Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tulevaisuus tulee, oletko valmis?

Kirjoitettu 27.05.17
Esseen kirjoittaja: Claudia Kalin
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tulevaisuuskirja
Kirjan kirjoittaja: Markku Wilenius
Kategoriat: 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 3.4. Uusia tuulia ja haasteita yrittämiseen, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet, 8.4. Ihmisen tulevaisuus

Tulevaisuus tulee, oletko valmis?, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Välillä tulevaisuus pelottaa. Sitä haluaa vain keskittyä hetkeen ja kääntää selkänsä sille, mitä on edessäpäin. Sulkeutuminen ei kuitenkaan ole fiksua tai jää jalkoihin. Onneksi tiimiläisten kirjavinkit ajavat minut silloin tällöin perehtymään myös tulevaisuuteen. Pitäisi ehkä lukea näitä kirjoja enemmänkin, niin pelon tilalle tulisi uteliaisuus ja avoimuus. Sillä se, mitä ei tunne, pelottaa.

 

”… jokaista vastausta kohti syntyy useita uusia kysymyksiä. Niinpä jäljelle jää vain epävarmuus. Ja epävarmuuden maailmassa tulevaisuus on luotava itse.”

 

Wilenius puhuu paljon kuudennesta aallosta. Kyse on Kondratjevin aaltoteoriasta, joka kuvaa talouden muuttumista. Nyt on päättymässä viides aalto ja kuudes alkamassa. Sen teemoja ovat resurssitehokkuus ja älykäs teknologia. Muita nykyaikaan liittyviä suuria teemoja ovat myös ilmastonmuutos ja globaalius. Viides aalto kietoutui paljon digitaalisuuteen ja sen kehitys jatkuu varmasti yhä edelleen.

Muistan, kun joskus yläasteen yhteiskuntaopin tunnilla käytiin läpi kaaviota, jossa maailman talouden kuvattiin menevän seitsemän vuoden sykleissä ylös ja alas. Silloin oli kuitenkin juuri tapahtunut 2008 vuoden finanssikriisi ja kaaviosta näkyi, ettei se enää oikein pätenyt. Mielestäni se kuvaa nykyaikaa ja tulevaisuutta. Elämme jatkuvassa muutoksessa ja maailma muuttuu nopeammin kuin aiemmin. Wileniuksen kirjassakin puhutaan samasta aiheesta käsitteellä ”uusi normaali”. Sen mukaan tasaisen kasvun aika on ohi ja ajaudutaan kohti jatkuvan epävakauden aikaa.

 

”Mikä oli ennen normaalia, ei yksinkertaisesti ole sitä enää.”

 

Ei mikään ihme, että tekee mieli välillä laittaa pää pensaaseen. Mielestäni ei ole kuitenkaan niin, että pitäisi ymmärtää kaikesta kaikki. Tärkeää on, että olisi edes tietoinen eri asioista. Itselle esimerkiksi maailmantalous on niin valtava käsite, että sitä on vaikeaa hahmottaa. Kuitenkin siitä on kiinnostavaa lukea ja yrittää ymmärtää.
Kaikkien näiden suurten asioiden äärellä ihminen useimmiten ajattelee lopulta itseään: miten minulle käy? Poimin siis kirjasta teemat, jotka minua eniten kiinnostivat ja joiden suhteen voin itse tehdä jotain.

 

Ilmastonmuutos

Minulle on kotona opetettu pienestä pitäen kierrätystä ja luonnon kunnioitusta, ja siihen olen tyytyväinen. Sitä jatkan edelleen elämässäni ja haluan sitä siirtää myös eteenpäin. Joskus toiset ihmiset sanailevat siitä, että yksittäisen ihmisen pienet teot eivät tätä maailmaa pelasta. Ei se ehkä niin teekään, mutta se on minun keinoni vaikuttaa ja voin yrittää parhaani ja toivoa, että muut tekisivät samoin.
Kirjassa todetaan: ”Jo yksittäisen ihmisen käyttäytymisen muuttaminen on erittäin vaikeaa siitä huolimatta, että muutoksen tuomat myönteiset seuraukset olisivat ilmeisiä.” Ilmastonmuutos on fakta, jonka voi ihan omilla aisteillaankin havainnoida. Siksi mielestäni on ollut turhauttavaa, että suuret teollisuusmaat, kuten USA, eivät ole tehneet isoja liikkeitä asian eteen. Ollaan vaan kiinni siinä, että talous pyörii, vaikka fossiilisten polttoaineiden ympärillä. Kuitenkin pitäisi ymmärtää, että ilmaston muutosta vastaan taisteleminen tarkoittaa myös bisnesmahdollisuuksia. Kirjan loistavana esimerkkinä oli Elon Musk, joka päätti nuorena, että hän etsii ratkaisuja ihmiskunnan tulevaisuuden suuriin ongelmiin. Yksi niistä oli puhdas energia. Ja seurauksena on tullut menestyksekäs Tesla sekä SolarCity-aurinkosähköjärjestelmä.
Se on mielestäni avain siihen, miten tulevaisuuteen tulisi suhtautua: näe mahdollisuuksia! (Paras uutinen tällä viikolla oli, että paavi oli antanut Trumpille tervetulotoivotuksena kirjasen ilmastonmuutoksesta 😀 )

Tarvitsisimme tällä hetkellä puolitoista maapalloa tyydyttämään nykyisen ihmiskunnan tarpeet. Mielenkiinnosta laskin taas oman hiilijalanjälkeni ja sain aika mielenkiintoisia tuloksia.

hiilijalanjälki

Käytin brittien WWF:n testiä, joten piti vähän soveltaa. Suomalaisella vastaavalla luku oli noin 5 kiloa pienempi, mutta havainnollisempia kuvia sain WWF:ltä ulos. Tässä osoitteet, jos haluat itse käydä testaamassa!

http://footprint.wwf.org.uk/

https://www.ilmastodieetti.fi

Harmittavinta on se, että jalanjälkeni kasvaa aina huomattavasti monista lentomatkoista vuodessa. Siksi minun pitää prepata muilla alueilla enemmän. Kesällä ainakin jatkan kasvisruokapäivien lisäämistä.

On tullut jaariteltua monenlaista, mutta ehkä pointtina on se, että meidän pitäisi muuttaa elämäntapojamme, pienillä teoilla on merkitystä ja tässä on mainio markkinarako. Siksi ihailen esimerkiksi suomalaisia nyhtökauran ja Härkiksen keksijöitä. Samaan malliin!

 

Koulutus

Kun puhutaan tulevaisuuden koulutuksesta, totta kai esiin tulee Tiimiakatemia ja ylpeys omasta koulutuksesta kasvaa. Kuten kirjassakin mainitaan, vielä näin 25 vuoden jälkeenkin kohtaamme vastustusta ja epäuskoa. Itse kuitenkin toista vuotta tilastoja vieraillemme selittäessä alkaa välillä tuskastuttaa; miksei lukuja suostuta näkemään ja tuloksia uskomaan? Joka ikinen vierailijamme lähtee aina hyvin vaikuttuneena ja inspiroituneena pois, mutta uskon, että suurin osa emo-organisaatiomme väestä ei tiedä kaikkia lukuja ja faktoja. Eräät vierailijat kutsuivatkin meitä anarkisteiksi. Ymmärsin kommentin, mutta se vain tuntui itsestä niin oudolta, sillä en koe opiskelumuotoani anarkiaksi vaan siksi, mitä sen pitäisi ollakin. Tietenkään kaikille täsmälleen Tiimiakatemian malli ei sovi, mutta kaikkiin kouluihin pitäisi lisätä osia meiltä. Siksi olenkin ollut iloinen, kun olen lukenut esim. Opettaja-lehdestä erilaisista meitä vastaavista käytännöistä muissa kouluissa.

Wilenius esitteli viisi teemaa koulutuksen tulevaisuudessa:

  1. Tiedon analysointi ja organisointi
  2. Oppimaan oppiminen
  3. Ratkaisukeskeinen orientaatio
  4. Luovuuden hyödyntäminen
  5. Kulttuuriosaaminen

1. Suomessa käsittääkseni koulutuksessa kulkee aika hyvin mukana lähdekritiikin opettaminen, mutta se mikä tuottaa itsellekin nykyään vaikeuksia on media ja ns. väärät uutiset. Itse luen päivittäin sanomalehden sekä pariin kertaan Iltalehden otsikot ja lisäksi seuraan monia muita medioita. Tietoa on saatavilla järkyttävän paljon, joten välillä turhauttaa, että mikä on totuus. Mielestäni parasta on pureskella uutiset toisten kanssa, silloin saa eri näkökulmia. Myös se toimii, että lukee samaa tietoa eri lähteistä. Tärkeintä on yrittää parhaansa pysyä kartalla. Joku sanoi joskus, että googleta kymmenen minuuttia päivässä, tietoisuus kasvaa.

2. Oppimaan oppimisesta käytiin hyvää dialogia viimeksi treeneissä. Sitä käsiteltiin aika paljon jo lukiossa psykologian tunneilla, mutta Tiimiakatemialla olen oivaltanut asian vielä paremmin. Täällä opin koko ajan toisilta, löydän itselleni parhaiten sopivat tavat oppia ja pääsen heti soveltamaan käytäntöön. Ainakin yhden työkalun haluaisin pitää jatkossakin, joka mielestäni edistää oppimistani: reflektointi. Tulimme treeneissä tulokseen, että opittu jää päähän vasta sitten kun lopuksi käsittelee prosessin: mitä opinkaan. Self Journalissa olen pyrkinyt joka päivä kirjaamaan ohjeiden mukaan lyhyesti ylös opit kuluneesta päivästä sekä voitot. On auttanut jäsentelemään elämää huomattavasti.

3. Koska en ole tällä hetkellä lukiossa, en osaa arvioida, miltä siellä oppiainerajat ylittävät kokeilut tuntuvat. Tiimiakatemialla taas teen sitä varmaan huomaamattani. Kun pyörittää omaa yritystä, tulee väistämättä opittua monia asioita sekaisin. Tulevaisuudessa työ tulee pirstaloitumaan, ja työn kuva monipuolistuu. Olen lähes koko elämäni harmitellut sitä, että olen kiinnostunut monesta asiasta enkä vain yhdestä selkeästä. Tulevaisuudessa on siis ehkä minulle sijaa, ja se olisikin parasta, että tulevassa työpaikassani saisin tehdä monipuolisia työtehtäviä. Tai sitten sujuvasti solahtaa erilaisiin tehtäviin eri aloilla.

4. Tutkimustoimisto Gartnerin mukaan jopa 40% keskiluokan vakituisista työpaikoista häviää vuoteen 2020 mennessä. Aika hurja ajatus. Tähän Wilenius siis pohjaa ajatuksen, että luovuutta tulisi korostaa koulutuksessa. Itse yritän kovasti pysyä avoimena uusille asioille ja vähän pelottaakin Tiimiakatemia-kuplasta pois lähteminen. Täällä toisten ihmisten kautta pysyn kärryillä eri asioista, entä sitten kun tämä yhteisö ei ole enää ympärilläni ja esim. kirjapisteitä ei tarvitse enää tehdä. Millä varmistan, että pysyn avoimena ja luovana?

5. Viimeinen kohta ei ole ongelma minulle eikä läheisilleni: monikulttuurisuus ja globaalius. Olen samaa mieltä Wileniuksen kanssa, että jokaisen pitäisi asua jonkin aikaa ulkomailla, opiskellen tai työskennellen. Itselle ne hetket ovat olleet elämän kohokohtia, ne ovat muuttaneet minua eniten ja tiedän palaavani niihin hetkiin monesti. Yksi syy siihen miksi hain akatemialle oli kansainvälisyys. Se on yksi minun arvoistani ja onneksi olen päässyt tekemään useita projektejakin sen parissa.

 

Yrittäjyys

Tiivistettynä kirjassa todetaan, että Suomi tarvitsee lisää yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria, sillä jättiyritykset eivät voi enää työllistää samaan tahtiin ihmisiä. On ollut mukavaa seurata kehitystä, jossa yrittäjyydestä on tullut suorastaan trendi ja erilaista yrittäjyyskasvatusta löytyy monilta eri asteilta. Valmistumiseni jälkeen en aio heti jatkaa yrittäjänä, mutta olen aina sanonut, että Tiimiakatemia antaa siihen minulle eväät. Sopivan hetken tullen tulevaisuudessa tiedän, että siihen on mahdollista ryhtyä, jos mieli tekee. Haluaisin, että Suomessa kannustettaisiin vielä enemmän yrittäjyyteen ja asenne yrittäjiä kohtaan muuttuisi. Yrittäjyydestä pitäisi tehdä helpommin lähestyttävää, sillä he luovat kuitenkin kasvua. Nyt on jo onneksi noussut esiin esimerkiksi erilaisia kevytyrittäjyyden muotoja.

Itse olen siis avoin yrittäjyydelle ja tulevaisuudessa voisin työskennellä esim. freelancerina, vaikka sen epävarmuus välillä pelottaakin. Upeaa olisi päästä joskus työllistämään toisia ihmisiä. Silloin tuntisin todellani tekeväni jotain merkityksellistä.
Yrittäjyyteen kuuluu myös johtaminen, joka kiinnostaa minua ja onkin ollut yksi teemani tänä keväänä. Tekstistä oli mahtavaa huomata, että olen saanut opetella juuri niitä asioita, jotka kuuluvat tulevaisuuden johtamiseen ja työpaikoille. Matalat organisaatiot, tiimipohjainen työskentely ja vastuunjako sekä kaaoksen ja järjestyksen rajamailla kulkeminen. ✔ ✔ ✔

 

Näin opintojen lopulla tuli tekstissä selkeästi reflektoitua kaikkea sitä, mitä olen tästä koulusta saanut. Niin kuin monet ovat todenneet, tajuaa sen arvon kunnolla vasta valmistumisen jälkeen. Olen kuitenkin jo nyt kiitollinen siitä, että olen saanut todella hyvät valmiudet kohtaamaan tulevaisuuden. Niin kotoa kuin Tiimiakatemialta.

 

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!