Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemian johtavat ajatukset

Kirjoitettu 27.04.20
Esseen kirjoittaja: Elisa Sihvonen
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 9.02. Yhteisöllisyys, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

En uskaltanut aluksi hakea tiimiakatemialle. En kokenut olevani tarpeeksi rohkea tai mullistava, tiimiakatemian johtaville ajatuksille.

Olin kuitenkin aina haaveillut yrittäjyydestä. Minulla on aina ollut kova tarve saada tehdä oman näköistä, joten en nähnyt itselleni muuta vaihtoehtoa kuin yrittäjyys. Ystäväni kertoi minulle akatemiasta ja pohdin sitä vaihtoehtoa. Olin silloin liian epävarma hakemaan, mutta parin vuoden jälkeen olin tarpeeksi marinoitunut uskaltaakseni pistää hakemuksen tulille. Hain toki ykkösenä Proakatemialle, mutta päädyinkin akatemialle.

Uskon kohtaloon ja uskon, että tällä on ollut tarkoitus vaikka olisinkin alun perin halunnut päästä opiskelemaan Tampereelle.

Vaikka Akatemia onkin murros vaiheessa ja vaatii rakenteiden muutoksia, on se silti kultainen paikka olla.

Nautin suuresti tiimityöskentelystä baristana, mutta muuten aina kuvittelin, etten halua tiimiyrittäjäksi. Tiimiakatemia on avannut silmäni tiimin tärkeydelle ja yhteisön merkitykselle opiskelu ympäristössä.

Olen useaan otteeseen miettinyt kuinka kiitollinen olen näistä ihmisistä. Saan tapella tiimini kanssa, painia yhdessä opintojen ja projektien kanssa. En ole koskaan yksin, joku aina auttaa ja tukee. Ystäväni ketkä opiskelevat muissa kouluissa ovat usein todella yksin. Se voi olla todella epämotivoivaa ja varsinkin koronan aikana on aika ankeaa suorittaa moodlen kautta opintoja ja yrittää tehdä tuntemattomien kanssa ryhmätöitä. Ei tällaista yhteisöä ole muualla kuin akatemialla.

Tiimistä on tullut perhe, joka haastaa ja tukee, samoin koko akatemiasta. Kiukuttelen ja kyseenalaistan, saan tehdä niin. Akatemia on semmoinen korkeakoulu tasoinen elämänkoulu.

Kehitekeskustelussani tajusin, että minusta tuntuu, että tulen vihdoin kunnolla nähdyksi ”koulumaailmassa”. Olen aina saanut hyviä arvosanoja koulussa. Minusta kuitenkin tuntui, ettei minua koskaan arvostettu niissä asioissa, joista itse pidin itsestäni eniten. Eli ihmissuhde taidot ja luovuuteni. Tuntuu, että löysin paikkani täällä Jyväsjärven rannalla Tiimiakatemialla. Se tuntuu hyvältä.

Välissä olin lopettamassa, koska peiliin katsominen sattuu. On helpompi luovuttaa ja aloittaa uudestaan, kuin mennä vaikeamman kautta. Opin sitoutumisen tärkeyden. Kova työ palkitaan.

Olen oppinut, että saat sen verran kuin annatkin. Jos en ole läsnä akatemialla tai treeneissä, en saa sieltä mitään. Mutta jos käytän aikaani siellä olemiseen antaa se minulle yhteisön. Olen oppinut, että jos jokin vituttaa niin tee sille jotain. Lopeta selittely ja ota vastuu, kanna se.

Pidän kaikista akatemian johtavista ajatuksista. Ne antavat suuntaa, mitä akatemia voisi olla ja haluaa olla. Visio on hyvä olla.

Akatemialla on paljon teoriaa ja oppeja, mutta niitä ei perehdytetä tarpeeksi hyvin uusille opiskelijoille. Kiinnittäisin huomiota perehdytykseen, se antaisi helpommat eväät akatemian matkalle ja saisi keskittyä merkityksellisiin asioihin, eli oppimiseen ja tekemiseen.

Akatemian tieto on jäänyt jonnekin ja se ei ole kaikkien saataville. Tieto on ripoteltu sinne tänne pieninä sekavina hippuina, eivätkä Hannu ja Kerttu löydä perille.

Akatemia kaipaisi diktaattorin, kuka ei olisi kenenkään valmentaja vaan hänen ainut työtehtävänsä olisi johtaa akatemiaa ja saada homma toimimaan. Ei pää valmentajalle jää hirveästi aikaa ohjata akatemiaa jos pitää vielä olla lapsen vahtina usealle tiimille.

Valmentajan rooli on kuitenkin todella tärkeä ja hänen tärkein rooli on minusta olla läsnä tiimille. Auttaa näkemään, kun tiimi ei näe. Siitä kiitän Letimiä. Hän on nähnyt, kun me emme ole nähneet. Antaa meidän sählätä omiamme ja välillä herättelee maanpinnalle.

En tiedä tulemmeko me lähtemään maailmanympärysmatkalle tai siis onko meillä varaa lähteä. Mutta sen tiedän, että lähden akatemialta taskut täynnä uusia ystäviä, rohkeutta olla minä ja uskallusta tehdä, eikä mussuttaa.

 

 

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!