Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimivalmentajan Parhaat Työkalut

Kirjoitettu 22.05.15
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tiimivalmentajan Parhaat Työkalut
Kirjan kirjoittaja: Johannes Partanen
Kategoriat: 5. Valmentaminen, 5.1. Valmentaminen, 9.05. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Johannes Partasen kirjan Tiimivalmentajan Parhaat Työkalut. Kirjasta ei herännyt mitään isompaa kokonaisuutta, mutta ennemminkin useita lyhyitä ajatusketjuja tiimiyrittämisestä. Seuraavaksi vähän niitä.

 

Ristipölytys

 

Ristipölytykset on ymmärretty väärin ideaosuuskunta Intossa. Ne on ymmärretty mutta niitä käytetään lähinnä omien treenien korvaamiseen. Kun puhutaan siitä että jokaisen tiimiyrittäjän pitäisi käydä ristipölyttämässä 10 kertaa puolessa vuodessa voi sen tulkita 2 tavalla. Intossa se on tulkittu niin että jokainen treenipoissaolo pitää korvata pölyttämällä. Tämä on periaatteessa koulun asettama velvoite sille että saamme opintomme kirjattua. Tämän jälkeen pitäisi vielä käydä ristipölyttämässä 10 kertaa. Jokainen treenipoissaolo vähentää yhden pölytyskerran laskelmista. Omista treeneistä poissaolo on tietysti huono asia, mutta se ei kuitenkaan poista arvoa siltä viestintäteolta, minkä toisen tiimin treeneissä käynyt tiimiyrittäjä on tehnyt. Siksi ajattelen että fiksumpi ratkaisu olisi että treeneissä kerätään joka kerta poissaolijoiden nimet ja lisätään ne treenipoissaolijoiden listaan. Kukin on itse vastuussa että korvaa nämä kerrat ja todistaa korvaukset opintojenkirjauksen yhteydessä valmentajalle, joka vastaa opintojen edistymisestä. Tiimiläisille annetaan pölytyspassi, johon pitää kerätä 10 ristipölytyskertaa. Korvauskerrat lasketaan näihin 10 kertaan sisälle, joten kullekin tiimiläiselle tulee väistämättäkin 2-6 ristipölytystä. Näin ollen ristipölytystavoitteesta tulee inhimillisempi ja tarkoitus pysyy kirkkaammin ihmisten mielessä.

 

Tiimiliideri

 

Johannes Partasen mukaan ensimmäisen vuoden tiimiliiderin tulee  hallita tiimin rakentamisen taidot. Toisen vuoden tiimiliiderin tulee ymmärtää tiimin kehittämisen taito ja kolmannen vuoden tiimiliiderin pitää saada yrityksen bisnes ”rallattamaan”. Emma Kauton esseessä oli paljon hyviä pohdintoja tiimin kehittämisestä. Meillä on ensimmäisen vuoden aikana muodostunut toimintakulttuuri ja monia käytänteitä. Valitettavasti olemme jämähtäneet joissakin asioissa aivan paikalleen. Esimerkiksi vision puuttuminen. Meille olisi huomattavasti hyödyllisempää tässä vaiheessa olla jo kehittämässä visiota eteenpäin. Tehdä motorola vision toimimisesta ja muokata se meille toimivammaksi. Joudumme kuitenkin aloittamaan koko prosessin aivan alusta.

Tiimin klikkien tietoinen purkaminen olisi Intolle hyödyllinen asia. Ratkaisuksi olen miettinyt yhdessä vietettyä aikaa. Toimistoajan ulkopuolella se ei tunnu meidän tiimissä onnistuvan, mutta ehkä velvoittamalla kaikki viettämään toimistolla yhden puolikkaan päivän viikossa treenien jälkeen tai ennen. Tällöin eri porukoilla olisi puitteet jutella ja ehkäpä työskennellä yhdessä. Tiimiliiderin tehtävähän on rakentaa puitteet, jotta kehitystä voisi tapahtua.

 

Asiakaslähtöisempi yritys

 

Itse olen kamppaillut asiakaskäynti ja verkottumis asioiden tärkeyden kanssa. Olen pikkuhiljaa ymmärtänyt kuinka tärkeätä kyseinen toiminta on. Ilokseni kuulin vuoden viimeisissä treeneissä että yhä useampi tiimiläinen suunnilleen samoilla linjoilla asiakaskäyntien tärkeydestä, joskin jokaisella on oma syynsä olla motivoitunut. Olen pohtinut että meillä pitäisi olla treenejä, joissa käydään läpi asiakaskäyntejä ja verkostoitumista. Tarvitsemme ihan vain keskustelua siitä miksi verkottuminen on tärkeätä. Olisi hyvä myös saada esityksiä verkostoitumisen keinoista, joita itse kukin on käyttänyt. Esimerkiksi Paulalle ominaista tapaa höpötellä ihmisten kanssa, voi yrittää jäsennellä jotenkin loogisesti ja kokeilla itse käytännössä.

Mielestäni asiakaslähtöisempään toimintaan pitää pyrkiä myös tiimin edistämiseksi, sillä  ainakin tiimiakatemian kirjallisuudessa huipputiimi ajattelee aina asiakkaan näkökulmasta. Tänä vuonna hyviä kokeiluja on ollut esimerkiksi Miken asiakaskäyntitavoitteet. Se toimi kerran mutta ei toista kertaa. Uskon että kyseinen systeemi saadaan toimimaan uudestaan, jos vain ratkaisemme syyt jonka takia se ei toiminut. Myös minun tiimiliiderinä ja Paulan asiakaspäälikkönä, täytyy keskittyä aktiivisemmin tiimin kehittämiseen asiakaslähtöisyyttä kohti. Tarvitsemme kokeiluja joiden tuottamaa tulosta pystytään mittaamaan asiakaskäyntien määrässä.

 

Valmentaminen

 

Valmentaminen vaikutta mielenkiintoiselta, ainakin sen pohjalta mitä olen ehtinyt lyhyitä valmennus keikkoja tekemään. On erittäin palkitsevaa nähdä kun ryhmä työskentelee yhdessä ja saa asioita aikaiseksi. Valmentajan tehtävässä haluan että valmennettavat saavat päätöksiä aikaan, mutta vasta kun aiheesta ollaan keskusteltu kattavasti. Tarkoituksenani ei ole estää kehitykseltä kieltäytymistä, mutta silloin haluan että kieltäytymiseen löytyy hyvät syyt. Niin kuin Partasen kirjassa sanotaan, tiimi tekee parempia päätöksiä valmentajan kanssa, kuin ilman valmentajaa

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!