Aloittaessani jotain uutta jään helposti, ennemmin jumiin optimoimaan tekemistä tukevia asioita ja pyörittelemään erilaisia ideoita, kuin pyrkimään tuomaan prototyyppiä nopeasti ulos. Tämä on kiteytynyt projekteissanikin ja aion hillitä ja pyrkimään käyttämään hyödyksi paremmin tätä piirrettä. Perfektionismi on hyödyllistä etenkin myöhäsemmässä vaiheessa ja tuotteen hiomisessa, mutta sen ei saa antaa olla tiellä ja hidastaa tekemistä liiaksi.

 

Etenkin Suomi on mielestäni sairastunut hienosäätöön ja tehottomuuteen. Asiat pyritään suunnittelemaan liian tarkasti ja tuotteen markkinoille saanti kestää yleensä kohtuuttoman kauan. Lean menetelmillä pyritään nopeuttaa tätä prosessia.

 

 

Perusta ja Minium viable product

 

Minium viable product eli MVP on se, kun tehdään mahdollisimman simppeli tuote, jolla testataan sen mahdollisuuksia markkinoilla. Idea ei ole olla valmis tuote, vaan beta versio. Jos se ei kiinnosta ketään, ei tuote todennäköisesti hiottunakaan kiinnosta ketään. Näin estetään tuntikausien turha työ jo lähtökuopissa. Kun tuotteesta eliminoidaan kaikki, mistä ei opita uutta, maksimoidaan oppiminen ja tiedon saanti. Näin on mahdollista selvittää hyvinkin lyhyessä ajassa, millaiselle tuotteelle on kysyntää ja rakentaa se ilman turhia lisäominaisuuksia. Tämä on tehokas tapa erityisesti startupeille, ketkä ei tiedä vielä kohderyhmää tai onko tuotteelle kysyntää ja millaisena. Waisto kuuluukin tähän kategoriaan ja koko Tiimiakatemian idea perustuu tekemällä ja virheiden kautta oppimiselle.

 

Etenkin tietotekniikkamaailmassa tämä on jo voimakkaasti mukana oleva tapa. Tässä kohderyhmässä on suuri joukko niin sanottuja uuden kokeilijoita englanniksi early adopters. He innostuvat ja haluavat kokeilla kaikkea uutta, vaikka softa itse olisi vielä takkuileva raakile. Jos uuden kokeilijat saadaan innostumaan tuotteesta, voidaan palautteen ja jatkotestausten avulla parantaa tuotetta vaativammille massamarkkinoille.

 

Startupit menestyvät hyvin harvoin ensimmäisellä yrityksellä. Usein kuvitellaan, että oma idea pitäisi pitää piilossa viimeiseen asti, ettei kukaan vaan varasta sitä. Tämä ei pidä paikkansa yhtään, myöskään omien kokemuksieni perusteella. Päin vastoin huutelemalla omaa ideaa, saa yleensä hyviä parannusehdoituksia tai voi löytää jopa kumppanin projektiin. Voidaankin sanoa että menestyneet startupit ovat usein niitä ketkä ovat nopeimpia epäonnistujia. Heillä on rohkeutta toteuttaa ja he saavat ensimmäisenä tärkeintä dataa, eli suoraa dataa asiakaskäyttäytymisestä.

lataus

 

 

 

Tuunaa koneistoa

 

Palautteen ja kokemuksien perusteella tuunaa tuotetta MVP:stä kohti valmiimpaa tuotetta. Luo itsellesi perusta miten mittaat kehittymistäsi ja milloin olet tavoitteissasi. Kerää tietoa ja dataa asiakkailta, jonka perusteella teet muutokset. Älä perusta vääriin faktoihin tai olettamuksiin. Tähän sovelletaan vanhaa Taylorin menetelmää, jossa tulisi käyttää tiedettä ja dataa optimoidessa prosessia ja kehittäessä tuotetta.

 

 

Pivotoi tai pitäydy

 

Pivotointi otetaan käyttöön, jos tuote ei anna ollenkaan haluttua tulosta tai tuotto alkaakin laskea. Pivotoinnissa käännetään laivan keula toiseen suuntaan ja lähetään kokeilemaan uutta. Jos taas kasvu on hyvää, on aika oppia ja tuunata koneistoa, eli pitäytyä.

 

Lean metodia noudattamalla kysytäänkin itseltä: ”Kuinka voimme pivotoida aikaisemmin?” Startupit pyörii usein sijoittajien rahalla. Suurimman hyödyn saakin tällöin pivotoimalla MVP niin nopeasti kuin mahdollista. Tällöin maksimoidaan oppi ja kehitys sijoitetusta summasta ja ajasta. On hyvin yleistä, että startupilla on huikea idea, mitä hienosäädetään pidemmälle ja odotukset nostetaan sijoittajille. Julkaisun aikaan tuotteelle ei olekkaan kysyntää ja sijoitettulla ajalla ja rahalla on saatu opit vain yhdestä kokeilusta. Tehokkaassa startupissa koneiston sykliin kuluva aika tulisi minimoida niin pieneksi, kuin suinkin – pivotoidaanko vai pitäydytään ja kehitetään.

lean_startup2

 

 

Norppachallenge on hyvä esimerkki epäonnistumisesta. Oletimme asioita ja hienosäädettiin tuotetta huomataksemme vain rakentaneemme mahtavan konseptin mille ei ole kysyntää Suomessa. Nyt jälkeenpäin meidän olisi pitänyt aloittaa välittömästi MVP tuottaminen ja myyminen oppiminen tavoitteena. Meidän olisi kannattanut kokeilla eri ideoitamme käytännössä esimerkiksi Jyväskylän lähimetsissä ja vesistöissä. Esimerkiksi eri pituisilla tiimin selviytymisretkillä ja kisoilla olisimme voineet kokeilla monia eri ideoita helposti ja nopeasti käytännössä. Olisimme saaneet myös palautetta ja valmiita asiakkaita, joten myynti olisi ollut huomattavasti helpompaa.

 

Waistolle vielä vähän tuntemattomampi sudenkuoppa on vauhtisokeus. Menestyneen startupin tuotto alkaa pienetä, mutta konseptissa pitäydytään aikaisemman menestyksen johdosta. Jos tuotto alkaa pienenemään, on se merkki yleensä siitä, että ollaan jämähdetty paikoilleen ja voisi olla aika pivotoida jotain uutta. Tällöin voikin olla vaikea päättää pitäydytäänkö vanhassa ja kehitetään sitä vai tehdään täyskäännös ja kokeillaan uutta innovatiivista tapaa.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!