Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Think and grow rich

Kirjoitettu 07.01.20
Esseen kirjoittaja: Dimitri Suokas
Kirjapisteet: 2
Kirja: Think and grow rich
Kirjan kirjoittaja: Napoleon Hill
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Think and grow rich

 

Elämässä on paljon asioita, jotka tuntuvat liian vaikeilta tai mahdottomilta. Joillakin on niin korkeat tavoitteet, että ne tuntuvat niin mahdottomilta, ettei niitä voi edes toteuttaa. Mutta meidän ajatuksemme ovat kuin siemenet. Istutettua siemenet niistä pidetään huolta. Ajan kuluessa siemenistä kasvavat kasvit ja tuottavat esimerkiksi marjoja. Vaikka miten naurattavalta tämä ajatus kuulostaisi, jos haluamme saavuttaa jotain elämässämme kuten rikkautta tai menestystä, on tärkeää aina ajatella siitä mitä haluaa ja realisoida se alitajunnassa. Täytyy kuvitella minkälainen elämä tulee olemaan, jos haaveet toteutuvat. Aivot eivät erota illuusiota todellisuudesta. Jos ihminen tottuu haaveajatteluun, aivot käsittelevät ajatuksen kuin todellisuutta. Tämän kirjan on kirjoittanut Napoleon Hill yhdessä maailman rikkaimman ja menestyneen ihmisen kanssa koko historiassa, joka on Andrew Carnegie. Hänen omaisuutensa nykyisen dollarikurssin mukaan oli 337 $ miljardia. Kirja muodostui monien ihmisten biografiasta ja haastatteluista.

 

Nyt tulee väkisin mieleen, että miksi on tärkeää haaveilla omassa päässään, mitä väliä, sillä on, jos haaveilee jostain mahdottomasta. Haaveileminen ei ole haitallista, mutta pelkällä haaveajattelulla ei saavuta mitään. Joltain osin tämä on totta. Jokaisen itse luoneet positiiviset ja negatiiviset illuusiot muodostavat tulevaisuuden. Esimerkkinä voi ajatella jonkun asian, minkä on saavuttanut. Minkälaiset ajatukset olivat ennen saavutusta ja milloin haaveileminen siitä alkoi. Milloin se oli, minkälaiset vaikutteet olivat ja miksi. Todennäköisesti ajatus syntyi vahingossa ja oli vain hetken mielessä, mutta jonkin ajan kuluttua pelkkä ajatus alkoi mietityttää ja miksei sitä voisi saavuttaa. Näin siitä syntyi tavoite, jonka eteen suuren työn ansioista saavuttaa sen. Juuri samalla tavalla tosi menestyneet yritykset kuten Facebook ja Google ovat olleet vain perustajien haaveena, minkä he ovat ajatelleet vain omassa päässään. Pitkän ajattelun jälkeen näistäkin tulivat tavoitteet, jonka eteen oli tehty paljon töitä.

 

Tiesittekö, että yksi historian tärkeimpiä fyysikoita Albert Einstein sai suostuteltua hänen vaimonsa eroamaan hänestä. Vielä ennen Nobel – palkintoa Albert teki vaimonsa kanssa erään sopimuksen. ’’Suostut erota minusta ja kun saan Nobel – palkinnon, niin lahjoitan sinulle koko rahapalkinnon.’’ Näin itsevarma oli Einstein siitä, että saa varmasti Nobel – palkinnon. Tiedättekö miksi? Jostain ajatteleminen ja saavuttaminen ajatustasolla pakottaa aivojen neuronien luoda uusia polkuja saavutukseen. Mitä enemmän ajattelee ja miten aidosti kuvittelee saavutustaan, sitä laajemmat neuroni polut muodostuvat. Ajan kuluessa poluista muodostuu selkeät tiet, joissa ovat kaiteet. Näin aivot näkevät, että ajatus ei vastaa todellisuutta, jolloin aivot siirtyvät kovan tekemisen tilaan. Näin aivot pyrkivät välttämään pelkän ajatuksen ja luomaan siitä saavutuksen. Näin aivot alkavat toimimaan saavutuksen eteen, mikä on vielä pelkkä haaveajatus. Tämän vuoksi voi tulla sellainen fiilis, että vetäytyy sellaisten ihmisten luo, jotka auttavat pääsemään saavutukseen.

 

Jotkut tilanteet tai asiat, jotka tuntuvat vahingossa ansaitulta ja herättävät reaktion, ’’ jee tämä kauan unelmoitu asia toteutuu todella’’. Tämä tapahtuu juuri sen vuoksi, että jo paljon aiemmin on istuttanut siemenet tätä asiaa varten ja liikkunut kohti saavutusta. Vastaavanlaiset tapahtumat ovat kuitenkin edenneet koko ajan huomaamattomasti, mutta niitä ei osaa huomioida, koska ei ole sitä ns. istutettua siementä. Esimerkiksi samalla kaavalla toimii ajatus, että jos ajattelee jotain sairauksia tai ettei tulisi kipeäksi, niin aivot luovat näille sairauksille sopivat olosuhteet. Tässä on edelleen kyse istutetuista siemenistä. Ja siksi on helpompi sairastua johonkin tiettyyn sairauteen, jos sitä ajattelee koko ajan. Samalla tavalla tämä teoria toimii myös luuserina olemiseen ajatuksen kanssa. Mitä enemmän ajattelee miten elämässä menee huonosti, ettei ole missään hyvä ja miten vähän hyötyä itsestään on lähiyhteisölle siitä suuremmalla todennäköisyydellä nämä ajatukset toteutuvat tai jatkuvat arjessa. Ja mikä pahinta, tämä johtaa siihen, että hakeutuu vastaavanlaiseen yhteisöön, joilla on samanlaisia ajattelutapoja. Tämä tarkoittaa itsesuggestiota. Itsesuggestio vastaa alitajunnasta ja tietoisesta ajattelusta. Mitä vahvemmat ajatukset ja tunteet ovat jotain asiaan kohti, sitä vahvemmin aivot tarttuvat siitä kiinni ja alkavat toimimaan asian eteen. Yksinkertaisesti sanottuna, jos haluaa olla menestynyt elämässään, niin pitää miettiä vain menestystä tulevaisuudessa.

 

Jos haluaa olla jossain asiassa erittäin hyvä, pitää osata ajatella omassa päässään, että voi olla hyvä siinä. Tietenkin jos yhtään epäröi omia unelmiaan, niin se johtaa tietenkin epäonnistumiseen. Kukaan menestynyt ei ole lähtötilanteessa muita menestyneempi, mutta menestyneillä ihmisillä on todella vahvat tavoitteet, joista he pitävät kiinni. Esimerkkinä joku haluaa perustaa kahvilan ja tienata sen avulla itselleen perustoimeentulon ja joku toinen henkilö haluaa perustaa ravintolaketjun ja laajentaa ketjua ulkomaille, eli luoda brändin. Kaikki ovat varmaan samaa mieltä siitä, että halukas perustamaan ravintolaketjun, todella suurella todennäköisyydellä menestyy huomattavasti paremmin. Tämä vertaus esimerkki ei liity pelkästään ravintola-alaan vaan ihan mihin tahansa liiketoimintaan. Tietenkin on eroa, jos maahantuo jotain tuotteita ja jälleenmyy niitä tai valmistaa ja myy ulkomaille. Joten ei kannata ajatella, että on liian heikko tai ei ole tarpeeksi hyvä jossain. Tavoitteet ovat hyvin tärkeitä menestyksen kannalta, esimerkiksi jos on suuremmat tavoitteet kuin jollain vahvemmalla persoonalla, niin pääse paljon nopeammin suoriutumaan tavoitteisiin.  Yhteenvedoksi voisin sanoa, että pyrkikää jättää kaikki esteet ja rajat, mitkä rajoittavat potentiaalin ja mahdollisuuksia. Minimissään ei kannata ajatella, että kelpaa olla keskituloinen. Pyrkikää olla parhaista parhain. Ainoa onnistumisen este on pyrkimystaso.

 

Meidän tiimissämme puuttuu tämän tyyppistä ajattelumaailmaa. Muutamia projekteja olemme tehneet tiimiyrityksessämme ja jostain syystä kaikki ovat aina tyytyneet edes jonkinlaiseen tulokseen. Mielestäni pitää aina tavoitella parasta. Tietenkin tämä vaatii paljon työntekoa sen eteen, mutta uskon, että tiimiyrityksemme Clevera ottaa suuren skarppauksen ja teemme jotain suuren moista vuonna 2020. Välillä myös mietityttää, että miksi Tiimiakatemialla monet tiimiyrityksen jatkavat vanhojen tiimiyrittäjien projekteja, eikä keksi mitään päätähuimaavaa?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!