Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia

Kirjoitettu 09.08.18
Esseen kirjoittaja: Milla Lehtonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Like she owns the place
Kirjan kirjoittaja: Cara Alwill Leyba
Kategoriat: 1. Oppiminen

Tiimiakatemia, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Älä anna onneasi ikinä kenenkään muun käsiin. Vain sinä voit tehdä itsestäsi onnellisen oikeilla valinnoilla, oikeilla ihmissuhteilla ja oikealla ajatusmaailmalla.

 

Kun astuin Rajakadun ovista sisään ensimmäisenä päivänä minua pelotti todella paljon. Edellisen illan jännitys oli muuttunut peloksi. Pelkäsin sitä, että ehkä ihmiset eivät pidä minusta. Mitä sitten tapahtuu jos en löydäkään yhtään ihmistä, jota voisin kutsua jossain vaiheessa ystäväkseni? Päätin edellisenä päivänä, että koitan olla mahdollisimman rauhallinen. Ei saa innostua liikaa, koska silloin korotan monesti ääntäni ja se ärsyttää ihmisiä. Ei saa nauraa liikaa, koska monet ihmiset eivät pidä naurustani. Ei saa olla liian hölöttäjä, vaan pitää kysellä paljon muilta. Mietin näitä asioita kun astelin siihen luokkaan tuntemattomien ihmisten keskelle. Olin päättänyt olla herättämättä ihmisissä mitään huomiota.

 

Tein niin väärin kuin vai pystyin tekemään. Sen takia että koitin olla jotain muuta päädyin melkein väärälle polulle. Sain itselleni ystäviä, mutta eivät he olisi olleet niitä pysyviä, koska eihän luonteenikaan silloin ollut oma pysyvä minäni. Kun jouduin kahden valinnan eteen, mietin itsekseni mitä minä voin pahimmillani hävitä. Siinä tilanteessa vaakakupin toisessa päässä ei ollut paljoakaan painoa. Toisella puolella vaakaa seisoi tyttö joka ei ollut oma itsensä, mutta halusi sulautua joukkoon ja olla niin kuin muutkin. Toisella puolella seisois se, joka tämä tyttö oli oikeasti. Voin vain miettiä jälkikäteen sitä ihmettä joka sai minut vaihtamaan mieltäni, sillä minä tein oikean valinnan. Sillä nyt kirjoitan viimeistä esseetäni niistä asioista mitä minä sain tästä paikasta, Tiimiakatemiasta.

 

Kaikki lähti käyntiin vauhdilla varsinkin sellaiselle ihmiselle joka ei ikinä ollut päivääkään kuvitellut itseään yrittäjää, tai oikeastaan en edes osannut kuvitella itseäni opiskelemaan liiketaloutta, mutta siinä minä sitten olin. Ensimmäisenä vuonna minun oli pakko kasvaa, ei annettu vaihtoehtoa. Minut valittiin tiimiliideriksi, ja vaihtoehtoja ei ollut kuin täyttää ne lupaukset mitä olin antanut. Tällä hetkellä koen sen olleen yksi tärkeimpiä opin asioita elämässäni. Opin niin paljon itsestäni ja siitä miten reagoida ja kohdella ihmisiä ympärilläni. Kasvoin itseluottamusta ja aloin jopa hetkittäin uskomaan itseeni ja siihen että jos muut luottivat minuun ja uskalsivat antaa minulle mahdollisuuden, niin kait minussa sitten oikeasti on jotain potentiaalia. Ei mikään oppi tule ilma kasvukipuja ja voin sanoa että ensimmäisenä vuonna kipuiltiin paljon. Tehtiin vääriä päätöksiä ja vääriä valintoja. Kaikki ideat eivät kuitenkaan kanna, vaan tärkeintä on että jokaisesta lähtee mukaasi edes pieni opinjyvä, jota voit käyttää tulevaisuudessasi.

 

Mitä oppeja kannan edelleen mukanani ensimmäisestä vuodesta?

 

-Rohkeus on tiesi menestykseen

-Liiallinen pelko tappaa kaikki mahdollisuutesi onnistumiseen

-Opettele sanomaan ei

-Muista sanoa ääneen omat mielipiteesi

-Kuuntele ihmisiä ympärilläsi

-Ota vastuuta

-Jos lupaat jotain se on myös pidettävä

-Älä luota kaikkiin ihmisiin

-Älä ole sinisilmäinen ihmissuhteissa

-Älä anna muiden vedota sun nuoreen ikään

-Sun on okei olla oma itsesi ja älä enää ikinä peittele sitä

Kesä oli mulle aika kova nöyrtymisen ja oppimisen paikka. Koen että toimin silloin väärin muita kohtaan ja omalla toiminnallani aiheutin muille lisää hommaa ja ahdistusta. Sen kesän kyllä tekisin toisin jos voisin. Tuntuu että silloin muutama ihminen menetti luottamuksen sanoihini ja nyt viimeistään ymmärrän kuinka paljon sen takaisin rakentaminen vaatii. En halua enää ikinä olla niin passiivinen johdettava kuin sinä kesänä.

 

En ollut ikinä ajatellut itsestäni myyjää tai varsinkaan ihmistä joka seisoisi muiden edessä ”tuomittavana”. Luulen että toisen vuoden työni kasvatti minulle sinnikkyyttä ja itseluottamusta enemmän kuin olisin ikinä voinut mistään saada. Vaikka välillä tunsin tekeväni väärä työtä unelmieni kannalta, en antaisi sitä aikaa pois mistään hinnasta. Opin myös oikeasti myymään, mistä olen iloinen, koska sitä taitoa tulen tarvitsemaan tulevaisuudessani. Kiitos vain sille ihmisille joka uskoi kykyihini ja kannusti minua ylittämään tavoitteeni jokaisessa työvuorossani.

 

Minua alkoi väsyttää, ajattelin sen johtuvan siitä etten ole nukkunut kunnon yöunia pitkään aikaan. Enhän ollutkaan nukkunut öitäni viikkoihin kunnolla. Mielessäni pyörivät kaikki työasiat ja varsinkin ne velvollisuudet joita en ollut vielä täyttänyt. Siitä päivästä alkaen voimani alkoivat vähetä, enkä halunnut sitä uskoa. Sillä jos muut pystyivät käymään akatemian lisäksi töissäkin niin minäkin pystyn olemaan viikot akatemialla ja tekemään viikonloput töitä. Rakastin ideaa siitä, että voin tehdä mitä vain ja tienata paljon rahaa. Ikinä se työnteko ei saa olla omaa terveyttä tärkeämpää. Keväästä en oikein muista mitään. En muista mitä tein milloin tai mitä sain aikaan. Oikeastaan muistan vain Berliinin mahtavan reissun, mutta muuten kaikki tuntuu mustalle ja aika raskaalle edes ajatella. Kesällä otin aikaa itselleni, sitä olin kaivannut. Silloin tunsin että olin vetänyt kevään liialla teholla ja en antanut itselleni aikaa selvittää omia henkilökohtaisen elämäni solmuja saatikka sitten pysyä Akatemian menossa sadalla prosentilla mukana.

 

Toinen vuosi, mitä jäi käteen?

 

-Muista levätä

-Et ole superihminen

-Pyydä apua

-Puhu ihmisille ja jaa omat tunteesi

-Tee sitä mikä sinusta tuntuu hyvälle

-Joskus pitää luopua saadakseen tilalle jotain parempaa

-Sinä olet vahvempi kuin voisit uskoa

-Sinulla ei tarvitse olla sitä omaa juttua

-Ole itsellesi ja muille armollinen

 

 

Musta tuntuu siltä, että kolmantena vuonna oikeasti löysin asian mikä kiinnostaa ja missä haluan kehittyä. Tapahtumat ja niiden parissa työskentely vei ihan mukanaan. Niissä on jotain todella jännittävää ja samalla ne on todella ahdistavia, sillä huonolla tavalla. Jollain tapaa sain uskoa ihmisistä ympärilläni. Sillä hetkellä kun olin valmis luovuttamaan, antamaan kaiken mennä ja jättämään koko Akatemian, niin vain ne ihmiset jotka olivat silloin ympärilläni saivat minut jäämään sinne. Pitkään mietin että voiko tämä oikeasti olla minulle oikea paikka, koska tämä vie niin paljon. Sillä hetkellä tunsin että Akatemia vain vei multa energiaa, enkä saanut mitään takaisin. Olin väsynyt, uupunut, tuntui kokoajan siltä, että teki mieli itkeä. Kuitenkin siellä oli ihminen joka sanoi mulle minä tiedän Milla että sä pystyt siihen. Silloin kun eniten epäilet omaa tekemistäsi kiinnitä huomiota ihmisiin ympärilläsi, sillä he näkevät asiat erinlailla ja hieman kauempaa. On niin helppoa jäädä niihin omiin ajatuksiinsa kiinni ja antaa niiden kasvaa omassa päässään.

 

Kolmas vuosi, olinko viisaampi?

 

-Usko omiin kykyihisi

-Älä anna negatiivisuudelle liikaa valtaa

-Usko omaan visioosi

-Muista sanoa kiitos

-Asioilla on tapana järjestyä, jos olet valmis tekemään niiden eteen töitä

-Muista nauttia elämästä

 

Istuin kesällä toimistolla pelkässä hiljaisuudessa ja mietin matkaani siihen pisteeseen. Kaikesta on tähän mennessä selvitty ja tullaan selviämään. Aion lähteä joulun näistä ovista valmistuneena helvetin ylpeänä siitä mitä sain aikaan ja miten olen kasvanut ihmisenä. Jokaisen meistä tulisi olla ylpeä itsestään, sekä ihmisistä ympärillään. Me rakensimme tyhjästä jotain joka sai meidät kaikki kukkimaan, joka sai meidät kaikki kyseenalaistamaan ajatuksiamme joka parasta saattoi meidät kaikki hetkeksi yhteen.

 

Tässä vaiheessa haluan kiittää vain niitä ihmisiä joiden kanssa kuljettiin tätä matkaa yhdessä, kasvettiin, itkettiin ja naurettiin. Jokainen oppi ja muisto on painettuna syvälle mun sydämeen. Nyt tiedän todellakin, että valitsin oikean reitin.

 

Kiitos Dimangia

Kiitos Riikka

Kiitos Tiimiakatemia

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!