Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiytymisen tärkeys

Kirjoitettu 30.11.14
Esseen kirjoittaja: Petri Vainio-Pekka
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiytys ja sen läpivienti - matkalla kohti matalampia organisaatioita
Kirjan kirjoittaja: Antti Skyttä
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiytys ja sen läpivienti

 

Tiimit yleistyvät koko ajan. Maailma muuttuu ja näin ollen myös yritysten on muututtava siinä mukana. Tiimit ovat hyvä keino tähän muutoksen keskelle, koska näin ihmisiä on enemmän valmistelemassa muutoksiin vaativia asioita. Tiimeissä muutoksiin reagointi aika voidaan saada todella nopeaksi. Tämä tosin edellyttää sitä, että tiimihenki on kohdillaan ja ihmisten on tultava muutenkin hyvin toimeen keskenään. Tietysti on myös tärkeää, että ihmiset ajattelet jotakuinkin samalla tavalla.

Maailma muuttuu nopeampaan suuntaan kokoajan. Tekniikka kehittyy hirmuista vauhtia ja nykyään autonhuoltajankin täytyy olla jonkin sortin tietokonenörtti. Tekniikka on suuressa roolissa yrityksissä ja näin vaatiikin nopeaa reagointia myös yritysten puolella siihen, että jos jokin menee rikki, niin asialle tehdään nopeasti jotain. Uuden koneen ostajakin huomaa parin kuukauden päästä, että juuri ostettu kone onkin jo ihan vanhaa tekniikkaa. Tiimit ovat tässä suuressa roolissa myös. On tärkeää, että tiimi pystyy työskentelemään ja kaikilla on siihen tarvittavat välineet. Välineet tulee tietysti olla myös kunnossa, jotta homma pysyy liikkeessä!

”jokainen tiimi kirkastaa itselleen omat asiakkaansa sekä mitä asiakashyötyjä on tavoitteena saada aikaan.”

Tiimin työskentely lähtee aina asiakkaista. Asiakkaat määrittävät sen, että mitä tiimi alkaa tekemään. Tämän huomaa hyvin meidänkin työskentelyssä. Menemme aivan täysin asiakkaat edellä tekemään hommia. Hommamme riippuu siis täysin siitä, että minkälaisia tarpeita asiakkaillamme on. Näin ollen varsinkin alussa, hommat saattavat olla aivan mitä tahansa. Asiakkaat myös muovaavat tiimimme sitten oikeille raiteille ja saamme siitä osviittaa mitä haluamme sitten lopulta pääsääntölisesti tehdä. Innolla odotan meiltäkin sitä suuntaa, että mihin lähdemme sitten menemään.

Tiimit yltävät parempiin panos-tuotoskuluihin, kuin yksilöt. Tiimin toiminta määrää tuoton. Mitä paremmin tiimi pelaa yhteen ja toimii yhdessä, sitä parempi tuottokin on. Yksilönä on paljon hankalampi yltää samoille lukemille, koska tällöin kaikki täytyy tehdä yksin. Tiimin kesken on aina tuki. jos menee sormi suuhun jossakin asiassa. Tämä on osasyy, miksi olemme lähteneet rakentamaan meidän tiimiä sisältäpäin ensin. Olemme keskittyneet siihen, että saamme ensin homman toimimaan meidän sisällä, ennen kuin lähdemme kunnolla viemään eteenpäin. Mielestäni olemme pärjänneet tässä hyvin ja nyt olemme alkaneet myös kunnolla hypettää tekojamme. Meillä menee ainakin vielä hyvin, mutta tottakai valetiimi vaihe on varmasti vielä tulossa!

Tiimityö vaatii todella paljon sitoutumista, mutta se on myös enemmän motivoivaa. Tiimille on helpompi pistää haastavampia tavoitteita. Tämä tietysti kasvattaa myös motivaatiota tehdä työtä, jolle on myös tarkoitus. Välillä yksilöä kohtaan oleva tavoite saattaa täyttyä niin nopeasti, että motivaatio saattaa loppua hyvinkin pian. Motivaatio on todella tärkeä töitä tehdessä. Tiimin vahvuus on se, että ihmiset saadaan helpommin motivoitua. Samoin motivaatio saadaan pidettyä paremmin yllä, koska on ihmisiä koko ajan ympärillä luomassa henkeä ja tarmoa. Tiimin kuuluu pitää toisistaan huolta ja tarkkailla sitä, että kaikki tekisi tasavertaisesti töitä. Meidänkin tiimillä tuli nyt hyvät seurantataulukot driveen, josta näkee kuka on tehnyt minkä verran hommia ja missä. Tämä on oikein hyvä homma taloussolulta ja tätä tullaan käyttämään varmasti koko ensimmäinen vuosi. Motivointi pitää meidänkin vielä muistaa pitää yllä koko ajan.

Kirjassa mainittiin, että tiimin ihannejäsenmäärä on 6-8 henkilöä. Tämä on kyllä totta. Tämän huomaa helposti meidän arjesta. Esimerkiksi koko porukan treenit, jossa meitä on 16, on vasta nyt alkanut olemaan järkeviä. Alussa niistä en kokenut saavani minkäänlaista hyötyä ja tästä johtuen huuru oli aika suuri usein treenien jälkeen.

Tiimissä on hyvää myös se, että yhden ei tarvitse ottaa niin paljon vastuuta. Tiimissä vastuun voi hyvin jakaa. Mielestäni meillä esimerkiksi on todella hyvä tämä solujaottelu. On erittäin hyvä että jokaisesta on vastuussa kaksi henkilöä. Vaikkakin jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu, mutta olemme sopineet osa-alueet mistä kumpikin on vastuussa. Ensimmäisenä vuotena tiimileaderin homma ei varmasti ole mitään hehkeää hommaa. Tästä syystä onkin hyvä, ettei minun tarvitse yksin hoitaa tätä kaikkea. Sen näkee sitten myöhemmin, että miten homma toimii. Uskon kyllä, että tämä menee hyvin. Alku on ainakin tähän asti ollut vielä melko lupaava!

Kirjassa puhutaan paljon siitä, että kuinka tärkeää tiimin on olla asiakaslähtöinen. Tämä on tietysti totta. On todella tärkeää, että kaikille tiiminjäsenille iskostetaan päähän se, että asiakkaita on oltava ja heille on tehtävä hommia. Asiakaskeskeisyys on saatava tarttumaan kaikkien päähän. Tämä onkin yksi tiimiorganisaatioiden haasteista. Haasteena on saada tiimistä kaikille sama idea päähän, että mitä ja miten hommat hoidetaan. Kun tämän saa kaikille samaksi, on tiimi pysäyttämätön. Tämän huomaa helposti myös meidänkin arjesta. Sen huomaa siitä kuinka nyt viime asiakasviikkojen jälkeen kaikki on viimeistään älynnyt asiakkaiden merkityksen. He ovat meille välttämätön elinkeino ja heidät on hoidettava aina kunnolla ja kunnialla.

Tiimin yleisiä oppimisen esteitä ovat todella yksinkertaiset asiat. Ensimmäinen on se, ettei haluta kokeilla jotain uutta, vaan jämähdetään siihen mitä osataan ja tehdään vain sitä. Siitä tykkään itse tiimiakatemiassa, että täällä saa kokeilla vähän kaikkea ja etsiä itselleen sen oikean alan ja homman mitä voisi tehdä sitten vakituisesti. On todella tärkeää, että tämä mahdollisuus myös käytetään hyväksi ja jokainen kokeilisi vähä kaikkea. Näin saadaan eniten oppia, jota pystyy sitten jakamaan tiimille. Me olemme ainakin olleet hyvin avoimia vielä tähän asti. Toivon, että tämä homma jatkuu vielä sen kolme vuotta.

Toinen yleinen oppimisen este on muiden syyttäminen ja liika delegointi. Joku muu joutaisi hautaan ja tätä ei koskaan saisi sanoa. Olisi todella hyvä kun saisi tiimin, jossa ei ole ”joku muuta” ollenkaan. Vaan kaikki tehtäisiin itse eikä välttämättä delegoitaisi niin helposti eteenpäin. Syyttely on toki aivan toinen tarina sitten. On niin helppoa syyttää muita. Esimerkiksi asiakasta, jos projekti menee pieleen. Tällöin on tottakai helppo sanoa: ”asiakas ei antanut tarpeeksi tietoa”. Toki voihan tämä olla tottakin, mutta yleensä tämmöinen syy on kyllä aivan omaa laiskuutta ja saamattomuutta. Parasta on vain niellä se, että olisi voinut tehdä itse paremmin ja näin ollen saamaan myös mahdollisesti rakentavaa palautetta ja ottaa tästä opikseen. Syyttely ei opeta mitenkään!

Vähän äsköistä aihetta sivuten, syyttely saattaa kohdistua myös johtoryhmään. Tämäkin on toki väärin, jos tälle ei sitten oikeasti ole aihetta. Tällöinkin rakentavasti keskusteltu asia on parempi kuin suora syyttely. Syyttely ei kehitä mitenkään kumpaakaan osapuolta. Johtoryhmällä on toki eniten vastuuta tiimistä ja on selvä, että se voi tuoda helposti turvallisuuden tuntua muihin tiimiläisiin. Toki on hyvä jos turvallisuudentunne on sopivissa määrin ja luottaa omaan johtoryhmään. Tämän lisäksi on silti itse oltava vastuussa itsestään sekä pidettävä omista tavoitteistaan kiinni. Jos nämä ei täyty, ei syy todellakaan ole johtoryhmän. Johtoryhmän on oltava jämäkkä ja tietysti osattava ottaa palautetta vastaan. Tämä oli hyvä lukea kirjasta, vaikkei meillä johtoryhmää olekaan, on silti hyvä tietää esimerkkejä siitä, mitä tuleman mahdollisesti pitää.

Tiimin yhtenä kaatumisen vaarana on alkuinnostuksen jälkeen mahdollinen taantuma. Tämä uutuuden viehätys on toki joka asiassa, mutta tiimissä vaarana on sitten koko tiimin hajoaminen. Tiimiakatemia kirjassa oltiin hyvin kerrottu tiimin elinkaaresta ja sen vaiheista, joten en niitä ala tähän nyt latelemaan. Tärkeää on kuitenkin pitää hauskaa töiden ohessa. Varmasti tekee hyvää meidänkin tiimille tämä meidän Peurungan reissu. Siihen on yhdistetty yhdessä töiden tekemistä sekä vapaa-ajan ohjelmaa. Suunnitelmissa on mm. mennä ampumaan jousella ja mahdollisesti luistelemaan. Tämä on varmasti huippupäivä ja tulee menemään hyvin. On todella tärkeää, että tiimi tekee asioita yhdessä alun jälkeenkin. Meillä on suunnitelmissa mm. urheilupäivä kerran viikossa, jos vain aika riittää. Olisi todella hyvä, että saisimme tämän käytäntöön!

Oli mukavaa lukea tiimiytymisestä vähän enemmän faktatietoa. Kirja kyllä avasi enemmän tiimin haasteita sekä vahvuuksia. Tärkein oppi itselleni oli se, että tiimin tulee pystyä luottamaan ja tiimissä työskentelyn pitää olla kunnia. Hauskuus on oltava aina myös läsnä, teki tiimi mitä ikinä tahansa. Tärkeintä on, että jokainen tiiminjäsen nauttisi olostaan tiimissä, sekä tulisi aamulla aina iloisena toimistolle tästä syystä!

Petri Vainio-Pekka

0400774653

Osuuskunta Bisnera

 

 

Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!