Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia – Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi

Kirjoitettu 31.10.17
Esseen kirjoittaja: Antti Stolt
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia - Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Reflektio Timo Lehtosen kirjasta Tiimiakatemia – Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi

Aloittaessani tämän kirjan päässäni pyöri lukuisia kysymyksiä Tiimiakatemiasta. Päätyessäni tänne opiskelemaan koin tarpeeni oppia lisää Tiimiakatemiasta ja sen historiasta välttämättömäksi. Ensimmäisinä viikkoinani olin kuullut Piippukadun tiloissa paljon sanoja ja lyhenteitä ja muitakin asioita joita en ymmärtänyt. Yleisestikin ottaen, vaikka olen Jyväskylässä kasvanut ja tuttuja ihmisiä täällä on opiskellut, minulle oli pimennon peitossa ja hieman epäselvää se mitä Tiimiakatemia oikeastaan edes on ja mitä täällä itse asiassa edes tehdään.

Rennosti ja virkistävän poikkeuksellisesti tarinan muodossa kirjoitettu kirja alkaakin juuri Tiimiakatemian historialla. Löysin tarinasta jonkin verran samaistumisen kohteita. Minunkaan kotona ei varsinaisesti oltu kovin innostuneita siitä, kun ensi kerran mainitsin harkitsevani Tiimiakatemiaa. Talon arvot, vaikkakin ne olivat jo arjessa jokseenkin tulleet tutuiksi, oli hyvä vielä nähdä listattuna selkeästi ylös. Väittäisin kuitenkin, että nykyään – tai ainakaan itselläni – päämääränä ei ole enää maailmanympärysmatka. Toki se on mukava lisä ja kiva lopetus, mutta itselleni se ei ainakaan ollut syy miksi hain tänne. Koen, että päämäärä on jotain suurempaa.

Arvoja täydentävistä periaatteista itselleni varmasti tärkein on yksilön vastuu. Vapaudesta ja sen tuomasta vastuusta olen puhunut myös muissa esseissäni. Pidän myös Tiimiakatemian perinnön ajatuksesta ja siitä, kuinka täällä vaalitaan talolle jo ominaiseksi muodostunutta kulttuuria. Kymmenen ohjetta tiimiyrittäjälle on myös jotain mihin tulen erittäin todennäköisesti palaamaan ja muistuttamaan itseäni vielä talossa ollessani.

Kirjan toinen luku käsitteli tiimiä ja tästä kappaleesta olennaisimpina aihealueina tiimiämme ajatellen pitäisin dialogia sekä tiimin kehitysvaiheita. Meillä on selvästi vielä paljon opittavaa dialogista. Mutta koska olemme pinkkutiimi se ei voikaan vielä olla hioutunut muotoonsa. Tähän meneekin ainakin se 100 tuntia. Kehitysvaiheet ovatkin sitten tiimimme tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisia ja hyödyllisiäkin. Tätä kirjoittaessani olemme ensimmäisen neljän kuukauden työryhmä-vaiheessa. Ajatuksia, innostusta ja lennokkaita ideoita meillä tuntuu olevan paljon, mutta lisää varsinaista tekemistä meillä saisi olla vielä paljon enemmän. Huomaan, että olemme kuitenkin edistyneet tämänkin vaiheen sisällä. Itsekään en enää jännitä yhtä paljoa tiimin edessä puhumista.

Mutta mikä minua erityisesti mietityttää on se, mille kehitysvaiheelle asti tulemme pääsemään ottaen huomioon, että opiskelemme talossa kuitenkin vain 2,5 vuotta vietettyämme ensimmäisen vuoden opinnoistamme Rajakadulla. Kuten kirjassakin sanotaan, olisi mahtavaa kuulua huipputiimiin eli viimeiseen kehitysvaiheeseen. Toisaalta kirjassa mainitaan myös, että ”tälle kehitystasolle yltävät vain harvat ja valitut.” Olisihan se kyllä mukava kuulua näihin harvoihin ja valittuihin ja tähän tietenkin on meidän ja jokaisen muunkin tiimin hyvä pyrkiä. Mielestäni tässä olisikin maailmanympärysmatkaa parempi päämäärä. Ei siis välttämättä huipputiimiksi kehittyminen – tai epäonnistuminen jos ei kehity huipputiimiksi – vaan ylipäänsä tiiminä kehittyminen ja yhdessä kasvaminen.

Tiimiä käsittelevässä luvussa puhuttiin myös tiimirooleista. Belbinin tiimiroolitestin perusteella kaksi voimakkainta rooliani olivat diplomaatti (teamworker) sekä keksijä (plant). Nostin nämä molemmat roolit esille, sillä piste-ero niiden välillä ei ollut kovinkaan suuri ja koska tunnistan itseni selvästi näistä molemmista rooleista. Diplomaatti on ”hiljainen ihmissuhdevaikuttaja” jolle ristiriidat ovat vaikeita tilanteita ja keksijä on mahdollisesti hieman sisäänpäin kääntynyt ehkä jokseenkin omaperäisten tai epäsovinnaisten ideoiden tuottaja. Tämänkaltaisten testien tekeminen on aina mielenkiintoista, sillä en ole kovin itsetiedostava ihminen, mutta tunnistan itseni monesti näistä testeistä. Ehkä pitäisi alkaa harrastaa horoskooppeja.

Tiimiläisistä yksilöinä puhuttaessa työkalu, josta itse voisin hyötyä suunnattomasti, on taitoprofiili.  Kuten mainitsin, minulla on kehitettävää tietynlaisessa itsetuntemuksessa, joten tietojeni ja taitojeni konkreettinen listaaminen ylös olisi erittäin hyödyllistä. Erityisesti itseni johtamisessa minulla on paljon parannettavaa. En myöskään ole täysin varma, mitä haluan tehdä ammatikseni joskus. Olen aina hiukan kadehtinut ihmisiä, joilla on pienestä pitäen ollut unelma-ammatti, jotain mitä tavoitella. Oppimissopimuksessani kuitenkin mainitsin, että haluan tehdä jotain siistiä ja itsen näköistä, mitä ikinä se sitten onkaan.

Varmasti yksi merkittävimmistä työkaluista mitä kirjasta saa irti ja mitä tullaan käyttämään vielä monen monessa projektissa, on Alexander Osterwalderin Business Model Canvas-malli. Käytännössä tähän visuaaliseen malliin kootaan yritys- tai liiketoiminnan perusta ja ne avaintekijät, joiden varaan se rakentuu. Näitä avaintekijöitä ovat arvolupaus, avainresurssit, yhteistyökumppanit, avaintoiminnot, asiakassegmentit ja asiakassuhteet, kanavaratkaisut, ansaintamalli sekä kulurakenne. Tätä mallia olemme ehtineet kokeilla jo muun muassa tiimimme vaateprojektissa.

Ensisijaisesti luin siis tämän kirjan oppiakseni lisää Tiimiakatemiasta ja sen historiasta. Luettuani tämän kirjan ja oltuani kauemmin akatemialla ja totuttuani sen rytmiin sain kuitenkin vastauksia minua askarruttaneisiin kysymyksiin. Hyvähän ne olivat vielä kuitenkin kertaalleen kirjoittaa ylös. Suosittelisinkin tätä kirjaa ”yleissivistävänä” teoksena ainakin kaikille tiimiakatemialasille, miksei myös muillekin akatemiasta kiinnostuneille.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!