Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tositarina tekemällä oppivasta yhteisöstä

Kirjoitettu 07.12.17
Esseen kirjoittaja: Vili Partanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia - Tositarina tekemällä oppivasta yhteisöstä
Kirjan kirjoittaja: Niina Lehtonen
Kategoriat: 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Koulun ja kouluttamisen idea on siirtynyt vuosikymmenistä toiseen melko koskemattomana. Tietoa siirretään opettajalta oppijalle, niin kuin aikaisemminkin. Yhteiskunnan muuttuessa myös perinteisen koulutusmallin ohelle on pulpahtanut uusia ja erilaisia tapoja oppia. Vanhaan koulutusjärjestelmään on vaikea vaikuttaa ja liian usein ne jäävät vain yhden tahon yksittäisiksi kokeiluiksi. Hyviä vanhaa mallia rikkovia esimerkkejä on melko vähän, mutta niitä löytyy silti, jopa ihan lähistöltä. Niina Lehtonen haluaa avata kirjassaan yhtä esimerkkitapausta, joka kulkee nimellä tiimiakatemia. Kirjan julkaisuvuonna 2002 Lehtonen oli itse juuri valmistunut tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiimiakatemialta. Tiimiakatemia on yksi hyvä esimerkki uudenlaisesta oppimismenetelmästä.

Mikä sitten on Tiimiakatemia?

Ulkoa päin tiimiakatemia saattaa melko oudolta paikalta. Viime vuonna kävin läpi näitä samoja tuntemuksia, kun kävin tutustumiskäynnillä ”vahvarissa” jossa summataan koko talon aikaansaannokset. Oli esiintymislava, jossa kävi eri puhujia ja meininki oli kuin sirkuksessa. Välillä kuitenkin vakavoiduttiin ja kerrottiin asiakasprojekteista, jonka jälkeen show taas jatkui. Päälle päin oli todella vaikea saada sitä kuvaa, mistä tiimiakatemialaisen arki sitten käytännössä koostuu.

Ainakin sen huomasi, että vahva yhteisöllisyys oli läsnä ja näin puolen vuoden kokemuksen jälkeen voin todeta, että se on ollut tärkeä osa toimintaa. Tiimiakatemialla yhteisöllinen oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti käytännön kautta. Yhteisönä toimii oma tiimi, sekä koko talo, kaikki olemme samassa veneessä. Yhteisöllisessä oppimisessa tiimiakatemian tapauksessa ei ole kysymys ryhmässä tapahtuvasta tiedonhausta, ja jäsentämisessä sitä arvostelevalle taholle, vaan vertaisilta oppimista, yhdessä tekemistä ja kokeilemista. Oppituntien virkaa korvaavat ns. ”treenit”, joiden tarkoituksena on jakaa vertaisten kesken opittuja asioita, ja tämän jälkeen viedä niitä käytäntöön.

Yhteisön ja sen tuottamien ihmissuhteiden merkitystä ei voi ainakaan väheksyä. Oma tiimi ja sen sisäinen yhteisöllisyys tuo voimaa ja intoa tekemiseen, muiden onnistumiset ympärillä motivoivat itseäkin rohkeasti koittamaan omia rajojaan ja tekemään uusia asioita. Puhumattakaan siitä yhteisöstä, mikä on jo jättänyt aktiivisen ajan tiimiakatemialla taakseen.

Yhteisöllisyys ja pieni kilpailullisuus motivoi talon jokaista tiimiä tekemään parhaansa. Liiallinen kilpailu ei kuitenkaan ole tarpeellista, se syö oppimisen tehoa. Puhutaan lypsylehmistä, oppimisprojekteista ja unelmaprojekteista. Jos kyse olisi pelkästä kilpailusta, ei oppimisprojekteille ja rohkeille kokeiluille, jotka saattavat jäädä voitottomiksi, jäisi yhtään tilaa. Pääasia on että oppiminen ei jää sivuosaan, sehän on se syy, miksi me olemme tiimiakatemialla.

 

Yhteisöllinen oppiminen

Jo ensimmäisellä viikolla tuoreet tiimiakatemialaiset jaetaan ryhmiin, joissa he perustavat oman tiimiyrityksen. Tuo tiimi kantaa valmistumiseen asti, ja se toimii pohjana projekteille, joita tehdään käytännössä oppimisen vuoksi. Kaikki projektit ovat hankittujen asiakkaiden kautta saatuja, tai sitten tiimiläisten oman ajatustyön tuloksia. Yhteisöllinen oppiminen vaatii omannäköisensä tilat, minkä on kyllä piippukadulla huomannut. Perinteisiä luokkahuoneita ei ole ollenkaan, tilalla on rennosti ringissä olevat nojatuolit. Nojatuolit eivät ole jutustelua ja kahvittelua varten, vaan ne ovat syystä ringissä. Ne muodostavat dialogiringin, jossa jaetaan tiimin jäsenten kokemat ja näkemät asiat. Leinonen toteaa kirjassaan hyvin, että yhteisölliset tilat ja organisaatio ei kuitenkaan riitä oppivan yhteisön luomiseen, vaan sen tekevät ihmiset. Oppimiseen liittyy myös tiedon hakeminen, sen jakaminen ja uuden tiedon synnyttäminen, mitä voi tapahtua vain ihmisten astuessa kuvaan.

 

Tiimin yhteisen oppimisen perustana toimii ns. lannoitus, jossa vaihdetaan kokemuksia ja sitä kautta synnytetään uutta, yhteistä ymmärrystä. Kaiken tämän pohjana toimii projektit, joista ammennetaan uutta tietoa ja kokemuksia jaettavaksi muulle tiimille. Koko opiskelua tukee yhteisö, tiimi ja asiakasverkosto, eli kenenkään ei tarvitse jäädä yksin oppimisen kanssa.

 

Yksilönä oppiminen

Tiimioppiminen ei ainoastaan tarkoita yhteisönä oppimista, vaan se tukee myös vahvasti yksilön oppimista. Tärkeää on kannustaa jokainen tiimiläinen hyödyntämään sitä oppimistyyliä, minkä tuntee tehokkaimmaksi. Itsetuntemuksen karttuessa on myös omaa oppimista helpompi suunnitella. Omaa oppimista lähdetään suunnittelemaan jo alusta alkaen luomalla oppimissopimis, joka sisältää omat tavoitteet ja keinot päästä niihin. Oma oppimissopimukseni on melko hyvässä kunnossa ja sitä on helppo seurata. Olen asettanut matkan varrelle pienempiä tavoitteita, jotka ovat helpompi toteuttaa ja tekevät matkasta konkreettisemman.

Tiimiakatemian ollessa korkeakoulutasoinen oppilaitos, se edellyttää suurta itseohjautuvuutta oppimisen suunnittelussa ja toteutumisessa. Jokaisella tiimiyrittäjä on vastuu omasta opintojensa etenemisestä. Tämän olen itsekin huomannut, joulun lähestyessä pitää alkaa tuskailemaan omien opintojenkirjauksien kanssa. Vaikka koko ajan tuntuu olevan kiire, niin silti välillä on vaikea sisäistää, mitä kaikkea tässä onkaan nyt tehty. Jokaisella tulee olla todisteena asioita, mitä on lukukauden aikana tehnyt, jotta opinnot pääsevät etenemään.

Mielestäni tiimiakatemia on mahtava paikka oppia erityisesti itsensä johtamista. Aikataulut ja tiimin sisäiset säännöt voivat olla joillekin aluksi järkytys. Myönnän, että itselleni sääntöviidakko oli aluksi melko kammottava, liikaa aikatauluja ja länsäoloa, mutta hyvä tiimi ja tekemisen meininki aika nopeasti korjasi asian. Tiimiakatemialla oppii nopeasti myös itsestään paljon, ainakin epämukavuusalueet tulee helposti vastaan ja tutuiksi. Tuntuu oudolta, mutta muiden seurassa oppii itsestään paremmin kuin yksin.

 

Valmentajan rooli

Olennainen osa tiimiyrittäjän arkea on opettajan virkaa korvaava valmentaja. Valmentajan tehtävä on oppimisen johtaminen niin yhteisön tasolla. Valmentajan tehtävä ei ole antaa tehtäviä tai käskyttää, vaan hän auttaa jokaista tiimiyrittäjää ohjaamaan ja johtamaan itseään oppimistavoitteen saavuttamiseksi. Valmentajan tehtävä on myös antaa tiimille työkaluja, millä jakaa omaa oppimista ja ratkaista ongelmia. Vastausta ei koskaan saa suoraan itselle, se vaiva täytyy nähdä itse. Valmentajat myös auttavat löytämään jokaiselle oman oppimistyylinsä.

Omasta näkökulmastani valmentaja on toiminut tärkeässä roolissa varsinkin alussa tiimiakatemiaan sopeutuessa. Valmentajan rooli ei heikkene, mutta se liikkuu hitaasti taka-alalle samalla, kun itseohjautuvuus kasvaa. Ehkä suurin muutos tapahtuu aluksi, kun alkaa tajuamaan tiimiakatemian luonnetta, kukaan ei tehtävää, vaan ne pitää itse etsiä. Se on myös vaikein asia akatemialla, mutta myös suuri oppi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!