Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Timo Lehtonen – Tiimiakatemia

Kirjoitettu 15.02.19
Esseen kirjoittaja: Matti Honkasalo
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tiimiakatemia
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Timo Lehtosen teoksen Tiimiakateamia hieman vastahakoisesti. Osuuskuntamme treeneissä oli päätetty, että jokainen tiimin jäsen lukisi kirjan. Tarkoitus oli ammentaa vähän enemmän käsitystä Tiimiakatemiasta ja muiden osuuskuntien vaiheista, ennen kuin päätämme oman tiimimme arvoista.

Ensimmäisenä koin hieman turhautumista kirjan kirjoitusasuun. Ilman muuta kirjasta on haluttu tehdä helppolukuinen, mutta tarinamainen kerronta ja runsaat kuvat pingviineistä saavat väkisinkin ajattelemaan, onko lukijakunnaksi ajateltu korkeakouluopiskelijoita, vai kenties peruskoululaisia. Kirja oli kuitenkin helppo- ja nopealukuinen, mikä on tietysti hyvä asia. Ensimmäisenä taisin kommentoida kirjan sisältöä kärjistäen pseudotieteeksi, mutta tämä ei täysin pidä paikkaansa. Kirjassa on kuitenkin hyödynnetty Katzenbach & Smith:n määritelmää tiimin kuuden osan teoriasta, kuten koko Tiimiakatemiassakin. Lisäksi kirja pohjaa paljon Lehtosen omaan käytännön kokemukseen tiimivalmentajana, jota on kertynyt mittavasti jo vuodesta 2002 lähtien.

Kirjassa puhutaan paljon tiimien kehityksen eri vaiheista. On valetiimiä, todellista tiimiä ja huipputiimiä. Olen itse karsastanut ajatusta siitä, että kaikkien tiimien pitäisi automaattisesti käydä läpi täysin samat kehityksen vaiheet. Jos vaiheista ei puhuttaisi ja niitä ei etukäteen kaikille kerrottaisi, voisiko olla, ettei niitä niin paljon odotettaisi. Nyt jokainen tiimin jäsen olettaa, että kohta päädymme tiettyyn vaiheeseen.  Treeneissä keskustellaan aktiivisesti siitä, missä vaiheessa me tiiminä nyt olemme. Aivan kuin se olisi hyvinkin merkittävää. Mielestäni keskittymisen pitäisi olla projekteissa ja tiimin sisäisten suhteiden kehittämisessä, eikä tiimin vaiheita tulisi miettiä minkäänlaisena kilpailuna aloittavien tiimien kesken. Toisaalta näiden eri vaiheiden läpikäynti etukäteen saattaa myös ajaa tiimiä tavoittelemaan niitä huippuvaiheita, kun ne osataan hahmottaa tulevaisuudessa. Tämä auttaa jaksamaan huonompien suvantovaiheiden yli, joita ainakin meillä tuntuu riittävän.

Jos mietin tiimiä Katzenbach & Smith:n määritelmän mukaisesti, mielestäni tiimin tärkeimmäksi osaksi nousee jäsenten keskinäinen päämäärä. Kuitenkin meidän tiimissämme, kuten varmasti monissa muissakin, päämääriä on useampia. Yleensä työelämässä tiimi rakentuu tietyn yhteisen tavoitteen tai tehtävän ympärille. Esimerkiksi markkinointitiimi yrityksessä. Tiimiakatemialla tiimit rakentuvat hakijoiden ja Meredth Belbin tiimiroolitestin perusteella niin, että erilaiset ja toisilleen tuntemattomat ihmiset aivan erilaisilla päämäärillä sijoitetaan samaan tiimiin. Kaikkien päämäärät eivät tietenkään eroa toisistaan, sekä toisinaan syntyy varmasti todella hyvinkin toimivia tiimejä. Ei ole siltikään mikään ihme, etteivät kaikkien tiimien kaikki jäsenet halua jatkaa enää toista syksyä Akatemialla. Karsiutuuko tässä vaiheessa tiimistä ne, jotka eivät omaa vallitsevia päämääriä, tai ne, jotka eivät jaa muiden kanssa tiimin määrittelemiä arvoja. Olen monesti kuullut puhuttavan siitä, että lähes jokaisesta tiimistä muotoutuu lopulta vähintään arvoasteikolla toisiksi korkein ”todellinen tiimi”. Nyt vasta olen alkanut miettiä, edellyttääkö tiimin muotoutuminen paremmaksi sen, että osa jäsenistä eroaa. Olisi aika raadollista lentää ulos omasta opinahjosta, pelkästään huonon pokerikäden takia tiimien jaon yhteydessä.

Vaikka päämäärät olisivatkin samat, on tiimin kehittäminen siltikin todella haastavaa. Tiimin johtajan ja projektipäälliköiden täytyy motivoida ihmisiä, joille ei makseta palkkaa, ja joiden kanssa hekin ovat samanvertaisia. Luottamus rakennetaan tekemällä yhdessä, joten tarvitaan isoja yhteisiä projekteja. On kuitenkin lähes mahdotonta keksiä sellaista projektia, joka motivoisi kaikkia tiimin jäseniä pelkän tekemisen ja oppimisen kautta. Tiimiytyminen on vaikeampaa kuin kuvittelin, eikä sitä selkeästikään voi pakottaa. Tässä suhteessa on selvää, että Tiimiakatemia luo mahtavia johtamisen ja oppimisen haasteita, jotka ovat myös hyvin erilaisia kuin työelämässä, missä työntekijät tekevät työtään rahasta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!