Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimi vai työryhmä?

Kirjoitettu 12.04.14
Esseen kirjoittaja: Pasi Suojala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tiimit ja tuloksekas yritys
Kirjan kirjoittaja: Jon R. Katzenback ja Douglas K. Smith
Kategoriat: 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimit ja tuloksekas yritys

Seuraavana lukusuunnitelmassani oli kirja tiimeistä ja tiimiytymisestä. Huomasin, että tämä kirja on täpityksen arvoinen, sitten kun kaikki intolaiset ovat tämän lukeneet, joten ajattelin olla kaukaa viisas ja lukea tämän jo nyt. Pidin kirjasta paljon, lukuisien esimerkkien ja vahvan teorian takia. Tälläkertaa kirjaa lukiessa koin, että tähän aiheeseen minulla jotain sanottavaa.

Ideaosuuskunta INTO

Kirja määrittelee tiimin seuraavalla tavalla

”Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteivastuussa suorituksistaa.”

Kun lukee yllä olevaa määritelmää ajatuksen kanssa on yksinkertaisesti todettava, että INTO ei ole tiimi. Ainut kriteeri joka meillä täyttyy on se, että meillä on toisia täydentäviä taitoja, mikä nyt on itsestään selvyys kun on 19 ihmistä, väkisinkin toinen osaa toista ja toinen toista. Meillä ei ole yhteistä päämäärää, vai onko jonkun mielestä maailmanympärysmatka tiimimme päämäärä?

Onko meillä yhteistä suoritustavoitetta? Vastaus tähänkin kohtaan on, että ei ole. Muistan kuitenkin hämärästi sen kerran kun asetimme suoritustavoitteeksi soittaa 60 puhelua Unkarin matkaa varten.

Yhteinen toimintamalli saattaa meiltä löytyä, tulemme treeneihin ja istumme toimistolla. Kaikista huolestuttavinta mielestäni on se, että me emme koe olevamme millään tasolla yhteisvastuussa toisistamme ja suorituksistamme.

INTOlaisethan keräävät rahaa omaan gäppiin 288,66€ joka kuukausi, jokainen tekee itse 20 kirjapistettä kevään aikana, jokainen kirjaa omat opintonsa ja saa omat arvosanansa. Jos joku ei pääse yllämainittuihin kriteereihin annetaan hänelle varoitus. Kolmesta varoituksesta saa potkut.

Yrityskulttuurissamme jyllää yksilökeskeisyys. Korostamme yksilön tekoja ja saavutuksia.. Ajatus ”jos haluan saada tämän asian tehdyksi on parasta tehdä se itse” on jokaiselle meistä varsin tuttu.  Miten meidän yksilökeskeisessä ajassa voisi kaikkien vallitsevien arvojen keskellä rakentua tiimi jossa yksilövastuu vaihtuisi yhteisvastuuksi?

 

Mikä INTO sitten on jos se ei ole tiimi?

Alla on referaatti kirjan termistä työryhmä:

”Työryhmät toisinkuin tiimit kiinnittävät huomionsa yksilöön ja yksilön tuloksiin. Tehokkaissa työryhmissä jäsenet kilpailevat rakentavasti keskenään. Tehokkaissa työryhmissä jaetaan neuvoja ja vinkkejä kysyttäessä. Työryhmän jäsenet huolestuvat toisistaan jos näyttää siltä, että joku jäsen on menettämässä otetta omasta ruudustaan. Työryhmän jäsenet eivät kuitenkaan kanna vastuuta muista kuin omista tuloksistaan, he eivät pyri ponnistelemaan muiden eteen ellei se vaikuta jotenkin omaan asemaan tai suoritukseen työryhmässä. Työryhmän motiivina on yksilö ja työryhmässä vaikuttaa yksilövastuu.”

”Työryhmän jäsenet ovat keskenään vuorovaikutuksessa lähinnä vaihtaakseen tietoja, näkökantoja tai parhaita menettely tapoja sekä tehdäkseen päätöksiä jotka auttavat kutakin jäsentä suoriutumaan omista tehtävistään paremmin. Työryhmällä ei kuitenkaan ole yhteistä päämäärää tai suoritustavoitetta jonka kaikki allekirjoittaisivat”

Työryhmä kuulostaa paljon tutummalta. INTOssa jaetaan neuvoja ja vinkkejä jos joku niitä kysyy ja saatetaan jopa joskus huolestua ainakin puheentasolla siitä jos jonkun gäp tai kirjapisteet laahaavat pahasti perässä. Kuitenkaan kukaan ei muuta kuin puheissaan ole huolissaan ja kanna vastuuta toisten ongelmista, koska työryhmässä jokainen yksilö vastaa itsestään. Toki toista voidaan auttaa mutta siitä on jotenkin hyödyttävä, toisen eteen voidaan ponnistella mutta sen täytyy jotenkin vaikuttaa omaan asemaan ryhmässä. On ikävä edes kirjoittaa näin, mutta miksi en kirjoittaisi koska se on totta.

Työryhmässä eli ideaosuuskunta INTOssa motiivina on yksilö, minä itse.

 

Työryhmästä tiimiksi

Syvälle juurtunut yksilöllisyyden korostaminen ja luontainen haluttomuus uskoa itseämme muiden käsiin merkitsee sitä, että jos haluamme hypätä työryhmästä tiimiksi olisi ainakin minun kohdallani se suuri ja ikävä hyppy tuntemattomaan.

Työryhmiin liittyy paljon vähemmän riskejä ja vaivaa. Kenenkään individualistisen jääräpään ei tarvitse luottaa omia tärkeitä asioitaan muiden käsiin vaan voi suorittaa ne itse, tietäen, että ne tulevat tehtyä. Tehokkaiden työryhmien ei tarvitse käyttää aikaa yhteisiin päämääriin ja suoritustavoitteisiin koska jokainen asettaa ne itse. Kirjassa sanotaan että;

”Ellei tiimin perustamiselle ole olemassa selviä suoritusperusteita voi olla kannattavampaa jatkaa työryhmänä”

Kuitenkin kirjassa tulee myös hyvin selvästi esille se, että

”todelliset tiimit pystyvät aina parempiin suorituksiin kuin yksinään työskentelevien samanlaisten yksilöiden ryhmät tai jopa tehokkaat työryhmät.”

Jos INTOlaiset haluavat olla tiimi on monia esteitä jotka tulisi poistaa ja monia asioita joita tulisi päättää. Aloitin kirjoitukseni pienellä määritelmällä tiimistä. Kun mietin tuota määritelmää on ensinnäkin todettava, että lähtökohtaisesti meidän osuuskuntamme rakenteet eivät edistä todellisen tiimin syntymistä.

Osuuskunnassamme kaikkea seurataan yksilötasolla. Otan esimerkiksi gäpin joka on meidän kassajärjestelmämme. Olemme yhdessä sopineet, että jokaisen on kerättävä gäppiin tietty summa rahaa kuukaudessa. Kun kyse on henkilökohtaisesta tavoitteesta ei meidän tiimissämme juurikaan konkreettisesti auteta toisia pääsemään tuohon tavoitteeseen. Toki me kannustamme ja tsemppaamme toisiamme mutta konkreettiset teot ovat siitä kaukana.

Jos taas laskemme kuinka paljon gäppimme on yhteensä kuukaudessa eli 19 kertaa 288,66 se tekee yhteensä 5484,54. Jos tavoitteemme olisi joka kuukausi tehdä yhdessä vähintään rahaa 5484,54 voisimme todeta, että taloudellinen rakenteemme tukisi tiimiksi tulemista.

Tätä samaa esimerkkiä voidaan soveltaa kaikissa tavoitteissa, joita olemme asettaneet. Lisäksi jos tekisimme työtä yhdessä, voisimme luoda uusia tavoitteita joihin pyrkisimme yhdessä. Kirjassa sanotaan, että jos tiimin tavoite on tiimiytyminen on todennäköistä, että taloudellista menestystä ei tule, mutta tiimi joka asettaa itselleen selvät ja mitattavat suoritustavoitteet todennäköisesti myös tiimiytyy tehokkaammin. Voisimme esimerkiksi asettaa suoritustavoitteeksi 15 000€ per. kuukausi, tällöin kaikki voisivat nostaa rahaa osuuskunnasta ja uskon, että jokaisen vahvuudet tulisivat esiin ja voisimme tukea toisiamme konkreettisin teoin. Se olisi yhteisvastuuta joka lisäisi tiimiytymistä.

Oletan, että yhteisvastuu tuo valitettavasti vapaamatkustajia, mutta tiimin paine moninkertaistuu kun kyse on yhteisvastuusta eikä yksilövastuusta. Lisäksi vapaamatkustajien on helpompi pysyä mukana silloin kun kyse on yksilövastuusta, sillä aina voi perustella ja selittää omia tekojaan. Lisäksi yksilövastuussa jos joku ei pääse tavoitteisiinsa ei se suoranaisesti vaikuta muihin.

Loppuun haluan kuitenkin kysyä, onko Tiimiakatemia tehty tiimeille vai työryhmille. Työryhmät voivat tiimiytyä jollain asteella mutta kuitenkin yksilö sitoutuu omaan oppimispolkuunsa ja omiin opintoihinsa?  Miksi edes pyrkiä potentiaaliseksi tiimiksi ja luoda oikealle tiimiytymiselle rakenteet kun voi suoriutua kaikesta helpommin ja todennäköisesti vielä tehokkaammin työryhmänä? Luulen, että me emme ymmärrä tiimien todellista arvoa koska luulemme, että yksilö on tehokkaampi kuin oikea tiimi.

 

Pasi Suojala

Tiimiyrittäjä

pasi@ideainto.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!