Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Toiminnan taito!

Kirjoitettu 06.04.15
Esseen kirjoittaja: Aleksi Ihalainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Viisaan toiminnan taito!
Kirjan kirjoittaja: Rofl Dobelli
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 3. Yrittäjyys, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Me haluamme olla hullun lailla kaikessa mukana, emme haluaisi sulkea mitään vaihtoehtoja pois, vaan olla avoimia niille kaikille. Se ei kuitenkaan tuo mielle menestystä. Meidän täytyy oppia sulkemaan ovia. Kannattaa laatia itselleen elämänstrategia – saman tapainen kuin yrityksen strategia, joka ei ole oikeastaan mitään muuta kuin tietoinen päätös jättää joitakin mahdollisuuksia huomiotta.

Välillä tuntuu itsestäkin etten ole perillä mihin keskityn. Siinä vaiheessa täytyy pysähtyä ja määritellä itselle mitkä ovat ne tärkeimmät asiat mitä täytyy viedä eteenpäin, jotta pääsen tavoitteisiini. Muutama viikko sitten minulla oli tämä tilanne, ja listasin kylmästi asiat ylös missä kaikessa olen mukana ja valitsin niistä Top 3. Asiaa mihin keskityn loppu kevään. Kun yksi niistä loppuu voin miettiä sen tilalle jotain uutta.

 

Tässä listani:

  1. Learning Revolution (tapahtumamme mikä on syksyllä)
  2. Learning Circus (Roomasta Amsterdamiin pyörällä)
  3. Kehittää kesäksi tekemistä!

Olen kyllä paljon muissakin mukana, mutta en vain voi keskittää energiaani enempää niihin ellen saa näitä kuntoon. Muuten en tule pääsemään omiin tavoitteisiin, joita kohti menen.

 

Tunnistan joukostamme kahdenlaisia ihmistyyppejä, ne jotka tekevät asioita. Ja niitä jotka kulkevat vieressä kertomassa miten asiat olisi pitänyt tehdä.

 

 

Ihmiset ovat riippuvaisia koska-sanasta. Me tarvitsemme tuota sanaa, vaikkei sen jälkeen tuleva selitys olisikaan pitävä. Tämän tietää se, joka johtaa toisia ihmisiä. Jos ei sano alaisilleen koska-sanaa, heidän motivaationsa hiipuu. Koska-sana on välttämätön. Tämä huomaamaton pikku sana on ihmisten keskinäisen kanssakäymisen voiteluaine. Käytä sitä äläkä pelkää sen kärsivän inflaatiota.

Huomasin heti, etten osaa käyttää tarpeeksi hyvin tätä sanaa tilanteissa, joissa sitä tarvitaan. Ihminen on kyllä välillä aika tyhmä eliö, kun sille vain antaa huononkin perustelun, niin se lähtee taas liikkeelle. Mutta tätä kannattaakin käyttää enemmän niiden asioiden eteenpäin viemiseen, joita oikeasti tavoittelee. Kun on pystynyt määrittelemään mihin keskittyy, voi muitakin ohjata tekemään asioita kohti yhteisiä tavoitteita.

 

 

”Älä koskaan ylitä jokea, joka on keskimäärin metrin syvyinen”

 

Istut busissa 49 muun ihmisen kanssa. Seuraavalla pysäkillä bussiin nousee maan painavin ihminen. Miten paljon bussissa olevien ihmisten keskimääräinen paino nousee? Ehkä neljällä tai viidellä prosentilla. Seuraavaksi bussiin nousee maan rikkain mies. Miten paljon matkustajien keskimääräinen varallisuus nousee? Neljällä viidellä prosentilla? Ei todellakaan!

Jos maan rikkaimman henkilön omaisuus on arviolta 7,2 miljardia, keskimäärin omaisuus ihmisillä 75 000€, omaisuus syöksyy 140 miljoonaan per naama eli nousee yli 180 000 prosentilla. Yksi ainoa poikkeava arvo muuttaa tilanteen täysin, eikä keskiarvo-käsitteessä ole tässä tapauksessa enää mitään mieltä.

 

Tiimiakatemiallakin on paljon ”keskiarvoja” joihin me uskomme sokeasti. Pinkut tekevät n. 10 000 € liikevaihtoa ensimmäisen puolen vuoden aikana yms, miksi edes kuuntelemme näitä asioita. Vanhempien vuosikurssien on todella helppo, ohjata nuorempiaan väärään suuntaan ajattelussa. Ja koviten ääntä lähtevistä ihmisistä otetaan mallia, kun heillä on ”kaikki tieto”

Talon johtamiskulttuuri on mielestäni vääristynyt, koska huonoimmat ajatukset pääsevät niin helposti valloilleen äänitorvien kautta. Tähän en halua nähdä johtamisen muutosta, vaan ihmisten oman ajattelun herättämistä. Kun enemmän ihmisiä pystyy kriittisesti ajattelemaan ja haastamaan, niin oikeat johtajat pääsevät omille paikoilleen.

 

Kun joku mainitsee sanan keskiarvo, kannattaa havahtua. Yritä selvittää perin pohjin taustalla oleva jakauma. Sellaisilla elämänalueilla, joilla yksittäisellä ääritapauksella ei ole juuri lainkaan vaikutusta keskiarvoon.

 

Höpötyksellä naamioidaan tietämättömyyttä. Jos asiaa ei ilmaista selkeästi, puhuja ei tiedä, mistä hän puhuu. Kielellinen ilmaisu on ajattelun peili: selkeät ajatukset tuottavat selkeää puhetta, epäselvät ajatukset höpötystä.

”Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano mitään.” yksinkertaisuus on pitkän tien päätepiste, ei sen lähtöpiste.

 

 

 

Osuuskunta Millio

Aleksi Ihalainen

040 8449560

Tagit: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!