Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia – Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi?

Kirjoitettu 14.01.21
Esseen kirjoittaja: Daniel Hakasaari
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia - Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi?
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.6. Tiimiyrittäjävalmentajien yhteisöllisyyden "pakolliset kirjat", 4.1. Johtavat ajatukset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tätä kirjaahan suositellaan heti Tiimiakatemian alussa, jotta taloon tullut Rajapinkku ymmärtäisi vähän paremmin, mihin hän onkaan tulossa. No enhän minä tätä vielä silloin lukenut, joten ymmärrys Tiimiakatemian toimintamalleihin tuli sitten ripoteltuina muuta kautta. Näin Koronan vallitessa Tiimiakatemian yhteisö ja toimintatavat ovat olleet ehkä vähän piilossa, joten halusin ottaa kirjan lukuuni nimenomaan muistellakseni niitä ”vanhoja hyviä aikoja”. JA VOI POJAT! Kyllähän Letimin monet tarinat saivat taas hymyn huulille ja haaveilemaan taas siitä tilanteesta, kun me kaikki saisimme olla taas yhdessä isona yhteisönä.

Dialogin neljä perussääntöä:

Tiimiakatemia-kirjassa tuodaan esiin neljä perussääntöä toimivaan dialogiin: kuuntele, kunnioita, odota vuoroasi ja puhu suoraan sydämestäsi. Dialogi on vaivannut itseäni jo jonkin aikaa meidän tiimissä, joten haluankin nostaa pari juttua, miten mielestäni oma sekä Devetan dialogi toimivat.

1. Kuuntelu:

Melkein väittäisin että minulla on yksiä suurimpia haasteita tiimissämme kuunnella ihmisiä. Minä kun olen se minä-minä-tyyppi, joka on tottunut olemaan aina itsenäinen ja tekemään nopeasti päätöksiä, jotta liike pysyy. Luotan myös omaan tekemiseeni ja pystymiseeni vahvasti, joten minulle tulee herkästi ajatus, että olen aina oikeassa kunnes toisin todistetaan. Ja sekös onkin raskasta, kun minun kanssa yrittää lähteä vääntämään. Annan nimittäin hyvinkin tiukan vastuksen. Arvostan kuitenkin erittäin paljon sitä, jos joku saakin käännettyä mielipiteeni.

Miellän itseni mukamas hyväksi kuuntelijaksi, mutta usein kyse on ehkä enemmänkin siitä, että yritän löytää toisen sanomisista jotain sellaista, johon voisin tarttua tai jonka voisin kumota. Olen ikään kuin koko ajan valmistelemassa itseäni väittelytilanteeseen, johon haen jatkuvasti uutta aseistusta. Ymmärrän kyllä kuunnellessani asioiden kokonaisuuden, mutta keskityn omassa ajatusmaailmassani liikaa kumoamaan toisen sanomisia. Olen tällä hetkellä usein tilanteessa että kuuntelen, mutta en halua asettua toisen ihmisen asemaan, jotta ymmärtäisin kokonaisvaltaisesti hänen ajatusmaailmaansa.

2. Kunnioita

Kunnioitan ihmistä tekojen ja ulosannin perusteella. Voin harmikseni sanoa, että kunnioitan tiimini jäseniä aivan eri tavalla. Arvostan vahvasti ahkeruutta, heittäytymistä, kunnianhimoa sekä emotionaalista ja rationaalista älykkyyttä. Mitä vähemmän näen ihmisessä näitä piirteitä, sitä vähemmän heitä yleisesti arvostan. Mikäli en kunnioita ihmistä, en pidä myöskään hänen kuunteluaan minulle tarpeellisena. En viitsi käyttää aivokapasiteettiani sellaisiin asioihin, mitkä minua eivät kiinnosta.

Toisaalta taas kun ihminen on näyttänyt olevansa minulle kunnioittamisen arvoinen, kuuntelen häntä oikeasti mielelläni sekä kommentoin ja pohdin heidän kertomaansa. Luotan heidän antavan minulle silloin jotain, josta voin itse laajentaa näkemyksiäni. Pyrinhän kuitenkin ihmisenä ainaiseen kehittymiseen. Olen kuitenkin sen verran mulkku, että priorisoin kuluttamani aivokapasiteetin sellaisiin tilanteisiin, joista saan varmasti jotain irti.

3. Odota vuoroasi

Minulla on ennen ollut myös ongelmia siinä, että olen halunnut olla se päällepäsmäri joka ei anna tarpeeksi tilaa muille. Olen mielestäni kehittynyt siinä muutaman viime vuoden saatossa erittäin hyvin. Minulle on kyllä luontaista ottaa johtoroolia tai ainakin olla aktiivisesti mukana johtamisen tukena, mutta olen oppinut siihen, että olen aivan turhan raskas ihminen, jos en malta hieman himmailla. Olen huomannut että mielipidettäni kuunnellaan sekä sitä arvostetaan, joten minulla ei ole mitään kiirusta kertoa sitä jonkun toisen päälle. Kun kerran tunnen minut arvostetuksi, annan myös muille sen tilan kertoa heidän näkemyksistään.

4. Puhu suoraan

Tämä pohjalaanen on kyllä osittain hyvinkin vahvoilla tässä kategoriassa 😀 En oikein osaa kaunistella asioita, joten tulee silloin tällöin töksäyteltyä vähän turhankin terävästi omia mielipiteitäni. Minua ei ole oikeastaan koskaan kiinnostanut, ajatteleeko minusta joku tämän takia pahasti. Varmasti ajatteleekin, mutta sanonpahan ainakin asian kiertelemättä. Kysymyksenä ”sano rehellinen mielipide minusta” on kyllä erittäin vaarallinen kysymys minulle heitettynä. Olen tainnut jo saada parin akatemialaisenkin kanssa pientä kitkaa aikaan, kun he ovat erehtyneet tätä minulta kysymään. Välillä pienimuotoinen suodatin ei olisi yhtään pahitteeksi😊

Vaikka osaankin sanoa lähestulkoon kaikesta suoraan, niin jotenkin minulle on haastavaa sanoa suoraan asioista, jotka minua tiimissä vituttavat. Se johtunee siitä, että arvostan kuitenkin joissain määrin jokaista tiimiläistäni, sekä haluan pitää heihin hyvät välit. Puhumattomuus tiimin ongelmista ei vain ole yhtään hyvä asia. odotan innolla treenejä kehäteoriasta, jolloin pääsemme viimeistään keskustelemaan näistä asioista avoimesti.

Deveta

Meillä on tunnetusti aika räiskyvä tiimi, enkä minäkään nyt tiimin jäsenistä sieltä helpoimmasta päästä ole. Veke toi joskus meidän kahdenkeskeisessä keskustelussa hyvän pointin esiin: eihän meillä ole mitään dialogia. Itseä tämä aluksi hämmensi, koska moni meillä mieltää tiimimme dialogin jopa aivan hyväksi. Kun Veke perusteli näkemyksensä, ymmärsin mitä hän tarkoitti. Meidän tiimissä on usein vastakkainasetteluita, väittelyitä, joissa tavoitteena on lähinnä haastaa ja kumota toisten ajatuksia. Dialogissa on myös ideana haastaa ajattelua monipuolisesti, mutta tavoitteena olisi päästä yhteiseen ajatuksen jatkojalostukseen, jolloin kaikki löytäisivät jotain uutta asiaan. Nyt meiltä puuttuu usein tämä jatkojalostus. Kun meillä keskustelut ovat väittelyitä, ne monesti vain puuduttavat ihmisiä. Lisäksi koska tilanne on eräällä tavalla aina hyökkäysaltis, kaikki eivät halua ottaa osaa keskusteluun. Mielestäni Veke on tässä mielessä kyllä aivan oikeassa.

Vahvasti epäilen, että meillä on edelleen tiimissä paljon lakaistuja asioita maton alla, joita tulisi ottaa esille. Syksyn Mikä vituttaa -treenit olivat erittäin hyvä tapa puhdistaa ilmaa ja sanoa asioita suoraan. Toivottavasti tällaiset tulee myös tulevalle keväälle! Uskon ongelmien purkamisen auttavan valtavasti siihen, että uskallamme jatkossa puhua suoraviivaisemmin tiimimme kesken, mutta myös ymmärtämään ja kunnioittamaan tiimiläisiämme paljon paremmin.

Tiimisopimus:

Voi että, miksi ei tehty tätä kunnolla heti alussa. Tehtiin yhdessä Devetan pelisäännöt viime keväänä, mutta niihin ei sitouduttu. Pelisäännöt olivat tehty hätäisesti, eikä tiimiläisemme osanneet tuoda tarpeeksi monipuolisesti omia ajatuksiaan esille. pelisäännöt, joita kaikki eivät allekirjoita, ovat usein sellaisia, joihin ei myöskään sitouduta. Näin väistyvänä tiimiliiderinä minun olisi toki pitänyt myös seurata kevään aikana kaikkien sitoutumista pelisääntöihin paljon aktiivisemmin sekä ottaa asiat puheeksi kun ongelmia on ilmennyt.

Meidän pitää saada luotua Devetaan vaatimisen kulttuuri. Sellainen kulttuuri, ettei meidän tiimissä ole mahdollista luistella kohti ilmaisia tradenomin papereita. Meillä tulee olla tiedossa, mitä jokaiselta tiimiyrittäjältä vaaditaan pysyäkseen mukana tiimissä. Luodaan tiimisopimus, johon kaikki sitoutuvat. Tällöin vastuuroolien kantajien on helppo ottaa ongelmakohtia esiin, kun voidaan perustella vaatimista yhdessä tehdyllä sopimuksella. Mikäli me ei saada luotua hyvää vaatimisen kulttuuria, vaan Devetassa on mahdollisuus luistella helpolla, uskon meillä olevan sisäisen eripuran säilyvän ja jopa kasvavan loppuun saakka. Tällöin tiimi on usein paikka, joka ottaa enemmän kuin antaa. Tässä vaiheessa joutuu miettiä, kannattaako edes kuulua tiimiin nimeltä Deveta. Toivonkin meidän heti alkuvuodesta tekevän oikeasti sellaisen tiimisopimuksen, jossa ollaan kuultu kaikkia, sekä jokainen lupaa siihen sitoutua.

Mitä ajattelen Tiimiakatemiasta?

Ajattelen Tiimiakatemian paikkana, joka antaa paljon vapauksia. Vapaudet tuo kuitenkin osakseen myös runsaasti vastuuta, jonka takia itsensä johtaminen nousee erittäin tärkeään rooliin. Luotan Tiimiakatemian toimintamallin olevan se tulevaisuuden juttu! Onhan tämä nyt nättiä kun meillä on alusta, jossa saadaan ilman riskiä kokeilla uusia ideoitamme ja kasvattaa niitä aina potentiaalisiksi uusiksi yrityksiksi asti. Uskon saavani tekemisen kautta niin paljon näyttöjä omasta osaamisestani, ettei minulla tule olemaan mitään hätää päästä tarvittaessa töihin Tiimiakatemian jälkeen. Mutta paskat minä mihinkään töihin ole lähtemässä, kun yrittäjänä oleminen on niin jees! Kyllähän tätä paikkaa mielellään suosittelee henkilöille, jotka ovat aktiivisia, tekemällä oppivia ihmisiä. Vielä kun saataisiin kitkettyä ajatus pois siitä, että Tiimiakatemialla on mahdollisuus saada Tradenomin paperit tekemättä 3,5 vuoden aikana yhtään mitään. Ei, tämä on lahko jossa ei kannata tuntimääriä laskea. Eikä niitä edes halua laskea, kun ei tämä läheskään aina miltään työltä tunnu😊

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!