Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tieto, teoria, Ikea ja Tiimiakatemia

Kirjoitettu 22.05.20
Esseen kirjoittaja: Esa Salonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: The Knowledge-Creating Company
Kirjan kirjoittaja: Nonaka Ikujiro & Hirotaka Takeuchi
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 5. Valmentaminen, 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Istumme tiimimme kanssa “treeneissä” dialogiringissä, kyseessä on ensimmäinen kerta kun näemme Koronan aiheuttaman etätyöskentelyn jälkeen. Tunnelma ei voisi olla mitä mukavempi – siinä hetkessä oleminen tuntuu jopa epätodelliselta.

Etä- ja kontaktityön yhdistäminen

Treeniemme aiheena on etätyöskentelyn mahdollinen yhdistäminen myös normaalitilanteeseen. Aloitamme ensin höpöttämällä yhdessä aiheesta, jakaen henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä toisillemme. Kyseistä tietoa Nonaka & Takeuchin (1995) nimittävät näkymättömäksi tiedoksi.

Hetken kulttua höpöteltyämme muodostamme etätyöskentelyn esille nousseesta kokemuksista jotain konkreettista, teemme siis näkymättömästä tiedosta näkyvää. Kun meidän tiedostamme on tehty näkyvää, pystymme yhdistämään sitä muihin eri näkyviin tietoihin, kuten teorioihin.

Kun olemme yhdistäneet meidän näkyväksi tehtyä tietoa ja olemassa olevaa tietoa etätyöskentelyn ja kontaktityöskentelyn yhdistämisestä, voimme siirtyä kokeiluun. Kokeillessamme näkyvät tiedot muuttuvat konkreettisen tekemisen kautta jälleen näkymättömäksi tiedoksi.

Seuraavan kerran kun otamme kokeilumme etä- ja kontaktityön yhdistämisestä esille ja ryhdymme höpöttelemään , pystymme taas nostamaan kokemuksiamme (näkymätöntä tietoa) näkyväksi. Mitä enemmän tällaisia tietoteorian rullia pyöritään ympäri, sitä enemmän tiedämme.

Vielä kerran kuvion muodossa

  1. Höpöttelemme aiheesta dialogissa jakaen näkymätöntä tietoa toisillemme
  2. Konkretisoimme höpöttelyssä nousseen näkymättömän tiedon näkyväksi esimerkiksi mallinnuksien avulla
  3. Yhdistämme muodostamaamme näkyvää tietoa jo olemassa olevaan näkyvään tietoon, esim. teoriaan
  4. Kokeilemme muodostamaamme käsitystä aiheesta, jolloin tieto muuttuu tekemällä oppimisen kautta jälleen näkymättömäksi tiedoksi
  5. Seuraavalla kerralla aloitamme jälleen höpöttämällä dialogissa kokemuksistamme

Täysin tätä samaa ajatusmallia hyödynsimme rakentaessamme fasilitointi -foorumimme kanssa Tiimiakatemian Piinapäivät. Siellä aiheena oli juurikin etä- ja kontaktityön paras mahdollinen yhdistäminen. Normaaleja tiimin treenejä haastavamaksi teki kuitenkin se, että meitä oli yhteensä 120 – siitä kuitenkin selvittiin !

Ikean hyllykkö ja tietoteoria

Otetaan vielä toinen, yksinkertaisempi esimerkki tietoteoriasta. Mennään takaisin treenien alkuun, mutta tällä kertaa niiden tavoitteena on saada kasattua yhdessä Ikean hyllykkö.

Aloitamme (1) höpöttämällä dialogissa Ikean hyllyköiden kasaamisesta kysymyksillä:

“Millaisia kokemuksia teillä on Ikea -hyllykön kasaamisesta?”

“Mikä sinun mielestäsi on paras tapa kasata Ikean hyllykkö?”

Näin olemme saaneet käsityksen siitä, miten kukakin on hyllykön kasaamisen kokenut, sekä (2) kiteytettyä kirjoittamalla fläppitaululle ylös sen, miten se meidän mielestä kannattaisi rakentaa. Tämän jälkeen siirrymme ohjeiden pariin ja (3) yhdistämme äsken muodostamme käsityksen hyllykön kasaamisesta valmistajan ylös kirjoittamaan käsitykseen. Näiden pohjalta voimme luoda suunnitelman.

Tämän jälkeen (4) rakennamme hyllykön muodostamamme suunnitelman pohjalta, ja opimme sen tekemällä. Nyt kun seuraavan kerran haluamme rakentaa Ikean hyllykön, on meille muodostunut tekemisen kautta näkymätöntä tietoa siitä. Lisäksi mitä useammin tämä rulla pyöräytetään, sitä enemmän ammattilaiseksi tulemme Ikean hyllykön kasaamisessa !

Kompastuskivet

Tämähän vaikuttaa varmasti monien mielestä liiankin selvältä ja aivan itsestäänselviltä asioilta? Siltähän ne kaikki itsensä johtamisen kirjatkin vaikuttavat, mutta kuinka paljon niiden sisältöä oikeasti itse toteuttaa? Muodostin neljä kappaletta tyyppejä / tilanteita, joissa olen itse kokenut tietoteorian puuttumattomuutta ja mallinnan niiden vaikutusta Ikea -hyllykön esimerkin avulla.

Ensimmäinen tyyppi on lopputulokseen kiirehtijä. Tyyppi, joka haluaa vain, että asiat tapahtuu nyt ja kaikessa pitää olla jotain konkreettista heti. Tällöin jää kuitenkin suuri määrä tietoa käyttämättä, eikä työskentelevälle ryhmälle kerkeä muodostumaan edes yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä. Tieto ei lähde silloin kuin hänestä itsestään, jos hän alkaa vetämään sitä. Hyllykkö tulee kyllä varmaan valmiiksi, mutta hirveällä sähellyksellä ja epätietoisuudella. Voisi sanoa mm. seuraavasti:

“Noniin tehdään nyt vain se hylykkö”

Toinen tyyppi on höpötyksen kiteyttämättömyys, eli aiheesta kyllä höpötetään, mutta sen pohjalta ei muodosteta mitään yhteistä käsitystä aiheesta. Tässä kuitenkin ongelmana on sama kuin lopputulokseen kiirehtijällä, mutta tiedon käyttämättä jättäminen on vieläkin typerämpää nyt, koska sitä on kuitenkin ollut ilmoilla koko ajan! Hyllykkö tulee varmasti valmiiksi, mutta ei niin hyvin, kuin se olisi voinut tulla. Hän ei varmasti ajattele näin, mutta seuraava lausahdus kuvastaa tilannetta hyvin:

“Kiva, että meillä on kokemuksia aiheesta, mutta mitäpä niitä suotta hyödyntämään”

Kolmas tyyppi on teorioiden vihaaja, eli joku tai jotkut jotka eivät vain mitenkään suostu käyttämään teoriaa hyödykseen. Se mikä itseäni tässä ihmetyttää, on se kuinka paljon jo olemassa olevaa ja vuosikymmeniä, -satoja, ellei jopa -tujansia vuosia tutkittuja ja pohdittuja oppeja jää kokonaan käyttämättä? Ei kukaan ole sanonut, että ne on totta, mutta on se nyt typerää olla hyödyntämättä sitä kaikkea tietoa, mitä meillä on käsillämme. Hyllykkö tulee pitkän ähertämisen jälkeen valmiiksi, vaikka ohjeet lukemalla se olisi ollut paljon yksinkertaisempaa. Voisi ajatella seuraavanlaisesti:

“Kukaan ei muuten kerro minulle, miten minun pitäisi mikäkin tehdä”

Neljäs tyyppi on syvällinen pohtija, kaveri joka ei tee mitään vaan jää lähinnä miettimään miten joku teoriassa menisi. Tykkää kyllä lukea ohjeita vaikka kuinka paljon, mutta käytännössä sen tekeminen ei innosta. Lähinnä mieleeni herää kysymys siitä, voiko sanoa osaavansa kasata Ikean hyllykön vain lukemalla useita kertoja ohjeita? Hyllykkö jää meidän tapauksessa kokonaan kasaamatta ja oppikin sen tekemisestä saamatta. Voisi kuitenkin todeta seuraavasti:

“Tiedän kyllä miten se tehdään, olen lukenut aiheesta”

Tiimiakatemia ja tietoteoria

Tiimiakatemian perustajan Johannes Partasen mukaan Nonaka & Takeuchin Knowledge-Creating Company (1995) on ollut yksi merkittävimmistä teoksista Tiimiakatemian rakentamisessa. Hän mainitseekin Yrittäjän parhaissa kirjoissaan (2019) seuraavanlaisesti:

“Teos muodostaa Tiimiakatemian teorian ytimen. Ymmärsin, että jatkuva tiedon luonti on tärkeää, ei tieto sinänsä”

Partanen on yhdistänyt Nonaka & Takeuchin tietoteoriasta (1995) ja Kolben kokemuksellisen oppimisen kehästä (1984) Aivoteollisen mallin, jota hyödynnetään useissa yhteyksissä Tiimiakatemialla.

Avaan tässä vielä ehkä tärkeimmän osa-alueen meidän Tiimiakatemian rakettimallista, yksilön oppimisprosessin. Kaikki  kun lähtee kuitenkin liikkeelle yksilöstä – niinkuin Nonaka & Takeuchikin on todennut 1995, että organisaatioissakin tieto on yksilöillä, ei organisaatiolla, johtoryhmällä, nimellä, rahoilla, eli millään muulla kuin yksilöillä.

Yksilön oppimiseen on muodostettu Tiimiakatemialla kuvasta löytyvä prosessi. Hän käy ensin vasemmalla yläkulmassa höpöttelyä itsensä kanssaa treeni- tai oppimispäiväkirjan muodossa. Näiden pohjalta syntyy ideoita siitä, mitä voisi itse tehdä ja mikä kiinnostaa. Nämä ajatukset nostetaan näkyviksi oppimissopimuksen tai taitoprofiilin muodossa. Sen jälkeen näkyväksi tehdyn oppimissopimuksen sisältöön liittyviä haasteita aletaan ratkomaan teorioiden ja lukuohjelmien avulla. Kirjoista löytyviä teorioita sitten sovelletaan tekemällä oppimisen kautta käytäntöön.

 

Yhteenveto

Kokonaisuudessaan itse ei ole edes huomannut sitä, kuinka syvällä tietoteorian käyttämisessä onkaan. Nyt sitä ja sen merkitystä on kuitenkin alkanut hahmottamaan etenkin fasilitoinnin ja valmennuksien kautta. Tiimiakatemialla on kuitenkin todella helppo vain kävellä näiden asioiden ohitse, koska tämänkin teorian soveltaminen on jo niin syvällä rakenteessamme.

Sen yli ei kuitenkaan kannata katsoa, koska samanlaisia rakenteita yritykset pyrkivät nykypäivänä rakentamaan entistä enemmän. Puhutaan oppivista organisaatioista, jossa tiimioppiminen on yhdessä tärkeässä roolissa ja puolestaan tietoteoria on tärkeä osa tiimioppimista.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!