Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimin viisi toimintahäiriötä

Kirjoitettu 14.05.19
Esseen kirjoittaja: Tino Parhiala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin alkuvuodesta Patrick Lencionin kirjan viisi toimintahäiriötä tiimissä ja sain siitä paljon irti. Kirja sisältää tutkittua tietoa johtajuudesta kirjoitettuna tarinan muotoon, joten teos on kaikkea muuta kuin tylsähköä teoriaa. En oikeastaan ole varma, miksen lukenut tätä heti ensimmäisenä syksyllä, mutta ehkä tiiminrakentaminen ei ollut ensimmäisenä mielessä siinä mylleryksessä. Nyt olemme valetiimivaiheessa, joten ainakin tiedän, mistä se johtuu. Kuten nimi kertoo, kirjassa käydään läpi minkälaisia toimintahäiriöitä tiimissä voi olla ja miten ne saa korjattua. Häiriöiden korjaaminen voi olla vaikeaa ja tuskallista, mutta todella kannattavaa.

 

Luottamuspula

Ensimmäinen toimintahäiriö tiimissä on luottamuspula tiimiläisten keskuudessa. Patrickin mukaan luottamuspula johtuu siitä, että tiimin jäsenet eivät uskalla tai halua olla avoimesti haavoittuvaisia vahvuuksineen ja heikkouksineen tiimissä. On vaikeaa kertoa omista heikkouksista tuntemattomille. Itse olen henkilökohtaisesti todella arka puhumaan omista asioistani kenellekään muulle kuin läheisilleni. Heikkouksien myöntäminen avoimesti auttaa tiimiä ymmärtämään yksilöä paremmin.

Luottamuspula johtaa siihen, että tiimiläiset eivät uskalla keskustella kuin pintapuolisesti asioista ja silloinhan ne jäävätkin raapaisuksi, eikä asian ytimeen koskaan mennä. Pelätään mitä muuta ajattelevat ja mitä he aikovat. Kun luottamusta ei ole, tunnusomaisia piirteitä toiminnassa on piilotella sanoja ja tekoja. Luottamuspulan vallitessa lähdetään monesti arvailemaan mitä toinen todella tarkoitti ja mikä hänen motiivinsa oli. Tehdään nopeita johtopäätöksiä vähäisen tiedon varassa ja sitten mennäänkin pahasti metsään.

Potentialla on tällä hetkellä pulaa luottamuksesta ja meidän on päästävä keskustelemaan aiheesta enemmän. On haastavaa lähteä osoittamaan sormella tai lähteä yksin etsimään muita syyllisiä. Olen itse yhtä lailla tiimin jäsen ja minun on myös näytettävä teoillani ja sanoillani, että kannan vastuuni luottamuksen rakentamisesta. Olemme pikkuhiljaa rakentaneet luottamusta ja minulla on vahva usko, että ylitämme tämänkin esteen.

 

Konfliktien pelko

Kun tiimissä vallitsee luottamus, uskaltavat kaikki heittäytyä aidosti spontaaneihinkin väittelyihin. Kenenkään ei tarvitse pelätä oman nahkansa puolesta, vaikka olisi muiden kanssa täysin eri mieltä jostain asiasta.Konfliktit ovat hyviä ja ne rakentavat tiimiä enemmän kuin saatamme kuvitella. Tiimistämme yksi on sanonutkin, että oikein odottaa suurta konfliktia, jotta saataisiin puhdistettua ilmaa kunnolla.Konfliktin puute johtaa pitkäveteisiin palavereihin tai keskusteluihin ja tulemme sivuuttaneeksi asiat, joista on erimielisyyksiä.

Olemme toistelleet tiimissämme, että haluamme avoimuutta ja suoraan puhumista. Tarvitsemme lisää rehellisiä mielipiteitä, ettei asioita unohdeta ja lakaista mattojen alle. Meillä potentialla ei olla tahdottu ennen kevättä oikein väitellä mistään. On haluttu, että asiat neuvoteltaisiin rauhallisesti, mutta monesti ongelma tai jonkun tiimiläisen mielipide tulee sivuutettua vahvojen persoonien takia. Dialogi on jokaisen tiimiläisen vastuulla ja jokaista pitää myös kannustaa tuomaan oman mielipiteensä esille. Usein turhauttaa, kun kuulee vastauksia ”ihan sama”, ”ei väliä”.

 

Sitoutumisen puute

Kun tiimi ei ole sitoutunut, se kokee epätietoisuutta suunnastaan ja prioriteeteistaan. Tiimiläiset ylianalysoivat ja viivyttelevät päätöksissä. Kun tiimissä vallitsee luottamus ja uskallamme antautua avoimiin keskusteluihin ilman, että suojelemme itseämme konflikteilta, saamme voimaa päätöksen tekoon. Kun jokainen mielipide on kuultu dialogissa ilman kalastelua ja iänikuista kyselyä, voidaan tehdä oikeita päätöksiä, johon jokaisen tiimiläisen on mielekästä sitoutua.

Tiimin ei tarvitse olla yksimielinen, eikä kaikkien tarvitse täysin ymmärtää edes toinen toistaan, jokaisen tulee ymmärtää, että heidän mielipide on kuultu ja se on otettu huomioon. Sitoutumisen puute synnyttää tiimissä helposti tilanteen, jossa palataan vanhoihin keskusteluihin ja päätöksiin aina uudelleen.

Sitoutumattomuus näkyy tiimissämme eniten luottamuspulana omaa tekemistämme kohtaan. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen on tähän mennessä epäonnistunut, koska kaikilla ei ole samaa mielikuvaa tulevaisuudesta. Olemme hieman hukassa sen kanssa, mitä lähtisimme seuraavaksi tekemään ja kenen kanssa. Tiimissämme on joitakin muutaman hengen projekteja, joita tehdään todennäköisesti jatkossakin, mutta tarvitsisimme niiden lisäksi enemmän tekemistä yhdessä. Projekti, jossa kaikki pääsisivät käyttämään vahvuuksiaan ja loistamaan. Muutamia projektiaihioita on tulilla ja nyt tarvitsee vain potkun perseelle ja heittäytyä kiinni tekemiseen.

 

Vastuun välttely

Vastuun välttely näkyy sovituiden asioiden tekemättä jättämisenä. Tämän lisäksi iso osa tätä toimintahäiriötä on, ettei vastuuta vaadita tekijöiltä ja katsotaan sormien läpi.

Usein tiimityöskentelyssä tulee tilanteita, että on pakollinen asia, joka tulee hoitaa, mutta vapaaehtoista ei löydy. Kuka ottaa koppia? Yleensä se kuuluisa joku joudutaan pakottamaan tehtävään. Työ tulee hoidettua huolimattomasti tai pahimmassa tapauksessa tehtävä ei tule koskaan hoidetuksi. Huono tulos saatetaan unohtaa ja päästää tekijä kuin koira veräjästä.

”Jos kaikki on tärkeää, mikään ei ole”

Tiimin tulisi vaatia parempaa tulosta ja myös valvoa, että työ tulee tehdyksi ajallaan ja kunnolla. Vastuun välttely antaa luvan laskea rimaa. Kun tiimiläiset yhdessä asettavat rajat liian alas on todella vaikea nousta yksilönä korkeammalle suoritustasolle. Liian alhaiset laatuvaatimukset kertovat koko tiimin suorituskyvystä ja potentiaalista myös ulospäin.

Meidän tiimissä luvattoman moni asia on jäänyt roikkumaan, koska selkeitä pelisääntöjä ei oltu aikaisemmin luotu. Nykyään meillä on käytössä selkeät säännöt, joiden mukaan tiimiläisten on toimittava. Aika näyttää, kuinka minimivaatimuksemme ja muut kohdat täyttyvät. Luulen, että vaatimuksemme ovat liian alhaiset, vaikka niihin päästäisiinkin.

 

Tulosten huomiotta jättäminen

Jokainen osuuskunta määrittää itse mitä tavoittelee ja mihin tulokseen pyrkii.  Tiimiakatemialla ei katsota ainoastaan viivan alle jäävää rahaa, vaan myös oppimisen tulokset otetaan huomioon.

Jokaisen tiimin tulisi pyrkiä kohti yhteistä tavoitetta, eikä ainoastaan kalastella henkilökohtaisia voittoja. Tiimi, joka jättää tulokset huomioimatta, polkee usein paikallaan , vaikka haluaisikin kehittyä. Halusimme tiimissämme huomioida tekevät ihmiset ja kehitimme oman palkkiojärjestelmän, jotta voimme tarjota selkään taputtelun lisäksi porkkanaa hyvin tehdyistä töistä. Tällä halusimme korostaa, ettemme unohda niitä, jotka tekevät tiimimme eteen kovasti töitä päivästä toiseen.

 

Huomasin tätä esseetä raapustaessani, että meillä todellakin on parannettavaa jokaisella osa-alueella. Kevään aikana olemme muutenkin keskittyneet uudestaan perusasioihin, joten tämän kirjan oppejakin voisi alkaa enemmän hyödyntämään, jotta pääsemme tiiminä seuraavalle tasolle.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!