Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tunneäly

Kirjoitettu 08.10.17
Esseen kirjoittaja: Heidi Aittanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tunneäly
Kirjan kirjoittaja: Daniel Goleman
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tunneäly

 

Daniel Golemanin Tunneäly on teos, jonka jokaisen ihmisen olisi hyvä lukea. Etenkin jos löytyy taipumusta ajatella enemmän tunteilla, kun sillä älyllä. Minun on pitänyt jo kauan tutustua aiheeseen, sillä omaa arviointikykyäni hämää lähes aina, ainakin jollakin tasolla minun tunteeni. Onneksi tunneälyä voi opetella, ja meillä överitunteellisilla ihmisilläkin on toivoa kehittyä käyttämään myös sitä järkeä ajattelussa.

 

Mihin tunneälyä tarvitaan?

Tunneäly on kykyä tunnistaa omien tunteidensa merkitystä ja käyttää sitä tietoa hyväksi omassa toiminnassaan tai vaikkapa ongelmanratkaisussa. Korkeampi tunneäly mahdollistaa rationaalisemman ajattelun taidon. Tunneälyn avulla voimme myös oppia tunnistamaan muiden ihmisten tunteita, asettua heidän asemaan ja parantaa sosiaalista vuorovaikutusta. Tunneälyn avulla voi tehostaa omaa toimintaansa ja parantaa ihmissuhteiden laatua. Tunneälyä tarvitaan siis siihen, että voidaan toimia järkevästi tunteet huomioiden.

 

Tunteet

Moni naispuolinen henkilö ymmältää äärimmäisen tunteiden heittelymylläkän. Hormonitoiminta vaikuttaa luonnollisesti mielialaan ja tunteisiin ja omalla kohdalla se näkyy myös ulospäin, projektoituen omaan tekemiseen ja ihmissuhteisiin. Nuo suuret tunteet pääsevät aina valloilleen, eikä niitä oikein osaa järjellä selittää, tai oikeastaan en ole ehkä osannut antaa järjen edes yrittää selittää. Ajattelen monesti bisnesasiat tunteiden kautta, mistä olenkin saanut lukuisen monta kertaa palautetta eri tahoilta. Tarkoittaa sitä, että minulla on paljon opittavaa tunneälyn saralla. Ensimmäinen steppi onkin ensin ymmärtää missä tunneälyssä ja tunteissa on oikein kyse.

Tunteet itsessään ovat kuitenkin ehdottoman tärkeitä ihmiselle. Tunteet mahdollistavat muistoista oppimisen. Et tee todennäköisesti samaa kivuliasta virhettä kahdesti, opit ensimmäisellä kerralla mitä tunteita se aiheutti ja jatkossa pyrit välttämään samaa tunnetta. Tunteet edesauttavat muiden ihmisten tunteiden tulkintaa ja sitä kautta ennakointia. Uhkatilanteissa pystyt päättelemään esimerkiksi toisen ihmisen kiihtyneisyyden ja varautua mahdollisiin tuleviin tilanteisiin. Tunteet auttavat reagoimaan nopeasti ja primitiivisellä tasolla ne auttavat selviytymään.

Liika tunteilu on kuitenkin lähes aina haitallista. Tunteet blurraavat rationaalisen ajattelun ja teot ja toiminnat eivät välttämättä ole niitä kaikkein fiksuimpia. Liika tunteilu aiheuttaa johtopäätelmien vetämisen, vaikka johtopäätelmissä ei olisikaan mitään perää. Tunteet ovat hauraat, mutta samalla voimakkaat. Liika tunteilu saattaa aiheuttaa ylireagointia, eivätkä tunteet jätä tilaa oikeasti järkevälle asioiden nopealle palastelulle.

Aivoissamme tunteita säätelevä osa ja järkeä säätelevä osa sijaitsevat eri puolilla. Puoliskoja yhdistää sadat neuronit ja hermot ja ties mitkä, jotta ne pystyvät toimimaan yhdessä. Tämä on myös äärimmäisen tärkeää sosiaalisen selviytymisen kannalta. Ilman tunteita ihminen olisi kylmä, järkevä ja rationaalinen, mutta sosiaalinen elämä kärsisi siitä. Ilman järkeä ihminen olisi tunteellinen, ylireagoiva ja haavoittuvainen, mutta jälleen, sosiaalinen elämä kärsisi siitä. Bo Burnham esitti eräässä showssaan kuvitteellisen aivopuoliskojen eroamisen juuri tunteiden ja järjen kannalta. Se mielestäni kuvaa aika hyvin molempien puolien kykyä ajatella. Tässä linkki siihen, se on muutenkin hauska, niin kannattaa jokatapauksessa katsoa se! https://www.youtube.com/watch?v=VE6lHJXcnV8

Paras mahdollinen tilanne ja se mihin meidän pitäisi pyrkiä, on näiden aivopuoliskojen yhteistyö, eli sopivasti järkeä ja tunnetta yhdistettynä.

 

Miten tämä näkyy  minun ja meidän kohdalla?

Niin kuin sanoin, minulla tunteet nappaavat monesti vallan omissa aivoissani. Onneksi Goleman tarjosi ihan konkreettisia keinoja jolla tuosta voi opetella pikkuhiljaa poispäin. Simppelein asia kaikista, käy sisäisiä dialogeja. Opi tunnistamaan tunteesi ja syyt, mistä nämä tunteet johtuvat. Esimerkkinä voisi toimia vaikka se, kun joku ei kuuntele minua. Minua alkaa suunnattomasti ärsyttää, kuinka epäkohtelias se toinen on kun ei kuuntele vaikka yritän puhua. Todellisuudessa syytä tuohon voi olla vaikka kuinka monia. Ehkä se toinen ei kuullut, ehkä puhuin epäselvästi, tai ehkä hänellä on mielessä jotakin omaa mieltä painavia asioita, jotka vaikuttaa hänen keskittymiskykyyn. Tuollaisina hetkinä minun olisi hyvä hengähtää hetki ja sitten pohtia näitä mahdollisia asioita ja rauhoittua reagoinnissani. Pienen hetken ja ajattelun jälkeen saattaisin toimia melko erilailla.

Aitossa meillä on kyllä lähes kaikilla, ainakin naispuolisilla henkilöillä ollut tuo ongelma. Meidän pojat kutsuvatkin sitä triggeröitymiseksi. Pojat yrittävät varmasti auttaa meitä huomauttamalla tuosta triggeröitymisestä, mutta todellisuudessa me tytöt, ketkä emme hallitse täysin tunneälyä, triggeröidymme lisää. Olemme tietysti jonkin verran kehittyneet tästä, mutta edelleen tietyin väliajoin aitossa kuohahtaa joku pieni ongelma giganttisen suureksi, koska meillä tunteet taistelevat keskenään, eikä asiat, saatikka tunteiden ja asioiden yhteistyö. Näihin triggeröitymis”riitoihin” Goleman tarjoaa toisen, erittäin helpon ja konkreettisen harjoituskeinon tunneälyn parantamiseksi. Nimittäin toisten ihmisten kehonkielen peilaaminen ja tutkailu. Ensinnäkin, toisten ihmisten kehonkielen tutkiskelu antaa osviittaa siitä, miltä heistä tuntuu. Kun ymmärtää ensin miltä toisesta tuntuu, sen jälkeen peilaa toisen liikkeitä, toinen ihminen kokee sinut todennäköisemmin empaattisesti. Kun koittaa astua toisen saappaisiin ja kokea mitä he tuntevat, on todennäköisesti paljon helpompaa kommunikoida. Suurin este suurelle tunneälyllä on sen harjoittelun tiedostamattomuus.


Meillä on pian koittamassa 24-h synnytykset ja luonnollisesti väsymys, uupuneisuus, stressi ja aikapaine vaikuttavat tunteisiin. Oletan, että tulossa on sellainen tilanne jossa meillä olisi kaikilla hyötyä tunneälylle. Mitä minä vien tästä kirjasta käytäntöön? Omalla kohdalla aion oikeasti kovasti yrittää ajatella myös järjelläni. Aion hengähtää hetken ennen reagointia tunteita herättävissä tilanteissa. Ja aion kehittää empatiakykyäni ihan kaikkien kohdalla ja etenkin niiden, kenen kanssa en lähtökohtaisesti koe tulevani niin hyvin toimeen. 24sia ajatellen, aion näyttää Aitojellonilleni tuon Bo Burnhamin komeedisen näytöksen aivopuoliskojen toiminnasta ja muistuttaa heitä tuosta tunteiden ja järjen yhteiskäytöstä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!