Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tulevaisuuskirja

Kirjoitettu 17.07.17
Esseen kirjoittaja: Aleksi Iittainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tulevaisuuskirja
Kirjan kirjoittaja: Markku Wilenius
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 8. Henkinen kasvu, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä kirja tuli minulle ehdotuksena Ullalta, kun kyselin minkä kirjan lukisin seuraavaksi. Onneksi kysyin, sillä tämä oli kirja, joka sai huomioni ja jonka luin kannesta kanteen.

 

Ennen kuin voimme ymmärtää tulevaa, tulee meidän ymmärtää myös mennyttä. Historiassa on paljon viitteitä ja syklejä, jotka auttavat meitä ennustamaan myös tulevia tapahtumia. Markku Wilenius kertoo kirjassaan Tulevaisuuskirja tulevaisuuden bisnekseen vaikuttavista trendeistä ja tulevaisuuden aloista. Wileniuksen mukaan tulevaisuudessa tulemme mm. ihmettelemään, kuinka nykyaikana tuhlasimme resursseja huolettomasti. Tähän ja ilmastonmuutokseen liittyen hän sanookin ympäristöystävällisten tuotteiden, kierrätyksen sekä kestävän kehityksen olevan lähitulevaisuudessa nopeasti kasvava ala. Tämä kirja sai myös avattua itselleni ilmastonmuutoksen seurauksia ja maapallon kestävyysvajeen vaikutuksia.

Kirjassa käsitellään myös paljon Suomen lama-aikoja ja kuinka niistä on ennen päästy yli ja minkä takia nyt laman ylittäminen tuntuu olevan haastavaa. Wilenius painottaa, että Suomi lähtisi nousuun rohkeamman yrittämisen kautta. Enää ei voida luottaa pitkiin uriin isoissa yrityksissä, vaan pk-yritykset tulevat jatkossa olemaan entistä suurempi työnantaja.

Kuudes aalto

Nikolaj Kondratjev kehitti 1920-luvulla teorian pitkistä, talouteen rakenteellisesti kuuluvista sykleistä. Hänen mukaansa modernit taloudet muuttuvat 40-60 -vuoden aalloissa. Tällä hetkellä elämme siirtymävaihetta viidennen ja kuudennen aallon välissä. Kuudes aalto tuo mukanaan älykkään teknologian, joka tulee yleistymään kaikessa tekemisessämme.

Kuudennen aallon avaintekijöitä ovat mm.

  • Globalisoituminen
  • Yhteiskuntien ikääntyminen
  • Terveyspalveluiden kysynnän laajentuminen
  • Resurssitehokkaiden teknologioiden kasvu
  • Biotalouden nousu
  • Digitalisoituminen ja teollisen internetin kasvu
  • Yhteiskunnalliset muutokset: Webin mahdollistama uusi kansalaisyhteiskunta, kasvavat ympäristöongelmat ja kompleksisten yhteiskuntien kriisiytyminen

Suomella on mahdollisuus lähteä kuudennen aallon edelläkävijäksi, mutta tällä hetkellä näyttää, että Suomesta ei ole uudistuksen edelläkävijäksi.

Kuudennen aallon toimintamallit

  1. Yhteistyö – esim. kuluttajien ottaminen mukaan tuotekehitykseen tai useiden eri tahojen yhteistyötä paremman palvelun tuottamiseksi
  2. Avoimuus – politiikassa ei enää voi salata ihmisiltä tietoja
  3. Jakaminen – Open source -tyyppiset ja blogosfäärin, eli mielipiteiden jakamisen ratkaisut yleistyvät, joissa jokaisella on mahdollisuus levittää omaa tietouttaan muille
  4. Integritetti, eli rehellisyys, tinkimättömyys ja korkea moraali – Pitämällä sanansa ja olemalla luotettava kumppani tulee olemaan huomattavaa arvoa yritysmaailmassa
  5. Keskinäinen riippuvuus – Globalisoituneessa maailmassa laajemmat yhteistyöt tulevat olemaan ratkaisevan tärkeitä

 

Piilaakso, Tiimiakatemia ja yrittäjyys

Mikä tekee Piilaaksosta maailman dynaamisimman talousalueen ja uuden yritystoiminnan keskuksen maailmassa? Wileniuksen mukaan se on se tapa, jolla ihmiset jakavat ideoitaan ja tekevät yhteistyötä. Ei niinkään rahoittajien määrä, vaikka ei siitä ainakaan haittaakaan ole. Piilaaksossa omien alojensa huippuosaajat jakavat tietouttaan ja sparraavat muita ympärillään. Tätä kautta Piilaaksossa onkin kehittynyt useita jakamistalouteen keskittyviä yrityksiä, kuten Airbnb. Siellä myös jokainen saa olla oma itsensä esim. rennon pukeutumistyylin kautta.

Paul Sunin CARE-kulttuurin ominaisuuksia:

  1. Valmius vaihtaa informatiota ja tehdä yhteistyötä
  2. Uusi suhtautuminen ydinosaamiseen – ei mitä minä osaan, vaan mitä _me_ osataan
  3. Systeeminen suhtautuminen kehittämistyöhön – jatkuva innovointi
  4. Intohimo tuottaa radikaaleja innovointeja – esim. Elon Musk ja hänen haasteensa: puhtaampaa teknologiaa, avaruuden saavuttaminen ja internetin rakentaminen
  5. Yrittäjien halu rakentaa kestävää lyhytaikaisten voittojen sijaan – Focus kestävässä arvonluonnissa
  6. Halu ottaa riskejä – kulttuuri tuo mukanaan myös riskisijoittajia ja antaa uusia mahdollisuuksia
  7. Huomio aina tulevaisuudessa – Ei katsota meriittejä, vaan intohimoa kehittää omaa juttua

Kuulostaako tutulta? Minä ainakin löydän ainakin listan alkupäästä paljon yhtäläisyyksiä Tiimiakatemian kanssa. Voisikin sanoa, että Tiimiakatemia on köyhän miehen Piilaakso. Kulttuurimme muistuttavat pitkälti toisiaan, joskin toivoisin meiltä Tiimiakatemialla entistä suurempaa keskittymistä jakamiseen ja jatkuvaan kehittymiseen. Wilenius mainitseekin kirjassaan Tiimiakatemian Suomen edistyksellisimpänä korkeakoulutuksena sen käytännönläheisyyden ja yhdessä toimimisen vuoksi.

Arvoperusteinen johtaminen

Richard Barret puhuu kokonaisjärjestelmien muutoksesta osana yrityksen kulttuurin muutosta. Se sisältää kolme tärkeää näkökulmaa:

  1. Johtajien antama esimerkki on tärkeää. Heidän on osoitettava toiminnallaan, että he priorisoivat yrityksen visiota, missiota, arvoja, periaatteita ja sovittuja käytänteitä.
  2. Arvojen ja tavoitteiden on oltava yhteneviä kaikessa päätöksenteossa.
  3. Organisaatiokulttuuria on arvioitava ja seurattava mittareiden avulla. Sekä yksilöiden, ettö ryhmien arvoja ja käyttäytymistä on seurattava yhteisesti sovitulla tavalla.

Meidän tiimillämme on visio, missio ja arvot, mutta muistavatko kaikki mitä ne edes ovat? Itsekkään en meinaa muistaa muuta kuin visiomme ”Yhdessä rommia Bahamalla, ansaitusti.” Arvoissamme oli jotain Globismaisesta rakkaudesta jne. mutta ne eivät ohjaa toimintaamme mihinkään suuntaan. Toisaalta meillä ei myöskään ole selkeää johtajaa, joka veisi meitä aktiivisesti kohti visiotamme ja kannustaisi omalla tekemisellään, sekä muita tsemppaamalla kaikkia eteenpäin. Tavoitteiden asettaminen ja erityisesti niiden seuraaminen ja saavuttaminen on ollut meille vaikeaa. Tavoitteita asettaessa ei kuulu soraääniä, mutta jossain kohtaa tavoitteet muuttuvat tavoitteista kehotuksiksi tai ohjeiksi, joita ei enää olekaan saavutettava sovittuun aikaan mennessä. Tämän takia aionkin ottaa syksyllä tiimistä hieman otetta alkamalla seuraamaan tekemistä päivätasolla. Enkä nyt tarkoita mitään rinkiä missä kysymme ”Mitä teit eilen?”, vaan oikeasti kunnon seurantaa, jossa käydään läpi tavoitteita ja niihin pääsemistä ja minkä verran töitä yksilö teki tavoitteihinsa pääsyn eteen. Haluaisin myös mitata tekemiseen käytettäviä tunteja, koska niissäkin tuntuu olevan huomattavia eroja.

 

Ylipäänsä kirja oli todella mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava. Suosittelen lämpimästi kyseistä kirjaa, mutta varsinkin niille, jotka haluavat sivistää itseään ja saada hyvän informaation tulevaisuuden trendeistä ja siitä, millainen tulevaisuuden maailma voi olla.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!